Yritysten iäkkäät osaajatyöläiset ja varautuminen osaajapulaan

Suomalaisessa työelämässä on tapahtunut suuri muutos. Yhä suurempi osa työssä käyvistä on yli 55-vuotiaita. Vuonna 2021 Suomessa oli lähes 600 000 työssä käyvää 55–74-vuotiasta – jopa tuplasti verrattuna vuosituhannen alun tilanteeseen. Motivoituneet osaajat ovat työyhteisölleen tärkeitä, ja työnantajien kannattaa huolehtia, että osaajien tieto otetaan talteen siirrettäväksi eteenpäin.

Kirjoittaja: Taina Salakka-Kontunen

Vuonna 2022 Suomessa oli 2,62 miljoonaa työssäkäyvää. Määrä oli noussut vuodesta 2021, jolloin työllisiä kirjattiin 2,5 miljoonaa (Suomen virallinen tilasto 2023). Noista kahdesta ja puolesta miljoonasta yli 55-vuotiaita oli siis lähes 600 000 eli 23,5 prosenttia: useampi kuin joka viides työssäkäyvä kuului tähän ikäryhmään.

Näin ollen yhä useammalla työnantajalla on 55+ -ikäluokkaan kuuluvia työntekijöitä, tai rekrytoijat kohtaavat heitä työnhakijoina. Eläketurvakeskuksen erikoistutkijan Noora Järnefeltin mukaan voidaankin puhua murrosvaiheesta ja muutoksesta paitsi seniori-ikäisen kasvavan työntekijäjoukon osalta myös sikäli, että työnantajien asenteet ovat suopeutuneet iäkkäitä työntekijöitä kohtaan. (Järnefelt 2022.)

Eläketurvakeskus näet selvitti vuonna 2021 työnantajien asenteita laajalla, lähes 1800 vastaajan kyselytutkimuksella. Vastaajissa oli sekä yksityisiä työnantajia että julkisen sektorin edustajia. Merkittävää oli, että enemmistö vastaajista suhtautui myönteisesti ajatukseen, että työntekijä ylipäätään jatkaa työskentelyä 65-vuotiaaksi. Useissa tehtävissä katsottiin voitavan jatkaa 68–70-vuotiaaksikin.

Toki toimialakohtaista vaihtelua oli, ja fyysisen työn aloilla senioreihin suhtauduttiin varautuneemmin. Vastaajat arvioivat jossakin määrin pulmallisiksi ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn ongelmat sekä vanhentuneet tiedot ja taidot. Silti kaiken kaikkiaan suhtautuminen ikääntyviin työntekijöihin oli muuttunut myönteisemmäksi. Ero edelliseen vuoden 2011 kyselyyn oli tutkijan mukaan selvä. (Järnefelt 2022.)

Kristallisoitunut älykkyys

Fyysisissä töissä kohdataan tietysti iän tuomat rajoitteet herkemmin kuin henkisessä työssä, mutta kun puhutaan vaikkapa asiantuntijatyöstä, niin esimerkiksi aivotutkijoiden näkökulmasta ei ole mitään estettä, miksi iäkkäät eivät voisi oppia uutta työssään ja pysyä työelämässä.

Iäkkäissä aivoissa hermoverkko sisältää valtavasti tietoa. Täysin irrallisen tiedon kiinnittyminen voi olla hitaampaa kuin nuorilla, mutta koska opittava aines useimmiten jollakin tavalla liittyy aiemmin oppimaamme ainekseen, niin uuden omaksuminen kyllä onnistuu. Iäkkäiden henkilöiden aivojen vahvuuksia ovat kokonaisuuksien hahmottaminen sekä syy-seuraussuhteiden oivaltaminen. Puhutaan kristallisoituneesta älykkyydestä, pitkäaikaisen kokemuksen tuomasta osaamisesta, jota nuorella ei vielä ole (Huotilainen & Peltonen 2017, 182).

Iäkkäät eivät enää ohjaudu eläkeputkeen

Niin sanottu eläkeputki ohjasi Suomessa yli 55-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä eläkkeelle vuosituhannen alussa. ”Putki” vaikutti asiantuntijoiden mukaan negatiivisesti siihen, miten työnantajat suhtautuivat ikääntyneisiin työntekijöihin, ja jo järjestelmän olemassaolo ja tietoisuus siitä lisäsi iäkkään työttömyysriskiä (ks. esim. Elonen 2010).

Ajan henki on nyt aivan toinen. Eläkeikiä on nostettu, vallitsee yksimielisyys työurien pidentämisen välttämättömyydestä, ja yksilöt ovat valmiita näkemään vaivaa oman terveytensä ja työkykyisyytensä vaalimiseksi. Yleistä eläkeikää ei ole enää, sillä vuoden 2017 tehdyn uudistuksen myötä jokaisella ikäluokalla on eri eläkeikä. Myös niin sanotut ammatilliset eläkeiät nousivat (Keva 2023).

Reilu kohtelu vahvistaa työhaluja

Laajassa Postin kyselytutkimuksessa kerättiin 50+-ikäisten työntekijöiden kokemuksia. Ilmeni, että tunne motivaatiosta, sitoutumisesta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta ovat yhteydessä siihen, että eläkkeelle ei pyritä ennenaikaisesti. Hyvän terveyden, työkyvyn ja työhyvinvoinnin arvioitiin torjuvan työttömyyttä ja ennenaikaista eläköitymistä. (Siukola ym. 2019, 25–26, 34.) Kukaan ei varmaan kiistä sitä, että hyvän elämän avaimia etsittäessä toistuvasti esiin nouseva kokonaisvaltainen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen palvelee myös työurien pidentämistä.

Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa (Nivalainen & Järnefelt 2018) puolestaan kartoitettiin eläkeaikeiden ja toteutuneen eläkkeellesiirtymisiän vastaavuutta 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin Suomessa oli voimassa joustava vanhuuseläkeikä, ja 63 vuotta oli monella alalla maaginen rajapyykki.

Keskimäärin eläkkeelle jäätiin myöhemmin kuin mitä oli etukäteen kaavailtu. Asiaan vaikuttaa toki suuri joukko ilmiöitä taloussuhdanteista terveyteen, ihmissuhteista asuntovelkaan. Henkilökohtaiset kokemukset painavat paljon; runsaasti sairastelevan tai työttömyyttä kokeneen havaittiin jääneen eläkkeelle varhemmin. (Nivalainen & Järnefelt 2018, 43, 36). Joustava eläkeikä joka tapauksessa todettiin monien suilla epäonnistuneeksi kokeiluksi, joka ei myöhentänytkään ihmisten eläköitymisten ajankohtaa (Toivonen 2022).

Työntekijäkansalaisuus

Nyt 2020-luvulla monikin muuttuja viittaa siihen, että työurat pitenevät. Ihmisillä on motivaatiota palvella pitempään työnantajaa, joka suhtautuu alaisiin reilusti ja kannustavasti. Yhteiskunnassa ymmärretään laajasti, että kaikkien etu on, että mahdollisimman monet tekevät töitä ja pysyvät töissä.

Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä koskevassa keskustelussa nousee toistuvasti esiin niin sanottu työntekijäkansalaisuuden käsite. Työntekijäkansalaisuus on palkkatyöhön sidottua kansalaisuutta; työn vastineeksi saadaan palkkaa, josta maksetaan tuloveroa sekä erilaisia sosiaaliturvamaksuja. Kansalainen pääsee työterveyshuoltoon, hänen lomaoikeutensa on turvattu, ja hän myös saa työuransa jälkeen parempaa eläkettä kuin kansaneläkejärjestelmän piirissä olevat (Brunila ym. 2013, 10). Monille työelämä merkitsee muutakin hyvää, kuten osallisuuden ja merkityksellisyyden henkilökohtaisia tunteita. On vaikea kuvitella toimivaa hyvinvointivaltiota ilman työntekijäkansalaisuuden ihannetta.

Arvokas lähtö ja mentorointi

LAB-ammattikorkeakoulussa valmistellaan hanketta, jonka tarkoituksena on kohottaa tietoisuutta seniori-ikäisten työntekijöiden arvosta ja merkityksestä liiketoiminnalle. Parhaatkin osaajat lähtevät joskus, ja pisinkin työura tulee päätökseensä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on löytää keinoja, jotka auttaisivat liikeyrityksiä varautumaan osaajan tulevaan lähtöön. Hänen osaamisensa kartoitettaisiin. Sitten määriteltäisiin, mikä osa siitä pitäisi ehdottomasti säilyttää, ja pyrittäisiin siirtämään ydinsisältö eteenpäin työn jatkajalle.

Yritys hyötyy osaamisen pysymisestä talossa, ja lähtijän kyvykkyys tehdään näkyväksi. Hallittu ja arvostettu lähteminen luo koko työyhteisölle positiivista virettä ja palvelee työnantajankin imagoa. ”Saranakohdassa” lähtijää tarvitaan mentoriksi sekä mahdollisesti sen jälkeenkin tuuraajaksi.

Lähteet

Brunila, K., Hakala, K., Lahelma, E. & Teittinen, A. 2013. Avauksia ammatilliseen koulutukseen ja yhteiskunnallisiin erontekoihin. Teoksessa Brunila, K., Hakala, K, Lahelma, E. & Teittinen, A. (toim.): Ammatillinen koulutus ja yhteiskunnalliset eronteot. Helsinki: Gaudeamus.

Elonen, P. 2010. Työttömyysputken imu voi olla liiankin vahva – putken olemassaolo lisää iäkkään työttömyysriskiä. Helsingin Sanomat. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa rajoitetusti https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004708934.html

Huotilainen, M. & Peltonen. L. 2017. Tunne aivosi. Helsinki: Otava.

Järnefelt, N. 2022. Työelämä harmaantuu – mitä ajattelevat työnantajat? Esitys webinaarissa. 6.10.2022. Henkilöstöjohdon ryhmä Henry ry.

Keva. 2023. Eläkeikä nousee tänä vuonna kolmella kuukaudella. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa https://www.keva.fi/uutiset-ja-artikkelit/elakeika-nousee-tana-vuonna-kolmella-kuukaudella/

Nivalainen, S. & Järnefelt, N. 2018. Eläkeaikeet ja toteutunut eläkkeelle siirtyminen. Sukupuolen, työskentelysektorin ja muuttuneiden elämäntilanteiden vaikutukset. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 06/2017. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-691-282-3

Siukola, A., Prakash, K.C., Kosonen, H., Lumme-Sandt, K., Luomanen, J., Neupane, S., Nikander, P., Niska, M. & Nygård, C-H. 2019. Yli 50-vuotiaiden postilaisten työkyky, hyvinvointi ja eläkeaikeet yt-neuvottelujen aikana. Loppuraportti Työsuojelurahastolle 2/2019. Työraportteja 102/2019. Tampereen yliopisto. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1033-2

Suomen virallinen tilasto. 2023. Väestö työmarkkina-aseman, sukupuolen ja iän mukaan. Työlliset 2022. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tyti/statfin_tyti_pxt_13aj.px/table/tableViewLayout1/?loadedQueryId=e5c87bb7-fae9-4044-82f6-b7a6267482d9&timeType=item

Toivonen, H. 2022. Joustava eläkeikä ei toiminut Suomessa, kertoo tuore tutkimus – tarkoitus oli nostaa eläkeikää, mutta se vain laski. Yle. Viitattu 20.2.2023. Saatavissa https://yle.fi/a/3-12489994