Virtuaalinen oppimisympäristö hoitotyön suomen kielen oppimisen tukena

ELMA-hanke tuotti virtuaalisen oppimisympäristön, jossa voi opiskella hoitotyössä käytettävää suomen kieltä. Oppimisympäristö sai hyvää palautetta sitä testanneilta ei suomea äidinkielenään puhuvilta hoitotyön opiskelijoilta. Tässä artikkelissa kuvataan oppimisympäristön sisältöä ja opiskelijoiden siitä antamaa palautetta.

Kirjoittaja: Sari Lappalainen

ELMA – elinvoimainen ja monimuotoinen hoiva- ja hoitoala hankkeen (1.9.2021-31.5.2023) yhtenä tavoitteena oli luoda virtuaalinen oppimisympäristö, jonka avulla ei suomea äidinkielenään puhuva hoitoalasta kiinnostunut, alaa opiskeleva tai jo alalla työskentelevä henkilö, voi harjoitella suomen kieltä. ELMA-hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto (ERS) ja sitä toteuttivat Päijät-Hämeessä yhteistyössä Koulutuskeskus Salpaus, LAB-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue.

Suomen kielen haasteet hoitotyössä

Hoitoala monikulttuuristuu ja yhä useampi hoitoalalla toimiva hoitaja on maahanmuuttajataustainen ja suomen kieli ei ole hänen äidinkielensä. Myöskään moni maahanmuuttajataustainen hoitoalalle haluava, hoitoalaa opiskeleva tai hoitoalalla jo toimiva ei ole käynyt yleissivistävää tai ammatillista koulutustaan suomen kielellä. Tämä tuo haasteita hoitotyöhön, sillä työkieli hoitotyössä on suomen kieli.

Lisäksi haasteita tuo hoitotyön vuorovaikutteisuus. Hoitajan tulee ymmärtää potilasta ja välittää tietoa sekä potilaalle, muulle työryhmälle, että lääkärille. Vuorovaikutuksella on pystyttävä osoittamaan pätevyyttä ja rakentamaan luottamuksellisuutta. (Lehtimaja & Kurhila 2018.) Tässä vuorovaikutuksessa kieli on oleellinen tekijä. Kielellisesti toimiva vuorovaikutus on tärkeää jo pelkästään potilasturvallisuuden kannalta.

Lisäksi puutteellinen kielitaito vaikeuttaa myös maahanmuuttajataustaisten hoitajien integroitumista työyhteisöön. (Vartiainen ym. 2017). Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin selvityksen mukaan (Kaasinen & Kiuru 2021) maahanmuuttajataustaisista hoitajista 22 % koki, ettei kuulu työyhteisöön tai ei osannut sanoa. Lisäksi kyselyyn vastanneista SuPerin jäsenistä 70 % kertoi kuormittuvansa työkaverin kielitaidottomuuden vuoksi.

Hoitotyön kielen oppiminen virtuaalisen oppimisympäristön avulla

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira edellyttää terveydenhuollon ammatinharjoittajalta B1 tasoista (Eurooppalainen taitotasoasteikko 2023) suomen tai ruotsin kielen osaamista. Työnantajan on velvollisuus arvioida riittääkö henkilön kielitaito työtehtäviin. (Valvira 2022.)

Suomen kielen opettajat ovat huomanneet tehokkaaksi tavaksi aikuisten kohdalla kytkeä toisen kielen oppiminen jo varhaisessa kielen oppimisen vaiheessa työelämään. Pärjääminen työelämässä kielen avulla motivoi ja antaa mahdollisuuksia oppia kieltä lisää. (Kela & Komppa 2011.) Tämä vuoksi ELMA-hankkeessa luotu suomen kielen oppimisympäristö kytkee suomen kielen oppimisen hoitotyön tilanteisiin, sanastoon ja työelämätaitoihin.

Kelan ja Kompan (2011) tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaiset sairaanhoitajat kokivat suurimmiksi kielen käytön haasteiksi hoitotyön dokumentoinnin rakenteellisen ja terminologisen tarkkuusvaatimuksen, spontaanit kielenkäyttötilanteet esimerkiksi puhelinkeskusteluissa ja omaisten kanssa käydyissä keskusteluissa, kielen rekisterinvaihtoa vaativat tilanteet ja kommunikoinnin seuraaminen monenkeskisissä vuorovaikutustilanteissa esimerkiksi taukotilanteissa kahvihuoneessa. Näitä kaikki tilanteita ja teemoja on käsitelty oppimisympäristössä.

Oppimisympäristöä on mahdollista käyttää itsenäisesti ja sen käyttäminen ei vaadi kirjautumista eli se on avoin ympäristö, jossa käyttäjä voi tehdä erilaisia suomen kielen harjoitustehtäviä ja saada niistä välitöntä palautetta. Oppimisympäristö löytyy Osaamisen paikka sivustolta (Opi hoitoalan suomea oppimisympäristö 2023.) Oppimisympäristö on tuotettu selkeällä suomen kiellä. Lisäksi oppimisympäristöön on rakennettu eri tasoista kielitaitoa vaativia moduuleita.
Oppimisympäristö koostuu neljästä moduulista. Hoitoala Suomessa, Vuorovaikutus hoitotyössä (kielitaso A2), Ohjaaminen ja avustaminen (kielitaso A2-B1) ja Kirjaaminen ja raportointi (kielitaso B1-B2). Jokaisessa moduulissa on erilaisia tehtäviä. Tehtävätyyppejä ovat sanan raahaustehtävät, aukkotehtävät, oikein / väärin väittämät, monivalintatehtävät ja kirjoitustehtävät. Lisäksi osa tehtävistä on suunniteltu tehtäviksi yhdessä ohjaajan tai perehdyttäjän kanssa. Kaikkiaan oppimisalustalla on yli 500 tehtävää. Tehtäviä voi suorittaa osissa ja monta kertaa uudelleen. Oppimisympäristöä pystyy myös käyttämään mobiililaitteella. Animoidut videot opastavat oppimisympäristön käytössä.

Palaute oppimisympäristöstä

Oppimisympäristöstä kerättiin palautetta toukokuussa 2023 ei suomea äidinkielenään puhuvilta opiskelijoilta. Palautekyselyyn vastasi 52 opiskelijaa, joista 46 oli LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampuksen maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Opiskelijoilta kysyttiin palautetta eri moduuleista ja yleistä palautetta oppimisympäristön käytöstä.

Hoitoala Suomessa moduuli sai hyvää palautetta työnhaku – ja työhaastatteluosiosta, työpaikan pelisääntöjen nostamisesta esiin ja työsopimukseen liittyvästä osiosta. Myös kuvaus erilaisista hoitotyön työympäristöistä sai kiitosta varsinkin vain vähän aikaa Suomessa olleilta vastaajilta.

It gives ideas to us foreigners how nurses/health care workers work here in Finland.

Vuorovaikutus hoitotyössä moduulista vastaajat nostivat esiin animaation kahvihuonekeskustelusta. He pitivät sitä hauskana ja hyödyllisenä mallina kahvihuonekeskustelusta. Lisäksi vastaajat antoivat hyvää palautetta erilaisista moduulissa kuvatuista vuorovaikutustilanteista hoitotyön arjessa. He kokivat myös suomen kielen taitojen vahvistuvan tämän moduulin tehtävien avulla kysymysten esittämisessä, potilaan kuuntelemisessa ja potilasneuvojen antamisessa.

Tykkään kovasti tästä osiosta, koska paljon esimerkkejä, kuvat ja heti verbit/ sanat kirjoitettuna sekä välitentit.

Moduulissa Ohjaaminen ja avustaminen vastaajat kokivat hyödyllisiksi erilaiset potilaan ohjauksessa ja avustamisessa käytettävät fraasit. Vastaajat kokivat saavansa itsevarmuutta ja vahvistusta omaan osaamiseen tämän moduulin tehtävien kautta ja voivansa soveltaa oppimaansa työssä.

Oli hyvä harjoitella pehmennyksiä, objektit, ohjaus- ja avustamissananvarasto, miten ohjataan kohteliaasti ja sopivalla tavalla.

Moduuli Kirjaaminen ja raportointi koettiin tehtäviltään vaativimmaksi. Kuvailevan raportoinnin harjoittelu ja kirjaamisen harjoittelu saivat hyvää palautetta. Lisäksi moduuli koettiin selkeäksi ja helpoksi ymmärtää.

Suuri apua moduulissa, koska sain oman osaamista vahvistettu ja itse varmuus on kasvanut.

Vastaajista 79 % ilmoitti suosittelevansa oppimisympäristöä suomen kielen opiskeluun ystävilleen. Itselleen hyödylliseksi oppimisympäristön koko 67 % vastaajista. Vastaajista 31 % koki osaavansa nyt jo suomen kieltä niin hyvin, ettei oppimisympäristössä ollut heille uutta opittavaa. Muutama vastaaja toivoikin myös kielitason C tehtäviä alustalle. Kehittämisehdotuksena opiskelijat toivoivat lisää hoitotyön slangisanojen selityksiä, videoita, joihin liittyy kysymyksiä kuullun ymmärtämisen harjoittelun avuksi ja erilaisten potilashoitoon liittyvien tutkimusten selityksiä.

Kiitos tästä työstä! Olen itse kaivannut sellaista oppiympäristöä ja nyt lähden suosittelemaan kaikille ystäville, jotka opiskelevat lähi- tai sairaanhoitajille. Iso KIITOS!

Tosi hyvä sivu, helppo seurata ja tehdä tehtäviä

Kielen oppimisen kytkeminen siihen alaan, jota opiskelee ja johon haluaa työllistyä, on opiskelijoiden mielestä hyödyllistä ja motivoivaa. Oppimisympäristön käytössä esimerkiksi opintojen yhteydessä pitää huomioida käyttäjien kielitaito. Oppimisympäristön käyttö voi olla turhauttavaa, jos käyttäjän suomen kielen kielitaito on hyvin alhainen tai jo sujuva. Vaikka oppimisympäristössä suurin osa tehtävistä on itsenäisesti tehtäviä, tarvitaan myös työpaikoilla ja koulutuksessa rohkaisua ja kannustusta oppimisympäristön käyttämiseen.

Lähteet

Eurooppalainen taitotasoasteikko 2023. Kielibuusti. Viitattu 12.6.2023. Saatavissa https://www.kielibuusti.fi/fi/opiskele-suomea/kielitestit-ja-kielitaitotasot/cefr-eurooppalaiset-kielitaitotasot

Kaasinen, L. ja Kiuru, E. 2021. Maahanmuutto ja kielitaito superilaisten kokemana 2021 -selvitys. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer. Helsinki 1/2022. Viitattu 12.6.2023. Saatavissa https://www.superliitto.fi/site/assets/files/154332/maahanmuutto_ja_kielitaito_2021-selvitys_02022022.pdf

Kela, M. & Komppa, J. 2011. Sairaanhoitajan työkieli – yleiskieltä vai ammattikieltä? Funktionaalinen näkökulma ammattikielen oppimiseen toisella kielellä. Puhe ja Kieli 31 (4). 173-192. Viitattu 12.6.2023. Saatavissa https://journal.fi/pk/article/view/4752/4470

Lehtimaja, I. & Kurhila, S. 2018. Sairaanhoitajan ammatillisen kielitaidon kehittäminen työyhteisössä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9 (5). Viitattu 12.6.2023. Saatavissa https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2018/sairaanhoitajan-ammatillisen-kielitaidon-kehittaminen-tyoyhteisossa

Opi hoitoalan suomea oppimisympäristö 2023. Viitattu 12.6.2023. Saatavissa https://osaamisenpaikka.fi/opi-hoitoalaa-ja-suomea/

Valvira 2022. Kielitaito. Viitattu 12.6.2023. Saatavissa https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/kielitaito

Vartiainen, P., Alenius, P., Pitkänen, P. ja Koskela, M. 2017. Ulkomailta muuttaneiden hoitajien integraatio ja oppimisen polut sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä. Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 15 (2). 148–162. Viitattu 12.6.2023. Saatavissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/85288