Yksinäisyys kuormittaa monin tavoin yhä useampaa kotona asuvaa ikääntynyttä. Ikäihmisten yksinäisyyttä voidaan lievittää ja hyvinvointia pystytään kuitenkin tukemaan erilaisilla teknologisilla ratkaisuilla. Näitä teknologioita myös kehitetään ja integroidaan tulevaisuudessa muihin jo olemassa oleviin teknologiaratkaisuihin niin että niiden käyttäminen on ikääntyneille mahdollisimman helppoa.

Kirjoittajat: Tiina Ahonen, Sanni Arilahti, Minna Hekkala, Kirsi Roininen, Milla Spanuth, Tuija Rinkinen ja Hannele Tiittanen

Ikäihmisten yksinäisyyteen vaikuttaa sosiaalisen verkoston pienentyminen. Kotona asuvilla iäkkäillä ympäristön haasteet voivat johtaa elinpiirin pienenemisen myötä yksinäisyyden kokemuksen kasvuun, jotka voivat ilmetä subjektiivisina tunteina, arvottomuuden kokemuksena sekä mahdollisina fyysisinä oireina. (Sisäministeriö 2018, 32–33.) Yksinäisyyden kokemukseen voi linkittyä sosiaalista eristäytymistä. Yksinelävät yksinäiset kaipaavat henkistä ja sosiaalista tukea. Tämä tulee tunnistaa sosiaalipalveluissa. (Kontula 2018, 89.)

Ahdistuneisuus on tavallista vanhemmalla väestöllä, mutta se saatetaan tulkita virheellisesti somaattiseksi oireeksi. Tämä johtaa terveys- ja tukipalveluiden tarpeen kasvamiseen sekä kuormittaa omaisia. Psykososiaalinen tuki ja sosiaalinen vuorovaikutus voivat auttaa vähentämään ahdistusta, kun päiviin tulee muuta sisältöä, esimerkiksi kotihoidon tai kerhotoiminnan kautta. (Kontkanen & Purhonen 2011.) Teknologian avustuksella pystytään lisäämään ikääntyneiden hyvinvointia ja tukemaan itsenäistä pärjäämistä. Ikäihmisten turvallisuuden parantamisen lisäksi tuetaan samalla myös omaisten turvallisuuden tunnetta. (Hammar ym. 2018.)

Teknologiset ratkaisut ikäihmisten yksinäisyyden tunteen vähentämiseksi

Teknisiä ratkaisuja kotona asumisen tueksi ja yksinäisyyden tunteen lievittämiseksi on markkinoilla jo paljon. Ikäteknologian kategoriaan kuuluvat erilaiset hälyttimet turvallisuuden tueksi, paikantimet sisä- sekä ulkotiloihin ja muun muassa lääkehoitoon sekä aktiivisuuteen liittyvää teknologiaa. Lisäksi on kehitetty erilaisia kuntouttavia ja viihdyttäviä teknologiaratkaisuja, kuten musiikki- ja muistelusovellukset sekä kuvapuhelinyhteyden mahdollistavat laitteet. (Riikonen & Paavilainen 2018, 116–117.)

Kuvapuhelimen avulla ikäihmisellä on mahdollisuus yhteydenpitoon läheisten tai työntekijöiden kanssa. Se mahdollistaa myös monenlaiseen virikkeelliseen toimintaan osallistumisen yhteyksien avulla. (Hammar ym. 2018.) Kuvapuhelin täydentää muita kotihoidon palveluita, ja se yhdenvertaistaa palveluiden saatavuutta etenkin syrjäseudulla (Josefsson & Hammar 2022, 5). Kuvapuhelin lisää sisältöä päiviin osallistumisen kautta sekä tuo helpotusta yksinäisyyteen (Paavilainen 2019, 18).

Viriketeknologiaa ovat laitteet ja sovellukset, joilla voi esimerkiksi pelata tai kuunnella musiikkia ja äänikirjoja. Ne tarjoavat ikääntyville monipuolisia kokemuksia, ajanvietettä, aistielämyksiä sekä virkistystä keholle ja mielelle. (Forsberg ym. 2014, 14.) Viihteelliset ratkaisut voivat myös osaltaan lievittää ikääntyvien kokemaa yksinäisyyttä. Viihtymisen lisäksi pelejä voidaan käyttää muihinkin tarkoituksiin, kuten kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen. Hyötypelien avulla on todettu olevan mahdollista parantaa ikääntyvien muistia, silloin kun niitä käytetään hoitoa täydentävänä ratkaisuna. (Abd-Alrazaq ym. 2022.)

Ikääntyneiden teknologiamyönteisyyttä tukevat teknologian luoma turvallisuuden tunne ja kotona asumisen mahdollisuus, mutta yksilöiden välillä on suuriakin eroja teknologian käyttötaitojen ja tarpeiden suhteen. Siksi on tärkeää kunnioittaa ikääntyneiden autonomiaa ja kysyä heidän mielipidettään teknologiaratkaisujen valinnassa. (Glomsås ym. 2021, 7–8.) Samalla on syytä huomioida, että uuden teknologian käytön opetteleminen ja kasvokkaisten palvelujen väheneminen voivat herättää ikäihmisissä negatiivisia tunteita. Tästä syystä tulisi kehittää sellaisia teknologisia ratkaisuja, jotka vahvistavat ikääntyneiden toimijuutta ja osallisuutta. (Korjonen–Kuusipuro & Saari 2021, 379.)

Fiilisluotsi täydentää ikäihmisille suunnattua teknologiaa

LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelijat innovoivat opintoihinsa liittyen teknologisia ratkaisuja ikäihmisille. Työelämäkumppani Spes palvelut esitti kehittämishaasteen, jossa yrityksen Fiilisluotsi Seniori palvelu tulisi kehittää soveltuvaksi ja integroitavaksi täydentämään teknologisia ratkaisuja kotona. Fiilisluotsi Seniori on mobiilissa tai tabletilla käytettävä sovellus, johon ikäihminen voi kirjata miten päivä on sujunut, mitä hän on tehnyt ja mitä tunteita hän on kokenut. Tietoa voidaan käyttää ikäihmisen arjen ja hyvinvoinnin tukemiseen (Fiilisluotsi 2023).

Haastetta lähdettiin tarkastelemaan perehtymällä ikäihmisten kotiin vietävään teknologian ja rajaamalla tarkastelua ikääntyvän, yksityisen kuluttajan tarpeisiin. Asiakasymmärryksen lisäämiseksi hyödynnettiin myös palvelumuotoilun menetelmiä. Palvelumuotoilun prosessissa erilaisten luovien menetelmien avulla pyritään kehittämään palveluita paremmin käyttäjien tarpeita vastaavaksi (Ahonen 2019, 39–41). Kohderyhmäläisille tehtyjä haastatteluja käytettiin käyttäjäprofiilin luomiseksi, lisäksi innovoinnissa hyödynnettiin benchmarking-menetelmää, virtuaalista ideariihtä ja digitaalista tilan visualisointia.

Palvelumuotoilun menetelmiä hyödyntämällä onnistuttiin innovoimaan erilaisia ominaisuuksia, jotka yhdistävät Fiilisluotsi Seniorin kotona käytettävään teknologiaan tavoitteena helpottaa ikäihmisten yksinäisyyden kokemuksia. Ominaisuudet suunniteltiin toteutettavaksi niin, että ne voidaan integroida helppokäyttöiseen laitteeseen, kuten jo markkinoilla saatavissa oleviin kuvapuhelimiin. Lähtökohtana on laitteen yksinkertainen käyttöliittymä. Laitteeseen voidaan integroida ominaisuuksista yksi tai useampia. Esimerkiksi video- ja äänitervehdysominaisuuden avulla omainen voi lähettää tervehdyksen ikäihmiselle, kun Fiilisluotsin datan perusteella välittyy tieto ikäihmisen voinnista tai mielialasta. Tervehdyksen, tai ikäihmiselle tärkeää musiikkia, voi lähettää reaaliajassa tai tallentaa ennalta. Kalenteriominaisuus antaa tietoa lähistöllä olevista tapahtumista, jos ikäihminen kertoo Fiilisluotsissa kokevansa olonsa yksinäiseksi. Tällä voidaan kannustaa osallistumaan sosiaalisiin tapahtumiin. Kalenteriominaisuus muistuttaa myös ikäihmisen omista tulevista tapahtumista, jotka kalenteriin on laitettu. Kuvapuhelimessa on muistipeli, joka tallentaa tulokset pelin jälkeen. Fiilisluotsin avulla voidaan kysyä ikäihmiseltä palautetta siitä, mikä tunne hänelle jäi pelistä. Tuloksia ja kokemusta seuraamalla voidaan saada tietoa esimerkiksi muistin tilasta. Fiilisluotsin avulla omaisten ja tarvittaessa työntekijöiden on helppo saada tietoa ikäihmisen päivän fiiliksistä ja aktiviteeteista.

Lähteet

Abd-Alrazaq, A., Alhuwail, D., Al-Jafar, E., Ahmed, A., Shuweihdi, F., Reagu, SM. & Househ, M. 2022. The Effectiveness of Serious Games in Improving Memory Among Older Adults With Cognitive Impairment: Systematic Review and Meta-analysis. JMIR Serious Games. 9;10(3):e35202. Viitattu 8.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.2196/35202

Ahonen, T. 2019. Palvelumuotoilu sotessa – palvelumuotoilun käsikirja sosiaali- ja terveysalan palvelujen kehittämiseen. 3. painos. Espoo: Tarja Ahonen. Viitattu 22.10.2023. Saatavissa https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-68686-0-8

Fiilisluotsi. 2023. Fiilisluotsi ikäihmisten tueksi. Viitattu 22.10.2023. Saatavissa https://fiilisluotsi.fi/ikaihmiset

Forsberg, K, Intosalmi, H., Nordlund, M. & Suhonen, S. 2014. Ikäteknologiasanasto. KÄKÄTE-raportteja 3/2014. Viitattu 8.10.2023. Saatavissa https://vahvike.fi/app/uploads/2022/12/IkateknologiaSanasto_netti.pdf

Glomsås, HS., Knutsen, IR., Fossum, M. & Halvorsen, K. 2021. ’They just came with the medication dispenser’- a qualitative study of elderly service users’ involvement and welfare technology in public home care services. BMC Health Service Research. 21, 245. Viitattu 28.9.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1186%2Fs12913-021-06243-4

Hammar T., Mielikäinen L. & Alastalo H. 2018. Teknologia tukee kotihoidon asiakkaan omatoimisuutta ja turvallisuutta – eroja käyttöönotossa maakuntien välillä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.  Tutkimuksesta tiiviisti 44/2018. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-252-9

Josefsson, K. & Hammar T. 2022. Kotihoidon etäpalveluissa on vielä kehittämisen varaa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksesta tiiviisti 22/2022.  Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-854-5

Kontkanen, J. & Purhonen, M. 2011. Ahdistunut vanhus. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. 127(4):383–9. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo99374

Kontula, O. 2018. Yksinasumisen kokemukset. Teoksessa Terämä, E., Tiitu, M., Paavola, J-M., Vainio, A., Määttänen, N., Miettinen, A., Kontula, O. & Hiilamo, H.: Yksin osana elinkaarta. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimikunnan julkaisusarja 66/2018. 84-90. Viitattu 26.10.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN: 978-952-287-617-1

Korjonen-Kuusipuro, K. & Saari, E. 2021. Huolta, ärsyyntymistä, pelkoa ja ahdistusta. Ikääntyvien kielteiset tunteet digitalisaatiossa. Yhteiskuntapolitiikka 86 (2021):4. Viitattu 28.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021091546268

Paavilainen, A. 2019. Kuvapuhelin ikääntyneiden voinnin seurannassa sekä lääkkeenoton ohjauksessa. Pro Gradu -tutkielma. Tampereen Yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907162631

Riikonen, M. & Paavilainen, E. 2018. Kotona asuvan muistisairaan henkilön ja hänen läheistensä teknologiaan liittyvät tarpeet ja toiveet. Gerontologia. 32 (2), 115–130. Viitattu 9.10.2023. Saatavissa https://journal.fi/gerontologia/article/view/66832/34743

Sisäministeriö. 2018. Turvallinen elämä ikääntyneille – toimintaohjelman päivitys. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäministeriön julkaisu 6/2018. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-182-4

Kirjoittajat

Tiina Ahonen, Sanni Arilahti ja Minna Hekkala valmistuivat joulukuussa 2023 LAB-ammattikorkeakoulusta Sosiaali- ja terveyspalveluiden digiasiantuntija (ylempi AMK) -koulutusohjelmasta.

Kirsi Roininen valmistui joulukuussa 2023 LAB-ammattikorkeakoulusta Sosiaali- ja terveysalan koulutus (ylempi AMK), Digitaaliset ratkaisut -koulutusohjelmasta.

Milla Spanuth opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa Sosiaalialan koulutus (ylempi AMK), Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen -koulutusohjelmassa.

Hannele Tiittanen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Tuija Rinkinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4det-vanha-vanhuus-el%C3%A4kel%C3%A4iset-4344711/ (Pixabay Licence)

Julkaistu 9.2.2024

Viittausohje

Ahonen, T., Arilahti, S., Hekkala, M., Roininen, K., Spanuth, M., Tiittanen, H. & Rinkinen, T. Yksinäisyyttä lievittävä teknologia kotona asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin tukena. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/yksinaisyytta-lievittava-teknologia-kotona-asuvien-ikaihmisten-hyvinvoinnin-tukena/