Yritykset tarvitsevat kansainvälisiä osaajia

Kansainvälisten osaajien huomioiminen rekrytoinnissa ei vain kasvata yritysten potentiaalisten työnhakijoiden määrää vaan erilaisista taustoista tulevat työntekijät tukevat työyhteisön vertaisoppimista ja innovointia. Työyhteisön monimuotoisuus myös avaa yritykselle ovia kansainvälisille markkinoille. Suomessa opiskelee vuosittain tuhansia kansainvälisiä opiskelijoita, joista vain noin puolet suunnittelee jäävänsä Suomeen valmistumisen jälkeen. Yritykset voivat edesauttaa näiden tulevaisuuden osaajien Suomeen jäämistä työllistämällä heitä jo opintojen aikana.

Kirjoittaja: Kaisu Isomäki

Suomeen ollaan valmiita muuttamaan opintojen ja työn perässä

Vuonna 2020 Suomeen muutettiin ulkomailta eniten työn perässä (Migri 2021). Nykypäivänä moni työ mahdollistaa sen, että työyhteisön jäsenten ei edes tarvitse olla samassa maassa. Jos tehtävänkuva vaatii työntekijän läsnäoloa, Suomessa opiskelee vuosittain useampi tuhat kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, joiden joukosta yritykset voivat hakea itselleen sopivaa osaajaa.

Vuonna 2019 Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tutkintoa suoritti 4572 ulkomaista opiskelijaa, mikä on noin 10 % kaikista korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoista. Suurin osa Suomeen opiskelemaan tulevista ovat kotoisin Aasiasta tai Suomen naapurimaista. Vuonna 2018 42 % ulkomaisista korkeakouluopiskelijoista tuli Vietnamista, Venäjältä ja Kiinasta. Euroopasta Suomeen tuli eniten opiskelijoita Virosta ja Saksasta. (Juusola ym. 2021, 9-11.)

Vuonna 2019 toteutetun Eurostudent VII – tutkimuksen mukaan ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista noin 50 % suunnitteli jäävänsä Suomeen valmistumisen jälkeen. Suomeen jääminen houkutteli hieman enemmän ammattikorkeakouluopiskelijoita (52 %) kuin yliopisto-opiskelijoita (47 %). Vain 4 % suunnitteli valmistuttuaan palaavansa kotimaahansa ja 7 % suunnitteli muuttavansa pois Suomesta, mutta ei palaavansa kotimaahansa. Opiskelijoista merkittävä osa, 40 %, ei ollut vielä päättänyt, mihin maahan he asettuisivat opintojen jälkeen. Koulutusaloittain tarkasteltuna Suomeen jääminen kiinnosti eniten yhteiskuntatieteellisten ja terveys- ja hyvinvointialojen kansainvälisiä opiskelijoita. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että useampi Suomeen jäämistä suunnitteleva opiskelija oli joko työskennellyt opintojen ohella tai he olivat yleisesti ottaen luottavaisempia tulevan työllistymisensä suhteen kuin ne opiskelijat, jotka eivät aikoneet jäädä Suomeen. (Juusola ym. 2021, 23, 29.)

Mathies ja Karhunen (2019) ovat tarkastelleet sitä, kuinka moni Suomessa vuosina 1999–2011 tutkinnon suorittanut kansainvälinen ammattikorkeakoulu-, yliopisto- ja tohtoriopiskelija asui Suomessa vielä kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista todennäköisimmin Suomeen olivat jääneet ammattikorkeakouluista valmistuneet (73 %). Yliopistossa maisterikoulutuksen suorittaneista 69 % oli jäänyt Suomeen. Tilastojen mukaan tohtorikoulutetut muuttivat Suomesta herkimmin, sillä heidän osuuteensa Suomeen jääneistä oli 58 %. Tarkastelussa myös huomattiin, että valmistumista edeltävällä työkokemuksella oli vaikutusta siihen, kuinka todennäköisesti kansainvälinen opiskelija jäi Suomeen valmistumisen jälkeen. Työmarkkinoille siirtyminen jo opintojen aikana, kasvatti todennäköisyyttä Suomeen jäämiselle. (Mathies & Karhunen 2019, 71, 76.)

Molemmissa edellä mainituissa tutkimuksissa huomattiin, että työllistyminen opintojen aikana vaikutti positiivisesti kansainvälisten opiskelijoiden halukkuuteen jäädä Suomeen. Työvoimapulasta kärsivien yritysten ja alojen näkökulmasta potentiaali piilee niissä 40 %:ssa kansainvälisiä opiskelijoita, jotka eivät ole vielä päättäneet, jäävätkö Suomeen vai eivät. Avaamalla näille opiskelijoille ovia työelämään ja rekrytoimalla heidät yrityksiin jo opintojen aikana, voitaisiin mahdollisesti lisätä Suomeen jäävien opiskelijoiden määrää.

Ratkaisevan tärkeää kansainvälistymistä tavoitteleville yrityksille

Johtaja tai tiimin vetäjä, joka palkkaa työntekijöitä, jotka ovat jollakin osa-alueella häntä parempia, moninkertaistaa organisaationsa vahvuuden (Ananth 2021). Vierasta kieltä äidinkielenään puhuvat ovat oman kielensä ja kulttuurinsa asiantuntijoita. Erilaisista taustoista tulevat työntekijät täydentävät toistensa osaamista, minkä lisäksi vertaisoppimisen ja innovoinnin mahdollisuus kasvaa, koska työyhteisön jäsenillä on todennäköisemmin toisistaan poikkeavia ideoita ja ajatuksia jo pelkästään taustojensa takia.

Ei riitä, että yrityksellä on käytössään parhaat järjestelmät ja prosessit, jos yrityksellä ei ole yrityksen tavoitetta tukevia työntekijöitä. Kansainvälisille markkinoille tähtäävässä yrityksessä ihmisten monimuotoisuuden puute johtaa siihen, että työntekijät itse eivät edusta tavoittelemaansa kohderyhmää. Tästä syystä he eivät myöskään pysty rakentamaan kansainvälistä kohderyhmää puhuttelevaa tuotetta. (Smallwood & van der Voort 2020.) Yrityksille, jotka tavoittelevat kansainvälisille markkinoille, monimuotoinen työyhteisö on välttämättömyys.

Kansainväliset opiskelijat Lahden seudulla

Vuosittain LAB-ammattikorkeakoulussa ja LUT-yliopiston Lahden kampuksella aloittaa opintonsa sadat kansainväliset tutkinto-opiskelijat. Esimerkiksi vuonna 2021 LABista ja LUTin Lahden kampukselta vastaanotti saadun opiskelupaikan lähes 600 kansainvälistä opiskelijaa. (Vipunen 2022a, Vipunen 2022b.) Koulutuskeskus Salpauksesta valmistui viime vuonna n. 240 opiskelijaa, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi ja kaikkiaan Salpauksen opiskelijoista noin 12 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea (Salminen 2022, Koulutuskeskus Salpaus 2022). Yritykset voivat tarvittaessa rekrytoida osaajia toiselta puolelta maapalloa. Lahtelaiset yritykset voivat kuitenkin halutessaan keskittää etsintänsä myös Lahden seudun oppilaitoksiin.

Alla olevalla videolla LAB-ammattikorkeakoulun, LUT-yliopiston ja Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijat kertovat oppilaitos- ja työelämäyhteistyön merkityksestä ja mahdollisuuksista yrityksille. Oppilaitosyhteistyö voi olla yrityksille kannattava investointi tulevaisuuteen. Aktiivinen yhteistyö kehittää yritysten työnantajamielikuvaa opiskelijoihin päin sekä edesauttaa työelämän edustajia tutustumaan opiskelijoihin. Useat kansainväliset opiskelijat haluavat työllistyä Suomeen. Vieraan kielen käyttämistä työyhteisöissä ei pidä nähdä ongelmana, sillä menestys ei vaadi kummaltakaan osapuolelta täydellistä kielitaitoa vaan yhteistä tahtotilaa.

Video 1. Yritys-Hunter-hankkeessa tuotettu video: ”Opiskelijoiden terveiset lahtelaisille yrityksille” (LAB-ammattikorkeakoulu 2022)

Lähteet

Ananth, L. 2021. Back on Track: How to Cope with Failure. Esitys Slush-tapahtumassa 2.12.2021.

Juusola, H., Nori, H., Lyytinen, A., Kohtamäki, V. & Kivistö, J. 2021. Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa: Miksi Suomeen on päädytty ja kiinnostaako työskentely Suomessa opintojen jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:14. 9-11, 23, 29. Viitattu 28.3.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-833-5

Koulutuskeskus Salpaus. 2022. Julkaisematon tietovarastoraportti. 7.3.2022.

Mathies, C. & Karhunen, H. 2019. Suomeen valmistumisen jälkeen jääneet tutkinto-opiskelijat tilastojen valossa. Teoksessa: Kazi, V. & Alitolppa-Niitamo, A. & Kaihovaara, A. (toim.). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. 71, 76. Viitattu 28.3.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-487-7

Migri. 2021. Maahanmuuton tilastot 2020: Suomeen muutetaan useimmiten työn takia, korona vaikutti hakemusten määrään. Viitattu 28.3.2022. Saatavissa https://migri.fi/-/maahanmuuton-tilastot-2020-suomeen-muutetaan-useimmiten-tyon-takia-korona-vaikutti-hakemusten-maaraan

Salminen, H. 2022. Projektityöntekijä, opinto-ohjaaja. Koulutuskeskus Salpaus. Haastattelu 11.3.2022.

Smallwood, G. & van der Voort, J. 2020. Building products that people love. Esitys Slush-tapahtumassa 2.12.2021.

Vipunen. 2022a. Opetushallinnon tilastopalvelu. Ammattikorkeakoulujen hakeneet ja paikan vastaanottaneet. Viitattu 31.3.2022. Saatavissa https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Haku-%20ja%20valintatiedot%20-%20korkeakoulu%20-%20amk%20-%20ammattikorkeakoulu.xlsb

Vipunen. 2022b. Opetushallinnon tilastopalvelu. Yliopistojen hakeneet ja paikan vastaanottaneet. Viitattu 31.3.2022. Saatavissa https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Haku-%20ja%20valintatiedot%20-%20korkeakoulu%20-%20yo%20-%20hakukohde.xlsb

Video

LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. Yritys-Hunter. Opiskelijoiden terveiset lahtelaisille yrityksille -video. Viitattu: 31.3.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/yritys-hunter

Kirjoittaja

Kaisu Isomäki, tradenomi, insinööri (AMK) työskentelee LABissa projektisuunnittelijana Yritys-Hunter-projektissa. Projektissa LAB-ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus rakentavat oppilaitosten alueellista yhteistyömallia Lahden seudun työllisyystilanteen haasteiden taklaamiseksi.

Artikkelikuva: Kaisu Isomäki

Julkaistu 13.4.2022