On tärkeää kuulla ukrainalaisten maahanmuuttajien palautetta kehitettäessä heille suunnattuja palveluita. Palautteen keräämisessä keskitytään monesti asioihin, jotka eivät ole toimineet ja unohdetaan henkilöiden omat voimavarat. Voimavarakeskeisessä työskentelyssä ECOMAP-työkalun avulla saatiin esiin ukrainalaisten oma kokemus voimavaroistaan ja saamastaan avusta.

Kirjoittajat: Sari Lappalainen & Iuliia Polyanovska

Suomeen on saapunut sotaa pakoon ukrainalaisia, joista tilapäisen suojelun päätöksen on saanut 30.10.2023 mennessä 62 369 henkilöä (Maahanmuuttovirasto 2023a). Päijät-Hämeen alueella tilapäisen suojelua saavia ukrainalaisia oli vastaanottojärjestelmässä 6.11.2023 noin 1260 henkilöä (Maahanmuuttovirasto 2023b). Heistä noin 400 on hakenut ja saanut kotikunnan Lahteen (Väestörekisteri 2023). Euroopan unionin neuvosto on päättänyt 28.9.2023 jatkaa ukrainalaisten mahdollisuutta saada tilapäistä suojelua 4.3.2025 asti (Maahanmuuttovirasto 2023c).

Voimavarat kohtaamisen keskiössä

Voimavaralähtöisessä lähestymistavassa kohtaamisessa keskeistä on voimavarojen ja vahvuuksien tunnistaminen ja arviointi. Samalla kun kohtaamisessa pyritään tunnistamaan voimavaroja ja vahvuuksia, tunnistetaan myös asiakkaan ympäristössä ja elämänpiirissä olevat resurssit ja voimia vievät seikat. Tavoitteena on löytää ja säilyttää toivoa arkeen. Ongelmia ja murheita ei kielletä, mutta pyritään välttämään asiakkaan ohjautumista uhrin rooliin. Keskusteluissa tämä tarkoittaa, että keskitytään siihen mitä ohjattava osaa, mitä hän on saavuttanut, mitä sosiaalisia suhteita hänellä on ja mitä resursseja hänellä on käytettävissä ja hyödynnettävissä. (Voimavaralähtöinen asiakastyö 2022.)

Ukrainalaisilla maahanmuuttajilla on paljon erilaisia voimavaroja, jotka suojaavat ja vahvistavat arjessa. Hyvinvointia tukevat ja voimavaroja tuovia tekijöitä ovat esimerkiksi terveelliset elämäntavat ja sosiaaliset suhteet. Lisäksi maahanmuuttajilla voimavaroja tuovat mahdollisuus elää perheen kanssa, yhteisöllisyys, uskonnollisuus ja yhdenvertaisuus. Voimavaroja kuormittavia tekijöitä ovat syrjintä ja rasismi, yksinäisyys, taloudellinen epävarmuus, osallisuuden puute, kielelliset ja kulttuurilliset haasteet ja vaikeus saada sosiaali- ja terveyspalveluita. Erityisesti pakolaisten kohdalla voimavaroja kuormittavat myös sota kotimaassa, läheisten tilanne ja epävarmuus tulevaisuudesta. (Kuusio ym. 2020.)

ECOMAP työvälineenä voimavaralähtöisessä haastattelussa

ECOMAP-työkalun on alun perin kehittänyt Ann Hartman (1995) perheiden käyttöön. ECOMAP työvälineenä on joustava ja sitä voidaan soveltaa moneen eri tilanteeseen kohdatessa asiakkaita. ECOMAP-työkalun avulla voidaan kuvata graafisesti yksikön elinpiiriin kuuluvia henkilöitä ja instituutioita sekä suhteiden voimakkuutta niiden välillä ja henkilöön itseensä. Työkalua voidaan käyttää haastateltaessa asiakasta tai interventiona, kun halutaan tuoda nostaa esiin erilaisia asiakkaan elinpiiriin liittyviä seikkoja. (Voimavaralähtöinen asiakastyö 2022.)

ECOMAP on helppo väline, sillä sen tekemiseen tarvitaan vain kyniä ja paperia. Se auttaa maahanmuuttajaa hahmottamaan konkreettisesti elämäntilanteeseen liittyviä seikkoja. Asioiden hahmottaminen paperille avaa uusia näkökulmia, tuo ne konkreettisesti näkyville. (Voimavaralähtöinen asiakastyö 2022.) Lisäksi ECOMAP -työskentely sopii myös tehtäväksi ryhmässä, sillä työskentelyssä voi keskittyä omiin seikkoihinsa ensin ja jakaa niistä muille keskustelussa sen mitä itsestään haluaa jakaa.

ECOMAP-työskentelyssä asiakas piirtää keskelle paperia ensin ympyrän, johon hän kirjoittaa nimensä. Se jälkeen hän piirtää paperille ympyröitä, jotka kuvaavat hänen elinpiiriään. Asiakas myös nimeää ympyrät. Tämän jälkeen asiakas kuvaa viivojen paksuudella ja suunnalla elinpiirin asioiden merkitystä hänelle. Mitkä asiat tuovat voimaa, mitkä vievät voimia. Mitä paksumpi viiva, sen voimakkaampi vaikutus asialla on asiakkaalle. (Voimavaralähtöinen asiakastyö 2022.)

Voimavaralähtöiset haastattelut ukrainalaisille

Razom-hankkeessa (LAB 2023) toteutettiin neljä voimavaralähtöistä ryhmähaastattelua lokakuussa 2023. Haastatteluissa ryhmäläisiä pyydettiin nimeämään ECOMAP-työkalulla asioita, joissa kokevat olevansa vahvoja, niitä tahoja ja ihmisiä, joilta olivat saaneet apua ja tukea Suomeen muuttamisessa ja Suomessa olemisessa ja tahoista ja ihmisistä, jotka vievät voimia.  Nimeämisen lisäksi heitä pyydettiin kuvaamaan tuen määrää ja suuntaa nimeämistään vahvuuksista, tahoista ja ihmisistä piirtämällä eri paksuisia ja suuntaisia yhdistäviä viivoja. Itsenäisen ECOMAP-työskentelyn jälkeen toteutettiin ryhmähaastattelu, jossa syvennyttiin ECOMAP-kartassa kuvattuihin ilmiöihin. Ryhmähaastatteluihin osallistui kaikkiaan 16 henkilöä ja ne tehtiin ukrainaksi.

Haastateltuja ryhmiä oli neljä. Ryhmät muodostettiin samankaltaisessa tilanteessa olevista ukrainalaisista. Ryhmät olivat työpaikan saaneet, päätoimisesti suomen kieltä opiskelevat, ammatillisessa koulutuksessa olevat ja ei missään koulutuksessa tai työssä olevat. Kuhunkin ryhmään osallistui neljä henkilöä.

ECOMAP-työskentelyn tulokset haastateltavien kokemuksista saamastaan avusta ja voimia vievistä ja antavista asioista on julkaistu LAB FOCUS -blogissa (Lappalainen & Polyanovska 2023 a-c).

Ryhmähaastattelun tulokset

Haasteltavat kertoivat vahvuuksikseen ja voimia tuoviksi asioiksi itsehillinnän, itsensä kehittämisen, oman aktiivisuuden, harrastukset, perheen ja suomalaiset ystävät. Luonto ja erityisesti metsässä liikkuminen koettiin voimauttavina.

Lapseni sanoo ”me pärjätään”

Apua haastatellut kertoivat saaneensa ystäviltä ja RAZOM-hankkeen työntekijöiltä. Jo Suomessa olevat ukrainalaiset ovat olleet monelle avuksi. Vastaanottokeskukselta saatu apu koettiin riittämättömäksi, sillä keskus ei tarjonnut riittävästi tietoa ja keskuksen välittämät terveyspalvelut koettiin riittämättömiksi.  Avun kanavat löytyivät sosiaalisen median ja RAZOM-hankkeen työntekijöiden kautta. Apu toivottiin saatavan henkilökohtaisen kontaktin kautta. Oleellisen tiedon löytäminen internetistä koettiin haasteelliseksi kieliongelman vuoksi.

Haastateltavat olisivat toivoneet heti Suomeen tultuaan enemmän perustietoja suomalaisesta arjesta ja psykologista tukea, kuin he olivat saaneet. Moni koki olleensa lamaantunut saapuessaan Suomeen. Haastateltavat ehdottivat arkielämän oppaita ukrainaksi. Näissä voisi olla konkreettisia ohjeita esimerkiksi, että käsi pitää nostaa pystyyn bussipysäkillä, jos haluaa bussin pysähtyvän. Tällä hetkellä haastateltavat kokivat tarvitsevansa henkilökohtaista ohjausta esimerkiksi työllistymisen tueksi ja vero- ja pankkiasioinnissa. Lisäksi toivottiin intensiivisiä suomen kielen kursseja.

Suurin osa haastateltavista koki Ukrainan sotatilanteen vievän heidän tämänhetkisistä voimavaroistaan yli 90 %. Voimavaroja vievät huoli läheisistä sodan keskellä ja suru menetetystä kodista. Ainoastaan ammatillisessa koulutuksessa olevat kokivat kotoutumisen vievän tällä hetkellä enemmän voimavaroja kuin huolen Ukrainan tilanteesta.

Suhtaudun tähän tilanteeseen seikkailuna ja yritän olla ajattelematta

ECOMAP-työkalun käytöllä ryhmähaastattelujen alussa saatiin esiin yksilön kokemus omasta tilanteestaan, saamastaan avusta ja avun tarpeesta. Lisäksi työkalu auttoi haastateltavia tekemään näkyväksi omia voimavarojaan ja voimia vieviä asioita. Tällöin yhteisessä ryhmäkeskustelussa saatiin esiin monipuolisesti ja täsmentäen haastateltavien kokemuksia Suomeen kotoutumisesta.

Lähteet

Hartman, A. 1995. Diagrammatic Assessment of Family Relationships. Families in society. Vol. 76(2), 111-122. Viitattu 22.11.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1177/104438949507600207

Kuusio, H., Seppänen, A., Jokela, S., Somersalo, L. & Lilja, E. 2020. Ulkomaalaisten terveys ja hyvinvointi Suomessa. FinMonik-tutkimus 2018-2019. Raportti 1 / 2020. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 22.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-034-1

Lappalainen, S. & Polyanovska, I. 2023a. Ukrainalaisten kokemuksia saamastaan avusta. Viitattu 22.11.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/ukrainalaisten-kokemuksia-saamastaan-avusta/

Lappalainen, S. & Polyanovska, I. 2023b. Voimia verottavia asioita ukrainalaisten tulokkaiden arjessa. Viitattu 22.11.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/voimia-verottavia-asioita-ukrainalaisten-tulokkaiden-arjessa/

Lappalainen, S. & Polyanovska, I. 2023c. Ukrainalaisille voimia antavat asiat arjessa. Viitattu 23.11.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/ukrainalaisille-voimia-antavat-asiat-arjessa/

Maahanmuuttovirasto. 2023a. Tilapäisen suojelun tilastot. Viitattu 6.11.2023. Saatavissa https://migri.fi/tilapaisen-suojelun-tilastot

Maahanmuuttovirasto. 2023b. Kansainvälisen ja tilapäisen suojelun tilanne Maahanmuuttovirasto Tilannekeskus 6.11.2023 viranomaiskäyttöön.

Maahanmuuttovirasto. 2023c. Tilapäisen suojelun jatkaminen. Viitattu 17.11.2023. Saatavissa https://migri.fi/tilapaisen-suojelun-jatkaminen

LAB. 2023. Razom – Yhdessä – Together. Viitattu 2.11.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/razom

Voimavaralähtöinen asiakastyö Mallinnus aikuissosiaalityön käyttöön. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Viitattu 14.11.2023. Saatavissa https://www.chydenius.fi/fi/sosiaalitieteet/kuvat-ja-tiedostot/mallinnukset/voimavaralahtoinen_asiakastyo.pdf

Väestörekisteri. 2023. Kotikuntatiedot Lahden kaupunki. Viranomaiskäyttöön.

Kirjoittajat

Sari Lappalainen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina ja asiantuntijana Razom-hankkeessa.

Iuliia Polyanovska toimii projektisuunnittelijana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä ja asiantuntijana Razom-hankkeessa.

Artikkelikuva: Iuliia Polyanovska

Julkaistu 28.11.2023

Viittausohje

Lappalainen, S. & Polyanovska, I. 2023. Voimavarakeskeisen lähestymistavan soveltaminen ECOMAP-työkalun avulla ukrainalaisten ryhmähaastattelussa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/voimavarakeskeisen-lahestymistavan-soveltaminen-ecomap-tyokalun-avulla-ukrainalaisten-ryhmahaastattelussa/