Joustavan esi- ja perusopetuksen kehittäminen Taipalsaarella -hankkeessa kehitettiin toimintamalleja, menetelmiä ja käytäntöjä vahvistamaan yhteistyötä esi- ja alkuopetuksessa. Hankkeessa luotiin Yhteistyöpajan malli, joka tukee tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä joustavia siirtymiä 0–2-luokkien välillä.

Kirjoittajat: Jenni Jukkala-Kylliäinen, Outi Rantatulkkila & Tuulia Stellberg

Kaikille yhteinen ja hyvinvoiva koulu edellyttää inkluusiota

Inkluusio on käsitteenä monitahoinen. OAJ:n erityisasiantuntija Sari Jokinen kiteyttää, että ”Inkluusio tarkoittaa jokaisen oikeutta opiskella kaikille yhteisessä koulussa, jossa yhdenvertaiset mahdollisuudet ja osallisuus toteutuvat kaikille oppilaille” (OAJ 2022). Lapsen tuki omassa lähiympäristössään voi toteutua, kun kaikki toimijat sitoutuvat inkluusion arvoihin. Kasvattajayhteisön sitoutumisen lisäksi tarvitaan sitoutumista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja monialaisessa yhteistyössä. Yhteinen sitoutuminen tukee kaikkien lasten osallisuutta, sitoutuneisuutta ja oppimista. (Viitala 2019, 57.)

Inklusiivisuus näyttäytyy perusopetuksen opetussuunnitelmassa periaatteina, käytäntöinä ja kulttuurina (Kuva 1). Oppilaiden tarpeenmukainen ja joustava tuki sekä osallisuus mahdollistuvat, kun koulut toteuttavat inklusiivista toimintakulttuuria. (Vanhanen ym. 2022.)

Sisältää inklusiiviset periaatteet, käytännöt ja kulttuurin.

Kuva 1. Inkluusio Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Vanhanen ym. 2022)

Koulu on yksi tärkeimmistä lapsen kasvun ja kehityksen ympäristöistä. Se sosiaalistaa lapset yhteiskuntaan ja valmistaa työelämään, sekä mahdollistaa tärkeät kokemukset yhteisön jäsenenä toimimiselle. Nämä kokemukset vaikuttavat lapsen sosiaalisen identiteetin rakentumiseen. (Järvinen & Sainio 2020, 13.) Inkluusio parhaimmillaan tukee ja vahvistaa lapsen valmiuksia toimia paitsi oppijana myös laajemmin yhteiskunnan jäsenenä.

Inklusiiviset käytännöt edellyttävät opettajien yhteistyötä (Kuva 1). Joustavan esi- ja perusopetuksen kehittäminen Taipalsaarella -hankkeessa kehitettiin toimintamalleja, menetelmiä ja käytäntöjä esi- ja alkuopetuksen yhteistyölle. Yhtenä keskeisenä tuloksena syntyi Yhteistyöpajojen malli, jossa 0–2-luokkalaisista muodostetut pienryhmät toimivat yhteistyössä pajatuntien aikana. Hankkeen tuloksia arvioitaessa kehitettyä toimintaa kuvattiin yhteistoiminnaksi eri vuosiluokkien kesken, jossa huomioidaan jokaisen lapsen yksilölliset tarpeet (LAB 2023). Kehitetty toimintamalli toteuttaa näin ollen inkluusiota sen periaatteiden, käytäntöjen ja kulttuurin tasolla.

Lasten vertaissuhteet oppimisen tukena

Opettajien ohjaava rooli lasten sosiaalisten taitojen sekä vuorovaikutustapojen oppimisessa on merkityksellinen. Kavereiden välisiä vuorovaikutussuhteita tukemalla opettajat voivat vahvistaa myönteisesti erilaisten oppijoiden oppimismotivaatiota.  Toimivilla kaverisuhteilla on vahva yhteys yhteenkuuluvuuden tunteeseen, emotionaalisen tuen saamiseen, sekä koulussa viihtymiseen. Kaveripiirin tarjoama ympäristö toimiikin pohjana erilaisiin opiskeluun liittyvien identiteettien tutkimiseen ja kokeiluun. Tällä voi olla vahva vaikutus oppimismotivaatioon, johon vaikuttaa erityisesti ystäviltä saatu tuki. (Kiuru 2018, 134–135.)

Kaverisuhteiden muodostuminen on erityisen voimakasta kouluvuoden alussa ja heti koulusiirtymän jälkeen (Kiuru 2018, 134–135). Hyvillä kaverisuhteilla on merkitystä oppimiseen. Vertaisryhmän torjunta heikentää lapsen luku- ja kirjoitustaitojen kehittymistä ja vaikeuttaa oppimista. Vastavuoroiset ystävyyssuhteet vaikuttavatkin myönteisesti lapsen lukemisen valmiuksiin. (Vartiainen ym. 2012.) Paajasen (2019) mukaan myös lapsen luottamus omiin kykyihin säädellä tunteita, ajatuksia ja käyttäytymistä auttavat lasta suoriutumaan tehtävistä. Tämä tukee lisäksi lapsen tarkkaavuutta ja myönteistä mielialaa.

Tuoreimmat PISA-tulokset osoittavat, että suomalaisnuorten osaaminen on heikentynyt kaikilla osa-alueilla ja heikosti pärjäävien oppilaiden määrä on lisääntynyt (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023). Aiemmin on havaittu, että vertaissuhteilla ja lapsen luottamuksella omiin kykyihin on vaikutusta oppimiseen. Taipalsaaren hankkeessa on kehitetty erilaisia menetelmiä tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen. Lisäksi on koottu luokkakohtaisia tunnetaitomateriaaleja. Syksyllä 2023 Taipalsaaren koulu tarjosi myös koko henkilöstölleen positiiviseen pedagogiikkaan ja vahvuusajatteluun nojaavan Huomaa hyvä-koulutuksen. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu tukee parhaimmillaan myönteisen oppijakuvan rakentumista heti koulupolun ensiaskelista lähtien.

Yhteistyön juurruttaminen

LAB-ammattikorkeakoulun kehittämiskumppanuus Taipalsaaren koulun kanssa päättyy 31.12.2023 ja hankkeessa kehitettyjen toimintamallien juurruttaminen jatkuu Taipalsaarella. Hankkeen tuloksena syntyi Yhteistyöpajan toimintamalli (kuva 2), jota pilotoitiin keväällä 2023 ja otettiin käyttöön syksyllä. Kevään pilotissa Yhteistyöpajaan osallistuivat esikoululaiset ja 1-luokkalaiset. Syksyllä mukana olivat lisäksi 2-luokkalaiset. Toiminnan juurruttamista tukee vuosikello, johon on kuvattu esi- ja alkuopetuksen yhteistyön toimintamalli, luokkakohtaisesti kootut tunnetaitomateriaalit sekä vuositeemoja tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen. Vuosikello tukee myös uusien opettajien perehdyttämistä yhteistyön toimintamalliin sekä toteutukseen. Arvioinnissa nousi esille myös havainto, että uusille opettajille olisi hyvä kertoa jo rekrytointivaiheessa käytössä olevasta yhteistyön toimintamallista. Lisäksi arvioinnissa korostettiin yhteistyöhön sitoutumisen merkitystä, sillä koulun toimintaympäristössä vaihtuvat niin oppilaat kuin opettajatkin vuosiluokkien siirtyessä eteenpäin. (LAB 2023.)

Yhteistyömallissa on pajoihin siirtyminen, pienryhmäjako, sisällöt, hyödyt, juurtuminen ja toiminta.

Kuva 2. Yhteistyöpajan malli

Hankkeessa kehitetty toimintamalli juurtuu ja myös muuntuu ajan kuluessa, eikä sen olekaan tarkoitus sementoitua paikalleen. Tulevat opettajat ja lapsiryhmät tuovat mukanaan Yhteistyöpajoihin uusia toiveita, tarpeita ja oivalluksia, jotka muokkaavat toimintaa. Hankkeen loppuarvioinnissa kiteytettiin, että koulussa on oltava hyvää tahtovia, turvallisia aikuisia (LAB 2023). Tärkeintä on säilyttää sitoutuminen yhdessä tekemiseen ja pyrkimys kaikille hyvään kouluun.

Lähteet

Järvinen M.R. & Sainio M. 2020. ”Kuin olisi sen lapsen ilme kirkastunut”. Työkaluja opettajalle lapsen kouluhyvinvoinnin tutkimiseen kolmikantakeskustelussa. Kehittämiskeskus Opinkirjo. Eura: EuraPrint

Kiuru, N. 2018. Kaveriverkostot ja oppimismotivaatio. Teoksessa Salmela-Aro, K. (toim.). Motivaatio ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus. 123–141.

LAB. 2023. Loppuarviointi. Joustavan esi- ja perusopetuksen kehittäminen Taipalsaarella -hanke.

OAJ. Opettajien ammattijärjestö. 2022. Mitä inkluusio oikeasti on? Keskustelu käy kuumana, mutta käsite ymmärretään kirjavasti. Viitattu 7.12.2023. Saatavissa https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2022/mita-inkluusio-oikeasti-on-keskustelu-kay-kuumana-mutta-kasite-ymmarretaan-kirjavasti/

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2023. PISA 22. Ensituloksia lyhyesti. Viitattu 7.12.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151292

Paajanen, M. 2019. Mastering learning situations: Self-regulation, executive functions and selfregulatory efficacy among elementary school pupils. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 12.12.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7928-7

Vanhanen, S., Vainikainen, M-P., & Mäkihonko, M. 2022. Inkluusio Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014. NMI Bulletin. Vol. 32 (2). Viitattu 7.12.2023. Saatavissa https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2022/05/Vanhanen-NMI-Bulletin_2_2022.pdf

Vartiainen, J., Poikkeus, A-M., Lerkkanen, M-K., Nurmi, J-E. & Kiuru, N. 2012. Vertaissuhdevaikeudet, kielelliset taidot sekä lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen. NMI Bulletin. Vol. 22 (3), 42–57. Viitattu 7.12.2023. Saatavissa https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2012/07/Vartiainen.pdf

Viitala, R. 2019. Inkluusio ja inklusiivinen varhaiskasvatus. Teoksessa Pihlaja, P. & Viitala, R. (toim.). Varhaiserityiskasvatus. Jyväskylä: PS-kustannus. 51–77.

Kirjoittajat

Jenni Jukkala-Kylliäinen, Outi Rantatulkkila ja Tuulia Stellberg toimivat sosiaalialan lehtoreina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä kehittämiskumppaneina Taipalsaaren joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittämisen hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1437965 (CC0)

Julkaistu 19.12.2023

Viittausohje

Jukkala-Kylliäinen, J., Rantatulkkila, O. & Stellberg, T. Yhteistyöhön sitoutuminen oppimisen ja hyvinvoinnin perustana. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/yhteistyohon-sitoutuminen-oppimisen-ja-hyvinvoinnin-perustana/