Vertaismentoroinnin hyödyt ovat moninaiset – se ruokkii tasa-arvoista yhteistyötä, tarjoaa rohkaisua ja tukee menestystä urapolulla. Mentorointisuhteesta hyötyvät molemmat osapuolet. MESH-hankkeessa (Verkostot ja mentorointi maahanmuuttajien työllistymisen tukena) vertaismentorointia hyödynnetään maahanmuuttajien työllistymisen parantamisessa. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Kirjoittajat: Sari Lappalainen & Olga Kaartinen

Tiedonsiirrosta vertaismentorointiin

Erilaiset mentoroinnin muodot ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Mentoroinnin ajatus hierarkiaan perustuvasta tiedonsiirrosta on muotoutunut kohti tiedon rakentamista mentorin ja mentoroitavan yhteistyönä (Pennanen ym. 2020). Perinteiseen hierarkkiseen asetelmaan verrattuna vertaismentorointisuhteesta on mahdollista rakentaa tasa-arvoisempi. Tällöin vastuu toisen tukemisesta jakautuu tasaisesti ja myös roolien vaihtaminen aika-ajoin on mahdollista (Mullen & Klimaitis 2021).

Leskelä (2005, 40) puhuu vertaismentoroinnista mentorointina, jossa ”mentorina toimii aktorin kollega tai aktorin organisaatiossa tai sen ulkopuolella statukseltaan samassa asemassa oleva henkilö”. Eby (1997) taas viittaa vertaismentorointiin kahden välisenä suhteena, jossa kokeneempi jakaa tietotaitoa ja rohkaisua kokemattomalle osapuolelle. MESH-hankkeessa vertaismentoroinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa opiskelu- ja työllistymispolullaan pidemmällä oleva vertainen toimii mentorina ja jakaa osaamistaan aktorille. Hankkeessa vertaismentorointi toteutettiin ryhmämuotoisena, jossa jo ammattikorkeakoulussa opiskeleva henkilö toimi mentorina opiskelusta ammattikorkeakoulussa kiinnostuneelle aktorille. Vertaisryhmämentorointi on pareissa tapahtuvaan mentorointiin verrattuna kustannustehokkaampaa ja mahdollistaa entistä laajemman sosiaalisen oppimisen myös toisilta mentoroitavilta (Jokinen ym. 2012).

Vertaismentorointi sopii erityisesti niille, jotka jakavat yhteisen kiinnostuksen kohteen, mutta joista toinen on ammatillisella polullaan pidemmällä. Usein vertaismentoroinnin kontekstina toimii aktiviteettiin perustuva oppimisympäristö. Tarkoituksena on tukea osallistujien sinnikkyyttä, menestystä sekä kuuluvuuden tunnetta. Mentorointisuhde ruokkii sitoumusta, yhteistyötä, kommunikaatiota ja tukee riskien ottamista luomatta erityistä hierarkiaa osapuolten välille (Mullen & Klimaitis 2021).

Vertaismentorointi voi toimia uran edistäjänä mm. informaation jakamisen ja urasuunnittelun kautta, sekä parantaa psykososiaalista hyvinvointia jaetun tuen ja vahvistuksen ansiosta. Kun mentoroitava oppii suunnittelemaan työmääräänsä, pääsee tavoitteisiinsa ja oppii lisää paikallisesta kulttuurista, yksilön tehokkuus lisääntyy ja mentorointi voi toimia voimaannuttavana kokemuksena. Vertaismentoreina toimivat taas kerryttävät minäpystyvyyden kokemuksia toimiessaan tuen antajina ja roolimalleina (Mullen & Klimaitis 2020).

MESH-hankkeen vertaismentorointipilotti toteutui Korkeakoulututkintoon valmentavassa koulutuksessa. Koulutus oli monialainen ja sen tavoitteena oli valmentaa maahanmuuttajia korkeakouluopintoihin. Koulutus oli 30 opintopisteen laajuinen ja siihen osallistui 18 opiskelijaa.

Vertaismentoroinnin tavoitteena oli tukea valmentavan koulutuksen opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia korkeakoulussa ja antaa kuvaa korkeakouluopintojen luonteesta Suomessa. Lopullinen tavoite tällä mentoroinnilla oli tukea työllistymistä, sillä suomalaisessa yhteiskunnassa maahanmuuttajien työllistyminen tapahtuu monesti koulutuksen kautta.

Kokemuksia vertaismentoroinnista

Valmentavan koulutuksen alussa kartoitettiin alat, joita opiskelijat halusivat opiskella korkeakoulussa. Tämä kartoituksen pohjalta opiskelijat jaettiin kuuteen ryhmään. Jokainen ryhmä sai oman mentorin, joka itse on opiskelemassa kyseistä alaa tai kyseiseen alaan läheisesti liittyvää alaa LAB- ammattikorkeakoulussa. Ryhmän koko vaihteli. Pienimmässä ryhmässä oli kaksi opiskelijaa ja suurimmassa neljä. Mentorointi aloitettiin helmikuussa 2021 ja se loppui huhtikuun lopussa. Mentorointi tapahtui virtuaalisesti. Mentoreilla ja aktoreilla oli käytössään oma mentorointia varten luotu ZOOM-huone.

Mentorointi aloitettiin yhteisellä mentorien ja aktoreiden tapaamisella, jossa käytiin läpi mentoroinnin periaatteita, mentorin ja aktorin roolia ja annettiin ideoita mentoritapaamisten sisällölle. Tapaamisen päätteeksi mentorit ja aktorit tapasivat toisensa ja aloittivat mentorointiprosessin. Apuna prosessissa heillä oli käytössä MESH-hankkeessa luotu mentorointisalkku tehtävineen.

Mentorointiprosessin lopussa mentoreilta ja aktoreilta kysyttiin palautetta. Mentoreista viisi vastasi palautekyselyyn ja aktoreista 14. Oman kokemuksensa mentoroinnista arvioi viisiportaisella asteikolla neljäksi tai viideksi 12 aktoria. Tässä yhden aktorin kommentti:

Nautin todella työskentelemisestä mentorin kanssa, se on todella mielenkiintoista ja hyödyllistä.

Aktorit kokivat oppineensa omien ajatusten ilmaisemista, saaneensa rohkeutta nähdä omat mahdollisuutensa ja saaneensa tukea koulutukseen tai työhön hakeutumisessa. Kymmenen aktoria oli sitä mieltä, että mentorointi auttoi heitä kohti työllistymistä tai opintoja.

Kaikki aktorit olivat keskustelleet mentorinsa kanssa omista ammatillisista tavoitteistaan. Kuusi aktoria oli päivittänyt oman CV:sä mentorin kanssa, kahdeksan parannellut työhakemustaan ja viisi selvitellyt erilaisia rekrytointikanavia. Ammattisanastoa oli harjoitellut seitsemän aktoria ja viisi työhaastatteluun osallistumista. Vain kaksi aktoria oli tehnyt tai päivittänyt Linkedln-profiilia yhdessä mentorin kanssa.

Mentorointisuhteessa vuorovaikutus oli aktoreiden mielestä toimivaa, ja he olivat omasta mielestään aktiivisia aktoreita. Kymmenen aktoria oli mielestään saanut tarpeeksi tukea mentorilta. Yhden aktorin kommentti mentorista:

Hän kannustaa meitä aina. Hän puhu sujuvasti ja ystävällisesti. Mentorointiohjelmaan osallistuminen oli innostava kokemus minulle.

Mentoreiden keskiarvo omalle kokemukselleen ohjelmaan osallistumisesta oli 4,5,  kun maksimipistemäärä oli viisi. He kokivat, että yhteinen mentoroinnin aloitustapaaminen oli tärkeä ja että tutustuminen aktorin kieli- ja kulttuuritaustaan oli hyödyllistä. He kokivat saaneensa myös riittävästi tukea mentorointiprosessin aikana mentoroinnin järjestäjältä. Käytössä ollut mentorointisalkku sai myös hyvää palautetta.

Mentorit kokivat ohjelmassa parasta olleen tutustuminen uusiin ihmisiin ja tunteen siitä, että pystyi olemaan avuksi. Yhden mentorin kommentti:

Parasta mentoroinnissa oli motivoitumisen tunne yhteisissä tapaamisissa. Aktorit innostuivat mentorointitapaamissa käsiteltävien aiheiden pohjalta yhä enemmän korkeakouluopinnoista ja puhuimme paljon tulevaisuuden tavoitteistamme ja haaveista. Itse motivoiduin myös käsiteltävistä aiheista sekä aktoreiden innosta ja aktiivisesta otteesta mentorointia ja opintoja koskien.

Haasteellista mentoreiden mielestä oli löytää yhteistä aikaa, joka olisi sopinut kaikille. Myös ns. ruudun takaa tapahtuva vuorovaikutus pienryhmässä koettiin haasteelliseksi. Mentorointisalkkuun toivottiin lisättävän etäopiskeluun soveltuvia tehtäviä ja omaa oppimistyyliä kartoittavaa työkalua.

Lähteet

Eby, L. T. 1997. Alternative forms of mentoring in changing organizational environments: A conceptual extension of the mentoring literature. Journal of Vocational Behavior. Vol. 51 (1), 125-144.

Jokinen, H., Markkanen, I., Teerikorpi, S., Heikkinen, H. L. T., & Tynjälä, P. 2012. Työuran alkuvaihe opettajan haasteena. Teoksessa: Heikkinen, H. L. T., Jokinen, H.,  Markkanen, I. & Tynjälä, P. (toim.). Osaaminen jakoon: Vertaisryhmämentorointi opetusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus. 27-43.

Leskelä, J. 2005. Mentorointi aikuisopiskelijan ammatillisen kehittymisen tukena. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos. [Viitattu 7.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/urn:isbn:951-44-6331-5

Mullen, C. A., & Klimaitis, C. C. 2021. Defining mentoring: a literature review of issues, types, and applications. Annals of the New York Academy of Sciences. Vol. 1483 (1), 19-35. [Viitattu 7.6.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1111/nyas.14176

Pennanen, M., Heikkinen H. L. T. & Tynjälä, P. 2020. Virtues of Mentors and Mentees in the Finnish Model of Teachers’ Peer-group Mentoring. Scandinavian Journal of Educational Research. Vol. 64 (3), 355-371. [Viitattu 7.6.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202002172088

Kirjoittajat

Sari Lappalainen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina ja MESH-hankkeen asiantuntijana.

Olga Kaartinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa MESH-hankkeessa projektityöntekijänä.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/photo/women-at-the-meeting-3810795/  (CC0)

Julkaistu 7.6.2021

Viittausohje

Kaartinen, O. & Lappalainen, S. 2021. Vertaismentoroinnilla eteenpäin. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/vertaismentoroinnilla-eteenpain/