Tulevaisuuksien ennakoinnin opintojaksot toteutettiin syksyllä 2021 yhteistyössä Yritys-Hunter –hankkeen kanssa. Opiskelijat pohtivat opintojaksolla muun muassa sitä, millaista on johtaminen työelämässä tulevaisuudessa, ja millaisia konkreettisia tekoja ja muutosta tarvitaan johtamiseen tavoitteiden saavuttamiseksi. Parin viime vuosikymmenen aikana on siirrytty moderniin johtajuuteen, mikä luo uudenlaisia mahdollisuuksia työntekijöille ja johtajille. Artikkelin huomiot ja havainnot perustuvat opintojaksolla laadittuihin opiskelijoiden tuotoksiin.

Kirjoittajat: Anna Nikkinen ja Kirsi Kallioniemi

Johtamista haastavat jatkuvat muutokset taloudessa, markkinoilla ja digitaalisessa kehityksessä (Sinervo 2020.) Sitran vuoden 2022 Heikot Signaalit julkaisussa on tuotu esiin työelämän muutoksia. Niihin kuuluvat muun muassa työn valvonnan lisääntyminen, työn merkityksen muutos, työhyvinvointi ja työvoimapula. (Dufva & Rowley 2022). Nämä heikot signaalit tulivat esiin myös useassa opiskelijaryhmän tuotoksessa. Opiskelijoiden laatimien työelämän tulevaisuuden johtamisen visioissa, esiin nousivat työntekijöiden mahdollisuudet osallistua, joustavuus ja avoimuus sekä työhyvinvointi ja itseohjautuvuus työpaikoilla. Jatkuvan digitalisaation hyödyntäminen ja lisääntyvän etätyön ohjaaminen nostettiin myös esiin ja tärkeiksi asioiksi johtamisessa tulevaisuudessa. Tulevaisuustyöskentelyssä lisääntyvä vapaa-ajan arvostus ja työvoimapula tulivat osaksi opiskelijoiden skenaarioita.

Tulevaisuuden työntekijä haluaa osallistua

Työ- ja elinkeinoministeriön (2018) johtamiseen liittyvässä julkaisussa tuodaan esille suomalaisen johtamisen moninaisuutta. Julkaisun mukaan suomalaisen työelämän johtamisen vahvuuksia ovat matalat hierarkiat, luottamus eri osapuoliin, asiantuntemus, ratkaisukeskeisyys ja yhteinen vahva arvopohja. Johtamisen heikkouksiksi nähdään puolestaan matala ambitiotaso, dialogin puute, heikko ihmisjohtaminen ja prosessirakkaus.

Opiskelijoiden luomissa visioissa työntekijöiden osallistaminen ja osallistuminen päätöksentekoon on tärkeä voimavara, jota ei vielä kaikissa organisaatioissa ole hyödynnetty. Usein työntekijöillä on paljon hiljaista tietoa omasta työstään, mikä ei välttämättä koskaan siirry eteenpäin organisaation johdolle, jollei henkilöstöä oteta aktiivisesti mukaan päätöksentekoon. Työilmapiirin pitää olla opiskelijoiden mielestä sellainen, että työntekijät voivat aidosti uskoa, että heidän mielipiteillään on merkitystä ja heitä halutaan kuulla sekä mahdollisuuksia vuorovaikutukseen järjestetään organisaatioissa.

Opiskelijat toivovat avoimuutta ja aikaa keskusteluille työpaikoilla

Johtamisen tärkeimmät työkalut ovat puhe, vuorovaikutus ja läsnäolo. Ihmiset kaipaavat tänä päivänä yhä enemmän tarinoita, merkityksellisyyden kokemusta, kuulluksi tulemista ja vahvaa osallisuuden kokemusta. Psykologisemmalla johtamisella ja lähestymällä jokaista työntekijää yksilönä, saadaan organisaatiossa oleva osaaminen paremmin käyttöön ja ihmiset innostumaan. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2018).

Opiskelijoiden visioissa työntekijöiden osallistamiseen liittyy avoimuus. Organisaatiossa, jossa myös eriäville mielipiteille ja kyseenalaistamiselle on tilaa, voidaan saada aikaan keskusteluun ja mielipiteiden jakamiseen pohjautuvaa avointa vuorovaikutusta, josta hyötyy koko yhteisö. Avoimeen johtamiseen kuuluu myös se, että johtotehtävät jakautuvat yhä useammalle yhteistyössä, jokaisen omien vahvuuksien ja asiantuntijuuden mukaan, ja vanhanaikainen hierarkkinen rakenne väistyy.

Johtaminen on muuttuvaa

Työ- ja elinkeinoministeriön (2018) julkaisun mukaan yhä suurempi osa ihmisten tuottamasta lisäarvosta perustuu kohtaamiseen ja yhdessä ajatteluun. Tällaista työtä tulee johtaa eri tavalla kuin teolliselle aikakaudelle tyypillisempää työtä. Työpaikoilla asiantuntijat johtavat yhä enenevässä määrin itse itseään ja yhteistä työtään. Johtamiskulttuuri, joka mahdollistaa itseohjautuvuuden, hedelmällisen keskustelukulttuurin ja kokemuksen siitä, että jokainen on arvokas ja luotettu, antaa kilpailuedun organisaatiolle maailmalla. Opiskelijoiden laatimissa tulevaisuuden työelämän visioissa itseohjautuvuus on selkeä trendi tulevaisuuden johtamisessa. Pandemian aikana voimakkaasti lisääntyneen etätyön vuoksi, itseohjautuvuuden merkitys korostuu. Opiskelijoiden näkemyksien mukaan tulevaisuuden työpaikat eivät ole yhtä vahvasti paikkaan, eikä välttämättä myöskään aikaan, sidottuja kuin tähän mennessä on totuttu. Tähän täytyy myös johtamisen mukautua. Johtajan tulee antaa alaisilleen tilaa ohjata omaa työtään, mutta myös pystyä kommunikoimaan ja jakamaan työtehtävät tehokkaasti myös etänä. Ehkä tästäkin syystä hierakkinen johtamisrakenne murenee ja esihenkilöillä menee vähemmän aikaa työntekijöiden valvontaan ja ohjaamiseen, ja työstä tulee ehkä enemmänkin tiimipohjaista ja tasa-arvoista, jaettua johtajuutta.

Monissa yrityksissä on nyt pandemiarajoitusten poistuttua hyödynnetty hybridimallia, jossa osa työstä tehdään edelleen etänä, mutta osa on palannut takaisin työpaikoille. Tämän kaltaista joustavuutta opiskelijat toivovat myös tulevaisuudessa työltä. Joustavat työajat ovat hyödyllinen väline, sekä tehokkuuden että työhyvinvoinnin kannalta. Vähemmän aikaan sidotut työntekomallit voivat olla toimivia tulevaisuudessa.

Työpaikan työhyvinvointi koetaan tärkeäksi työelämän tekijäksi

Itseohjautuvuus on yksi viime aikojen puhutuimmista työelämän kehitystrendeistä. Yksilön työhyvinvoinnin kannalta itseohjautuvuuden lisääntymisessä nähdään paljon potentiaalia. Se tuo mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön. Tutkimuksissa se on tunnistettu työhyvinvointia tukevaksi voimavaratekijäksi. Lisääntynyt vastuu, autonomia ja työolosuhteiden nopea muuttuminen voivat vaikuttavaa negatiivisesti koettuun työn kuormittavuuteen. (Larjovuori 2021). Opiskelijoiden tekemissä työelämän visioissa työhyvinvointi on tärkeässä asemassa, sillä hyvinvoiva työyhteisö, on myös tehokkaampi ja tuottavampi. Opiskelijat kokevat työpaikan ilmapiirin yhdeksi tärkeimmistä työhyvinvointiin liittyvistä asioista, johon voidaan vaikuttaa avoimella ja joustavalla johtamiskulttuurilla. Työhyvinvointiin liittyen, hyvän tulevaisuuden johtajan halutaan ottavan työntekijät huomioon psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Edellisen vuoksi erityisesti johtajan empatiakyky nousee tärkeään rooliin. Työvoimapula on joillain aloilla todellinen ongelma jo nyt, ja väestön ikääntymisen myötä ongelma laajenee. Työpaikoilla tämä saattaa tarkoittaa työmäärän kasvamista, millä on negatiivinen vaikutus työhyvinvointiin. Tulevaisuuden johtajan on varauduttava siihen, että työvoimaa on tarjolla nykyistä vähemmän. Tämä voi tarkoittaa muun muassa entistä enemmän yrityksen sisäistä koulutusta työntekijöille ja sitä, että rekrytointeihin kuluu entistä enemmän aikaa. Työvoiman kannalta teknologian ja digitalisaation mahdollisuuksia on hyödynnettävä.

Opiskelijoiden mukaan hyväksi tulevaisuuden johtajaksi ei synnytä vaan se vaatii paljon koulutukselta. Oppilaitosten ”johtajuusopintoja” tulee kehittää tulevaisuuden johtamisen tarpeet huomioiden, mutta myös työelämässä tapahtuva jatkuva oppiminen on tärkeää. Hyvä johtaja pyrkii kehittämään itseään, jota myös organisaation tulisi tukea. Jatkuvaa koulutusta tullaan tarvitsemaan organisaation joka tasolla, eikä pelkästään organisaation johdossa.

Lähteet

Dufva, M. & Rowley, C. 2022. Heikot Signaalit 2022: Tarinoita tulevaisuuksista. Sitra. Viitattu 15.4.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/heikot-signaalit-2022/#toissa

Larjovuori, R-L. 2021. Työhyvinvointi esimiehettömässä organisaatiossa – voimavarat, kuormitustekijät ja hyvät käytännöt. Tampereen yliopisto, Työsuojelurahasto 2021. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa
https://www.tsr.fi/hankkeet-ja-tutkimustieto/tyohyvinvointi-esimiehettomassa-organisaatiossa-voimavarat-kuormitustekijat-ja-hyvat-kaytannot/#tiivistelma

Sinervo, T. 2020. Näin tulevaisuuden johtaja mukautuu tilanteisiin ja ohjaa esimerkillään. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa https://telma-lehti.fi/nain-tulevaisuuden-johtaja-mukautuu-tilanteisiin-ja-ohjaa-esimerkillaan

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2018. Suomalaisen johtamisen tila ja tulevaisuus. Työelämä 2020. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160870/TEM_oppaat_9_2018_Suomalaisen_johtamisen_tila_ja_tulevaisuus_web.pdf

Kirjoittajat

Kirsi Kallioniemi, lehtori, Liiketalouden yksikkö, LAB-ammattikorkeakoulu. Kirsi toimi opettajana opintojaksolla Tulevaisuuksien ennakointi syksyllä 2021.

Anna Nikkinen, tradenomiopiskelija, Liiketalouden yksikkö, LAB-ammattikorkeakoulu. Anna osallistui Tulevaisuuksien ennakointi opintojaksolle syksyllä 2021.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/764783 (CC0)

Julkaistu 6.5.2022

Viittausohje

Nikkinen, A. & Kallioniemi, K. 2022. Visioita tulevaisuuden työelämän johtamisesta. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/visioita-tulevaisuuden-tyoelaman-johtamisesta/