Yhteisen ymmärryksen rakentaminen monikulttuurisessa hoitotyöyhteisössä

Maahan muuttaneiden määrä suomalaisessa työyhteisössä tulee kasvamaan tulevina vuosina. Keinoja yhteisen ymmärryksen löytämiseen tarvitaan työyhteisöissä. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten LAB-ammattikorkeakoulussa järjestetyt ilmiösimulaatiot ovat lisänneet ymmärrystä monikulttuurisuuden haasteista ja mahdollisuuksista.

Kirjoittaja: Mia Kröneck

Arvion mukaan Suomeen tarvitaan tällä vuosikymmenellä 30 000 uutta hoitajaa, kun hoitajia jää eläkkeelle ja vanhusten määrä kasvaa (Yle 2021). Apua tilanteeseen toivotaan maahanmuuttajista ja ulkomailta, mutta työvoiman saatavuutta haastaa hankaliksi koetut kulttuuri- sekä kielierot (LAB-ammattikorkeakoulu 2022). Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer selvitti marraskuussa 2021 jäsentensä näkemyksiä maahanmuutosta ja kielitaidosta. Kyselyn mukaan työpaikat monikulttuuristuvat hyvää vauhtia ja 54 % vastaajista kertoi, että työpaikalla on muitakin kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia työntekijöitä (SuPer 2021, 7).

Ilmiösimulaatiot keskustelun mahdollistajina

LAB-ammattikorkeakoulu on kevään aikana järjestänyt maahan muuttaneiden työntekijöiden ja paikallisten työnantajien kesken kaksi ilmiösimulaatiota, joissa keskusteltiin maahan muuttaneiden työllistymisestä ja työllistämisestä hoitoalalla. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä monikulttuurisuuden haasteista ja mahdollisuuksista näihin aiheisiin keskittyen. Menetelmäksi valittiin ilmiösimulaatio, jossa keskiössä oli yhteisen tilannekuvan hahmottaminen esimerkkitilanteiden avulla ja erilaisten näkökulmien avartaminen keskustelun kautta. Menetelmällä saa kerättyä hyvin tietoa ja se soveltuu myös ratkaisuehdotuksien kartoitukseen (Niemi et al. 2020, 22). Jos esimerkiksi työnantajan ja työntekijöiden tarpeet ovat ristiriidassa, ilmiösimulaation avulla hahmotetaan tilanne, jonka kautta yhteinen ideointi, tiedon jakaminen ja ratkaisuvaihtoehtojen pohtiminen mahdollistuu.

Perehdytys ja suomen kieli

Ensimmäisen ilmiösimulaation teemana oli perehdytys, jota osallistujat reflektoivat esimerkkitapauksien kautta. Keskustelussa nousi päällimmäisenä esille riittävän perehdytyksen puute ja suomen kielen haasteet. SuPerin selvityksen mukaan työnantaja testaa kielitaitoa erittäin harvoin ennen työn aloittamista. Selvityksen mukaan vain neljä prosenttia vieraskielisistä vastaajista sanoo, että heidän kielitaitonsa on testattu ennen työn aloittamista (SuPer 2021, 9). Työnantaja ei myöskään ole tukenut vieraskielisten kielenoppimista työpaikalla ja tämä on jäänyt muiden työntekijöiden vastuulle (SuPer 2021, 12). MALVA – maahanmuuttajat valmentaen työelämään -hankkeessa (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 2020) ilmeni, että maahan muuttaneiden työpaikkaohjauksessa ja perehdytyksessä on monia kirjoittamattomia sääntöjä ja piilo-odotuksia, jotka eivät aina tule selkeästi esille (Nuutila & Honkanen 2022, 63). Keskustelussa pohdittiin myös sitä, mitkä asiat edesauttavat maahan muuttaneen työllistymisen onnistumista. Siihen vaikuttaa vahvasti työntekijän oma-aloitteisuus perehdytyksessä, kommunikoinnissa sekä kielen oppimisessa. Tärkeänä pidettiin myös työntekijän uskallusta kysyä tarkennusta epäselvissä tilanteissa sekä kaksisuuntaista proaktiivisuutta: rohkeutta osallistua kantasuomalaiseen työyhteisöön ja työyhteisön rohkeutta vastaanottaa erilaisuutta.

Toisen ilmiösimulaation teemana oli uralla eteneminen, jota osallistujat reflektoivat myös esimerkkitapauksien kautta. Keskustelussa nousi esille kulttuurierot laajemmin ja sen tuomat väärinymmärrykset. Esimerkkinä tästä oli oman osaamisen arviointi, joka voi olla eriävä kuin työnantajan tai työntekijän erilaiset odotukset suomalaiselta esimieheltä sekä ymmärrys suomalaisesta esimiestyöstä. Kommunikaatiossa yleisesti koettiin aina olevan haasteita. Myös MALVA-hankkeessa tuli esille, että eri kulttuureissa toimineilla ei ole välttämättä samaa ajatusta siitä, miten suhtautua esimiehiin, mikä kuuluu esimiehen työhön Suomessa, mitä asioita voi tehdä itsenäisesti ja minkälaisiin asioihin pitää kysyä ohjeistusta. (Nuutila & Honkanen 2022, 63). Työntekijät kokivat usein, että he joutuivat todistamaan osaamistaan enemmän kuin kantasuomalaiset, mikä voi olla kuormittavaa. Tärkeänä näissä kysymyksissä pidettiin avointa jatkuvaa keskustelua ja molemminpuolista rohkeutta kuunnella, tulla kuulluksi, kysyä ja hyväksyä. Monikulttuurisuussimulaatio-hankkeessa toteutettiin vastaavia keskustelutilaisuuksia auto- ja logistiikka-aloilla sekä liiketaloudessa (LAB-ammattikorkeakoulu 2022).

Lähteet

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. 2020. Malva – maahanmuuttajat valmentaen työelämään. Viitattu 1.9.2022. Saatavissa https://www.haaga-helia.fi/fi/ajankohtaista/hankkeet/malva-maahanmuuttajat-valmentaen-tyoelamaan

LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. Monikulttuurisuussimulaatio yhteiskunnan vastaanottavuuden edistämisessä. Hanke. Viitattu 5.8.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/monikulttuurisuussimulaatio-yhteiskunnan-vastaanottavuuden-edistamisessa

SuPer. 2021. Maahanmuutto ja kielitaito superilaisten kokemana 2021 -selvitys, 2022. Viitattu 5.8.2022. Saatavissa https://www.superliitto.fi/site/assets/files/154332/maahanmuutto_ja_kielitaito_2021-selvitys_02022022.pdf

Niemi, S., Kräkin, M. & Ikävalko S., Kantonen, M. 2020. Työyhteisösimulaatio. Käytäntölähtöisiä toimintatapoja yritysten yhteisölliseen kehittämiseen ja innovointiin. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 1. 21-22. Viitattu 17.8.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-328-1

Nuutila, L. & Honkanen, E. 2022. Tahdon töihin. Moniäänisiä näkökulmia maahanmuuttajien työllistymiseen. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Haaga-Helian julkaisut 1/2022. Viitattu 5.8.2022. Saatavissa https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2022-02/tahdontoihin.pdf

Yle. 2021. Suomen valtavaan hoitajapulaan keksittiin yksi uusi ratkaisu – suomen kielen opettaja: ”Olemme valmistautuneet lähtemään ihan alkeista”. Viitattu 5.8.2022. Saatavissa https://yle.fi/uutiset/3-11930540

Kirjoittaja

Mia Kröneck toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja hoitotyön asiantuntijana Monikulttuurisuussimulaatio yhteiskunnan vastaanottavuuden edistäjänä -hankkeessa. Hanketta toteuttavat LAB-ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus. Hankkeen toteutusaika on 1.1.-31.12.2022 ja sitä rahoittaa Euroopan unionin sisäasioiden (EUSA) turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF).

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/tiimi-rakennus-tehd%c3%a4-ty%c3%b6t%c3%a4-tiimity%c3%b6-3639693/ (Tumisu, CC0)

Julkaistu 1.9.2022