Vastuullisuus-raportoinnin osaamiselle on jatkossa suurta kysyntää

EU:ssa astui tammikuussa 2023 voimaan uusi vastuullisuusraportointidirektiivi CSRD. Direktiivi liittyy tiiviisti vastuulliseen sijoittamiseen, sillä se määrittää EU-tasolla standardit sille, kuinka direktiivin piiriin kuuluvien yritysten tulee tulevaisuudessa sijoittajille liiketoimintansa vastuullisuudesta raportoida. Jo pelkästään Suomessa direktiivi tulee koskettamaan vähintään 1200 yritystä ja EU:n tasolla direktiivin piiriin tulee kuulumaan lähes 50 000 yritystä. Suomalaisille eläkeyhtiöille tehdyn haastattelututkimuksen mukaan tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajien näkökulmasta jatkossa ESG- ja vastuullisuusraportointiosaajille on jatkossa suurta kysyntää.

Kirjoittajat: Sampo Puukko & Mia Ekman

Mitä yhteiskuntavastuusta ja vastuullisesta sijoittamisesta pitäisi tietää

Yhteiskuntavastuu, vastuullisuusraportointi ja vastuullinen sijoittaminen liittyvät käsitteinä tiiviisti toisiinsa. Yhteiskuntavastuu tunnetaan yleisemmin kirjainyhdistelmästä ESG, joka on lyhenne englanninkielisistä sanoista Environmental (ympäristövaikutukset), Social (sosiaalinen vastuu) ja Governance (hyvä hallintotapa). Yritystoiminnassa ESG voidaan lisäksi edelleen karkeasti jakaa sisäiseen ja ulkoiseen vastuuseen. Tiivistetysti ESG:n ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan globaaleja ympäristöilmiöitä ja ihmisen toiminnan aiheuttamaa ympäristön kuormittumista, sosiaalisella vastuulla viitataan yritysten vaikutukseen henkilöstöönsä sekä ympäröiviin yhteiskuntiin ja hyvällä hallintotavalla taas tarkoitetaan yrityksen vastuullista toimintaa ja omavalvontaa liittyen esimerkiksi verotukseen, osakkeenomistajien äänioikeuteen sekä sisäisen käytänteiden valvonnan järjestämiseen. Vaikka yritysten yhteiskuntavastuusta on tavalla tai toisella puhuttu jo 1980-luvulla, nykyinen kolmiosainen tapa määritellä ESG vakiintui käyttöön 2010-luvulla. Termin voi katsoa levinneen laajemman yleisön tietoisuuteen viimeistään, kun ESG:stä tuli vuosikymmenen lopulla kiinteä osa vastuullista sijoittamista ja institutionaalisten sijoittajien toimintaohjeita. (Nordea 2021; Peterdy 2023)

Vaikka vastuullisuusraportointi on jo nyt Suomessa lakisääteistä pankeille, vakuutusyhtiöille sekä yli 500 henkeä työllistäville yrityksille, tällä hetkellä kansallinen lainsäädäntö ei tarkkaan määrittele sitä, kuinka vastuullisuusasioista tulisi käytännössä raportoida. Uuden CSR-direktiivin suurimmat merkitykset vastuullisuusraportoinnille ovat näin siinä, että raportointivelvollisuus laajenee nykyisestä n. 200 yrityksestä 1200 yritykseen ja toisaalta raportoinnille tulevat myös voimaan tietyt määrämuotoiset standardit, jotka sen täytyy jatkossa täyttää. Osa standardeista on jo julkaistu ja lisäksi toimialakohtaisia standardeja tullaan Suomessa julkaisemaan loppukevään/alkukesän 2023 aikana. (Kuparinen 2023; Rask 2023)

Standardien keskeisimmät merkitykset raportoinnille ovat, että ne tekevät siitä aiempaa läpinäkyvämpää sekä määrämuotoisempaa. Näin data, jota vastuullisuudesta kerätään, tulee oleman aiempaa helpommin vertailtavissa. On lisäksi hyvä huomata, että CSR-direktiivillä on välillinen vaikutus moniin sellaisiin yrityksiin, jotka suoraan eivät sen piiriin kuulu: Kun suurten yritysten on huomioitava raportoinnissa koko arvoketjunsa, myös alihankkijoina ja kumppaneina toimivat pienemmät yritykset joutuvat raportoimaan toimintansa vastuullisuudesta aiempaa tarkemmin. (Kuparinen 2023; Rask 2023)

Kuva 1. CSRD lyhyesti (Puukko 2023)

Osaajia tarvitaan

Raportointivelvollisuuden laajentuminen jo pelkästään Suomessa noin tuhannella uudella yrityksellä tarkoittaa käytännössä sitä, että jatkossa niin Suomessa, kuin EU-tasolla tulee olemaan merkittävää kysyntää ESG-raportoinnin osaajille. Tämä oli myös yksi keskeisistä tekijöistä, jonka suomalaiset yksityisen sektorin työeläkeyhtiöt nostivat esille, kun niiltä keväällä 2023 tiedusteltiin CSR-direktiivin ennakoiduista vaikutuksista sijoitustoimintaansa (Puukko 2023). Kyselyyn vastaajat olivat yhtiöiden vastuullisen sijoittamisen johtajia, päälliköitä tai asiantuntijoita. Yhtiöiden jakama näkemys uudesta direktiivistä oli, että lähtökohtaisesti institutionaalisille sijoittajille se tulee olemaan positiivinen kehitysaskel, kun vastuullisuusraportoinnin laatu tulee yhdenmukaistumaan ja vastuullisuudesta saatavan datan määrä tulee lisääntymään. Direktiivillä nähtiin olevan silti myös haasteensa, sillä kasvavat raportointivaatimukset tulevat teettämään raportoivilla yrityksillä lisätöitä ja vaatimaan markkinoilta niin taloudellisia resursseja kuin raportoinnin osaajia. (Puukko 2023.)

CSR-direktiivi tulee helpottamaan sijoitustoiminnan vastuullisuuden arviointia ja seurantaa tulevaisuudessa. Direktiivillä tulee olemaan raportointivelvollisille yrityksille kuitenkin myös työllistävä vaikutus varsinkin alkuvaiheessa, kun yritykset alkavat käytännön tasolla tuottaa toiminnastaan uusien standardien mukaista raportointia. Koulutuksen näkökulmasta direktiivin voimaantulo tarkoittaa sitä, että ESG-raportoinnin ja yritysvastuun osaajia tullaan jatkossa tarvitsemaan entistä enemmän niin raportoivissa yrityksissä, kuin sijoittajien puolella erilaisissa vastuulliseen sijoittamiseen liittyvissä tehtävissä. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka direktiivi tulee tuottamaan lisää töitä ja raportointivelvoitteita, sillä on myös laajempi tarkoituksensa, sillä se on merkittävä osa EU:n Green Deal -ohjelmaa ja tavoitetta tehdä Euroopasta ilmastoneutraali manner vuoteen 2050 mennessä (Euroopan Komissio 2023).

Lähteet

Euroopan komissio. 2023. A European Green Deal. Euroopan komissio. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/european-green-deal_en

Kuparinen, N. 2023. Kestävyysraportointi kehittyy nyt vauhdilla – Tiedätkö, mitä tuleva CSRD-direktiivi tarkoittaa yrityksesi kannalta?. Teknologiateollisuus. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/kestavyysraportointi-kehittyy-nyt-vauhdilla-tiedatko-mita-tuleva-csrd-direktiivi

Nordea. 2021. Mikä on ESG?. Nordea Bank Oyj. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://www.nordea.com/fi/uutiset/mika-on-esg

Peterdy, K. 2023. ESG (Environmental, Social and Governance). CFI Education Inc. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://corporatefinanceinstitute.com/resources/esg/esg-environmental-social-governance/

Puukko, S. 2023. CSR-direktiivin vaikutukset suomalaisten työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaan. AMK-opinnäytetyö, liiketalouden ala. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.6.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023061323706

Rask, S. 2023. Tästä osaamisesta on pian huutava pula. Taloustaito. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://www.taloustaito.fi/blogit/shadia-rask/tasta-osaamisesta-on-pian-huutava-pula/?utm_source=Veroviikko&utm_medium=email&utm_campaign=Veroviikko&liana_pv=f7934ceb498eab232c4531d64f942c06#37dfb79a

Wajon, E. & Hinrichsen, L. 2023. Nearly 50,000 EU companies will have to disclose their impact on the environment to help consumers and investors make sustainable choices. Normative. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://normative.io/insight/csrd-explained/

Kirjoittajat

Sampo Puukko on 36-vuotias espoolainen valtiotieteiden maisteri, joka työskentelee päivisin konsultointialalla teknologiapäällikkönä ja opiskeli töiden ohella itsensä tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulussa 2021-2023. Sampon töitä ja opiskeluja tasapainottavat valkoinenpaimenkoira Seela sekä japaninpystykorva Yona ja Sampon motto on ”oppiminen tapahtuu epämukavuusalueella”.

Mia Ekman toimii LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden opettajana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1442007 (CC0)

Julkaistu 20.6.2023