Tässä artikkelissa esitellään Savitaipaleen urheilijoiden organisoimaa hanketta, jonka tuloksena saatiin rakennettua kuntaan uusi yleisurheilukenttä. Minkälaista osaamista, tietoa ja yhteistyötä tarvittiin? Kuinka vastaavanlaisia hankkeita saataisiin maakuntaan enemmän ja millaisia asioita on hyvä ottaa huomioon jatkuvuuden kannalta?  

Kirjoittajat: Paula Havo-Ossi ja Jarmo Kemppainen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahaston kautta hanke alulle

Kenttä kylälle 2 —hankkeen lähtökohtana oli rakentaa tekonurmikentän yhteyteen juoksuradat, hyppypaikat ja kuulantyöntöpaikat kaikkien asukkaiden käyttöön. Eniten uudesta yleisurheilukentästä hyötyvät nyt koululaiset, jotka voivat liikunta- ja välituntisin käyttää kenttää hyväksi. Aiheesta tehdyssä opinnäytetyössä, Urheiluseuran hankeprosessi, pohdittiin rakennusprosessin vaiheita rahoituksen ja juridiikan kannalta. Liitteenä syntyi opas, jolla pyritään auttamaan toimijoita vastaavissa hankkeissa. (Havo-Ossi 2021). Taloudellinen haaste oli keskeinen, sillä yleishyödyllisellä yhdistyksellä ei ollut omia varoja. Savitaipaleen Urheilijat ry haki rahoitusta ja sitä myönnettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahaston kautta, joten toteutus oli mahdollista 40 vuoden odottelun jälkeen. Rahasto on tarkoitettu maaseutuelinkeinojen ja työllisyyden sekä harrastusmahdollisuuksien edistämiseen ja toiminnan virkistämiseen maaseudulla.

Julkinen rakennushanke ja sen rahoitus

Ennakoiva toimintatapa oli hankkeen läpiviennin kannalta tärkeää. Suunnittelukokouksissa huomioitiin riskejä, jotka ovat hankkeessa suuria ja kriittisiä niin vaikutukseltaan kuin todennäköisyydeltään. Ongelmakohdat, joita tunnistettiin ja arvioitiin, olivat pääsääntöisesti rahoitukseen tai aikataulutukseen liittyviä. Hanketyöryhmän vastuiden jako ja viestintä sidosryhmille auttoi riskienhallinnassa, jottei koko hanke kaatunut. Hankkeen edetessä riskien luonne muuttui – vanhat riskit katosivat ja uusia syntyi. Hankkeen vaiheet ovat kuvattu alla olevassa kuviossa.

Kuvio 1: Hankkeen vaiheet (Havo-Ossi 2021)

Rakennustietosäätiön mallipohjat ovat hyvä apuväline, koska muun muassa urakkasopimus sisältää lukuisia lakeja, joista keskeisimpiä ovat hankintalaki kilpailuttamisen reunaehdoilla tai tilaajavastuulain määräykset.

Rahoituksen kannalta kustannusarvion oikea tarkkuus oli tärkeää, joten sen laatimisessa piti olla huolellinen ja käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Hankintailmoituksessa pyydettiin kokonaisurakkatarjoukset, jotta hankkeen hallinnointi oli yksinkertaisempaa. Toimittajia voi olla toki useita, jos hankeyksikkö kokee, että se pystyy pitämään projektin hallinnassa. Tämä koettiin kuitenkin haasteeksi vapaaehtoistyöllä toteuttavassa hankkeessa, mutta valinnat riippuvat toki keskeisten henkilöiden panostuksesta ja ammattitaidosta. Maaseudun hanketukien kautta saatu avustus tuensaajalle oli hankkeen toteutumisen kannalta tärkeää. Julkinen hankinta on tarkkaan säädelty ja maksatusten haku dokumentointiin perustuvaa. Tuen saannin ehtona oli, että hakija on noudattanut niitä tarkasti.

Kun yleishyödyllinen yhteisö on alikapitalisoitu, siltä puuttuu tarvittavat pääomat riskien poistamiseen rahoittajan näkökulmasta. Hankkeen rakennusvaihe oli riskialtteinta aikaa, koska ei ole varmuutta siitä, ovatko rahoituslaskelmat ja tulevat kassavirtalaskelmat realistisia. Kun yhdistys päätti turvautua velkarahoitukseen, vaatii se vakuusjärjestelyitä ja luoton myöntämiseen liittyviä kovanentteja, joilla yhdistyksen taloudellista toimintaa valvottiin. Kovanentteina eli sopimusvakuutena oli meidän tapauksessa pantillinen tili, jonne vielä ansaitsemattomat saatavat eli tulorahoituksen saatavat maksetaan.

Perinteisen velkarahoituksen lisäksi Savitaipaleen Urheilijat ry joutui turvautumaan myös bullet-rahoitukseen. Se on kertalyhenteinen laina, joka maksettiin yhdessä erässä takaisin luotonmyöntäjälle. Koron voi maksaa laina-aikana tai lopussa, miten rahoittajan kanssa halutaan sopia. Tätä rahoituksen muotoa tarvittiin, että rahoituspäätöksen mukaiset loppuerät saatiin maksetuksi. Alla olevassa kuviossa kuvataan toimijat ja niiden keskinäiset suhteet.

Kuvio 2: Projektirahoitus pelkistettynä. (Havo-Ossi 2021)

Julkisen hankinnan ehdoissa usein on, kuten tässäkin hankkeessa, että valtion tai kunnan muut vastikkeettomat avustukset pienentävät hanketukien kautta saatavia avustuksia. Suorat kuntatakaukset ovat muutoinkin käytännössä loppuneet (Kuntaliitto 2017). Avustuksia haettiin säätiöiltä tai muilta yksityisiltä toimijoilta ja ulkomainostilan ennakkomyynti aloitettiin ajoissa. Liikenne– ja viestintävirasto on ohjeistanut ulkomainosten toteuttamistavat, mikä on luvanvaraista. Neuvoa antoi kunnan tekninen toimi sekä tarvittaessa Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen liikenneosasto.

Hankeprosessin vaiheet

Alla olevassa kuviossa on tämän hankkeen vaiheet kuvattuna. Siinä on lomittain hankintalain edellyttämät vaiheet ja urakoitsijan ja ohjausryhmän kokoukset. Hankeryhmä tosin kokoontui kriittisissä vaiheissa useasti operatiivisten asioiden hoidossa joko sähköisesti tai puhelimitse (nämä puuttuvat kuviosta).

Kuvio 3: Hankeprosessin vaiheet, joihin sitoudutaan. (Havo-Ossi 2020)

Aikataulu muodostui arvion perusteella. Hankepäätöksessä määritellään hankkeen loppumisaikataulu, joten hankevastaavan tulee huolehtia hankkeen jouhevasta etenemisestä. Jatkoaikaa voidaan hakea ELY-keskukselta, mutta se tulee hoitaa hyvissä ajoin. Jatkuvuuden turvaamiseksi on tärkeää ennakoida myös hankkeen inhimillinen puoli. Kun hanke on hoidettu oman työn ohella, mukana olleet henkilöt saattavat haluta vetäytyä syrjään ja antaa tilaa uusille voimille. Yhdistyksessä kannattaa tämä työ aloittaa ajoissa, ettei toiminta kuivu heti hankkeen valmistuttua. Pienillä paikkakunnilla tämä on erityisesti haaste, sillä aktiivista väkeä on vähän ja he ovat useasti monessa toiminnassa mukana.

Vapaaehtoistyön luonne on muuttunut viime vuosina. Lisääntynyt vapaa-aika, erilaiset vapaa-ajan viettotavat ja kasvanut varallisuus on johtanut siihen, että liikunta- ja urheiluseuroihin on yhä vaikeampaa saada työhön sitoutuneita vapaaehtoisia. Ihmisten tottumukset ovat muuttuneet jo esimerkiksi siksi, että kaupoissa voi käydä mihin vuorokauden aikaan tahansa. Satunnainen osallistuminen seuratoimintaan on yleistynyt. Usein halutaan auttaa vain silloin, kun se itselle on sopivinta. Seurojen johtotehtäviin on vaikea saada tekijöitä, varsinkin, jos niistä ei makseta palkkioita. Useasti lasten vanhemmat lopettavat seuratoiminnan, jos oma lapsi ei enää harrasta lajia. Sitoutuminen ja pyyteettömyys on yhä harvinaisempaa. Me-hengen tilalle on tullut ”minä haluan” –henki, ja se aiheuttaa muun muassa seurauskollisuuden vähenemistä. Talkootyö on muuttanut muotoaan oman aikakauden mukaisesti. Nykyisin se voi olla hankejohtamista, sopimusten tekoa ja operatiivisen toiminnan järjestämistä.

Lähteet

Havo-Ossi, P. 2021. Urheiluseuran hankeprosessi. AMK-opinnäytetyö: LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. [Viiitattu 30.1.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202101241467

Kuntaliitto. 2017. Takauksen antamisen edellytykset kunnissa. [Viitattu 30.1.2021]. Saatavissa: https://www.kuntaliitto.fi/laki/kunnat-yhtiot-ja-markkinat/takauksen-antamisen-edellytykset-kunnissa

Kirjoittajat

Paula Havo-Ossi on LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelija.

Jarmo Kemppainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden lehtorina.

Artikkelikuva: Paula Havo-Ossi 2020

Julkaistu 2.2.2021

Viittausohje

Havo-Ossi, P. & Kemppainen, J. 2021. Yleisurheilukenttä yhteistyön tuloksena. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/yleisurheilukentta-yhteistyon-tuloksena/