Verkkoetnografia on tutkimusmenetelmä, joka soveltaa perinteisen etnografian periaatteita ja menetelmiä digitaaliseen ympäristöön. Se keskittyy ihmisten käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen tutkimiseen verkossa, kuten sosiaalisissa medioissa, verkkoyhteisöissä, verkkosivustoilla ja muissa virtuaalisissa tiloissa.

Kirjoittaja: Sami Heikkinen

Joskus verkkoetnografiasta käytetään myös nimeä netnografia (esim. Kananen 2014). Asiakaskokemuksen kehittämisessä verkkoetnografia voi käyttää ymmärtämään, millaisia tarpeita ihmisillä on, mikä nykytilanteessa kaipaa parantamista sekä kuinka nämä ilmiöt vaikuttavat heidän arkeensa ja identiteettiinsä. Se voi sisältää osallistuvaa havainnointia, haastatteluja, sisällön analyysiä ja muiden digitaalisten aineistojen tutkimista. Verkkoetnografia on kasvava tutkimuskenttä, joka tarjoaa arvokasta tietoa ihmisten toiminnasta digitaalisissa ympäristöissä (ks. esim. Kozinets 2019 & Laaksonen et al. 2013).

Verkkoetnografia on suhteellisen uusi tutkimusala, joka sai alkunsa 1990-luvun loppupuolella samalla kun internetin käyttö yleistyi ja digitaalinen ympäristö alkoi muuttaa ihmisten arkipäiväistä elämää ja vuorovaikutusta. Verkkoetnografian historia voidaan jakaa seuraaviin keskeisiin vaiheisiin:

  1. Varhaiset vaiheet (1990-luku): Verkkoetnografian juuret liittyvät antropologian ja etnografian perinteisiin. Alan pioneereihin kuuluivat tutkijat, jotka alkoivat tutkia online-yhteisöjä, kuten keskustelufoorumeita ja virtuaalisia maailmoja, pyrkien ymmärtämään niiden kulttuuria ja vuorovaikutusta.
  2. Verkkoetnografian kehittyminen (2000-luku): Verkkoetnografia sai lisää huomiota ja tunnustusta tutkimusmenetelmänä. Tutkijat alkoivat kehittää erilaisia menetelmiä, kuten virtuaalista osallistuvaa havainnointia, joka mahdollisti syvällisen osallistumisen verkkoyhteisöjen toimintaan.
  3. Laajentuminen ja monimuotoisuus (2010-luku eteenpäin): Verkkoetnografia on laajentunut koskemaan monenlaisia digitaalisia ympäristöjä, mukaan lukien sosiaalisen median alustat, pelit ja mobiilisovellukset. Tutkimuksen kohteena ovat olleet esimerkiksi virtuaalitodellisuuden maailmat ja uudet teknologiat.

Verkkoetnografia sosiaalisen median asiakaspalvelun parantamiseen

Yritys voi hyödyntää verkkoetnografiaa asiakkaidensa tarpeiden tutkimiseen monin eri tavoin. Tutustutaan esimerkkiin, joka kertoo pähkinänkuoressa, miten aiheesta kiinnostunut yritys voisi edetä oman tutkimuksen tekemisessä.

Kuvitellaan, että yritys on kuluttajatuotteiden valmistaja ja se on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Yritys haluaa parantaa asiakaspalveluaan ja ymmärtää paremmin asiakkaiden tarpeita ja odotuksia. Yritys voi edetä verkkoetnografian käyttöönotossa vaiheittain esimerkin mukaisesti.

Verkkoetnografiset vaiheet:

  1. Yhteisöjen ja keskustelufoorumien tunnistaminen: Verkkoetnografian ensimmäinen vaihe on tunnistaa ne sosiaalisen median yhteisöt, keskustelufoorumit ja muut alustat, joilla yrityksen asiakkaat keskustelevat tuotteista, palveluista ja kokemuksistaan. Tämä voi sisältää sosiaalisten medioiden sivustot, kuten Facebook-ryhmät, X-keskustelut (entinen Twitter) tai tiettyyn aiheeseen erikoistuneet keskustelufoorumit.
  2. Osallistuva havainnointi: Yritys voi nimetä työntekijöitä tai tutkijoita seuraamaan ja osallistumaan näihin online-keskusteluihin ja yhteisöihin. Tavoitteena on seurata, mitä asiakkaat sanovat, millaisia ongelmia he kohtaavat ja mitä he toivovat yritykseltä.
  3. Asiakkaiden tarpeiden ja odotusten analysointi: Osallistuva havainnointi auttaa yritystä saamaan syvällistä tietoa asiakkaiden tarpeista ja odotuksista. Yritys voi tunnistaa toistuvia kysymyksiä tai huolenaiheita, sekä huomata, mitä asiakkaat arvostavat eniten tuotteissa ja palveluissa.
  4. Vuorovaikutus ja palautteen kerääminen: Yritys voi myös ottaa suoraan yhteyttä asiakkaisiin näissä yhteisöissä ja pyytää heiltä suoraa palautetta. Kyselyjen, haastatteluiden tai kysymysten avulla yritys voi syventää ymmärrystään ja varmistaa, että se vastaa asiakkaiden tarpeisiin.

Verkkoetnografian hyödyt ja mahdollisuudet

Verkkoetnografian käyttöönotolla on monia hyötyjä. Yritys voi reagoida nopeasti asiakkaiden tarpeisiin ja parantaa tuotteitaan ja palvelujaan. Asiakaspalvelun paraneminen voi johtaa parempaan asiakastyytyväisyyteen ja asiakasuskollisuuteen. Asiakkaiden osallistaminen keskusteluihin luo vahvemman yhteyden yrityksen ja asiakkaiden välille. Edellä kuvattu esimerkki osoittaa, miten yritys voi käyttää verkkoetnografiaa sosiaalisen median alustoilla parantaakseen asiakaspalveluaan ja vastatakseen asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin. Verkkoetnografia tarjoaa yrityksille mahdollisuuden saada arvokasta tietoa suoraan asiakkailtaan digitaalisissa ympäristöissä ja se tarjoaa mahdollisuuksia monissa erilaisissa tilanteissa.

Muita mahdollisia tilanteita, joissa verkkoetnografiaa voisi hyödyntää ovat esimerkiksi tuotekehitys, kilpailuanalyysi, brändin maineen hallinta, markkinointikampanjoiden tehokkuuden arviointi, käyttäjäkokemuksen parantaminen, trendien tunnistaminen ja kansainvälistymisen tukeminen. Tuotekehityksessä verkkoetnografian avulla voi selvittää, mitä asiakkaat toivovat ja odottavat uusilta tuotteilta ja palveluilta. Analysoimalla keskusteluja ja arvosteluita verkossa, yritys voi saada ideoita ja parantaa nykyisiä tai suunnitella uusia tuotteita. Kilpailuanalyysia voi tukea tutkimalla kilpailijoiden asiakaspalautetta ja mainintoja sosiaalisessa mediassa ja muissa digitaalisissa kanavissa. Tämä voi auttaa yritystä saamaan käsityksen siitä, miten se vertautuu kilpailijoihinsa ja mahdollisesti löytämään kilpailuetuja.

Verkkoetnografian avulla yritys voi valvoa brändin mainetta seuraamalla, mitä ihmiset sanovat siitä sosiaalisessa mediassa ja muissa verkkoympäristöissä. Yritys voi reagoida nopeasti negatiiviseen palautteeseen ja vahvistaa positiivista mainettaan. Markkinointikampanjoiden tehokkuutta on mahdollista arvioida seuraamalla sosiaalisen median kampanjoiden ja mainosten suorituskykyä. Tämä auttaa yritystä ymmärtämään, mitkä kampanjat resonoivat asiakkaiden kanssa ja tuottavat parhaan tuloksen. Käyttäjäkokemuksen parantamiseksi voidaan kerätä tietoa verkkosivuston tai mobiilisovelluksen käyttäjien kokemuksista ja haasteista. Näin yritys voi tehdä parannuksia käyttöliittymään ja toiminnallisuuksiin.

Verkkoetnografia on oivallinen väline trendien tunnistaminen sekä tuotteisiin ja palveluihin liittyvien keskustelujen seuraamiseen. Tämä voi auttaa yritystä pysymään ajan tasalla ja mukautumaan nopeasti muuttuviin markkinatilanteisiin. Kansainvälistä laajentumista suunnitteleva yritys voi valmistautua laajentumaan uusille markkinoille ymmärtämällä paikallisten kuluttajien tarpeita ja odotuksia verkkoetnografisen tutkimuksen avulla.

Lähteet

Kananen, J. 2014.  Netnografia : verkkoyhteisöjen tutkiminen opinnäytetyönä. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Kozinets, R.V. 2019. Netnography: The Essential Guide to Qualitative Social Media Research. Los Angeles: SAGE Publications

Laaksonen, S-M.,Matikainen, J. & Tikka, M. (toim.) 2013. Otteita verkosta: Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Tampere: Vastapaino.

Kirjoittaja

Sami Heikkinen on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori ja verkkoetnografian hyödyntäjä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1447929 (CC0)

Julkaistu 15.9.2023

Viittausohje

Heikkinen, S. 2023. Verkkoetnografia -tutkimusmenetelmä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/verkkoetnografia-tutkimusmenetelma/