Vastuullinen rahoitus kestävän kehityksen ajurina

Kirjoittaja: Lea Huttunen

Vastuullisuuden merkitys lisääntyy yritystoiminnassa

Vihreä vastuu -hanke kehittää yhdessä Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan ja Uudenmaan tilitoimistojen ja niiden asiakkaiden kanssa yhtenäistä ja neutraalia vastuullisuuden palvelumallia tilipäätöskokonaisuuteen tarjottavaksi. Tarkoituksena on kehittää työvälineitä pk-yrityksille vastata Euroopan Unionin vihreään siirtymän, vireillä olevan yritysvastuudirektiivin ja joulukuussa 2022 hyväksytyn kestävyysraportointidirektiivin luomiin raportointipaineisiin. Vastuullisuus on entistä enemmän kaikkien yritysten toimintaketjuun kuuluvien toimijoiden asia, josta on viestitettävä. (Vihreä vastuu -hanke 2022)

Rahoituksen kestävyyden voi osoittaa kansainvälisin kriteerein

Rahoittajille kestämättömyys ja vastuuttomuus ovat riskejä. Siten yritysten vastuullisuuden todistaminen vaikuttaa tulevaisuudessa entistä enemmän rahoituksen saatavuuteen ja sen hintaan (Rimpiläinen 2020¸ Simola 2020, Sonninen 2022). Kestävyytensä osoittamiseksi yritykset käyttävät vastuullisuus- eli kestävyysraportteja. Rahoittajat puolestaan noudattavat erilaisia vastuullisen sijoittamisen periaatteita ja raportointimenettelyitä.

Maailmanlaajuisia vastuullisen sijoittamisen periaatteita ovat julkaisseet esimerkiksi Principles for Responsible Investment PRI (Hyrske ym. 2020, 242; PRI 2022), yhdysvaltalainen SASB (2022) ja Maailmanpankin yhteydessä toimiva International Finance Corporation (IFC 2022a). PRIn investointisitoumuksen on allekirjoittanut nelisen tuhatta organisaatiota kuudessakymmenessä maassa, myös Suomessa (PRI 2021, 5; FINSIF 2022). SASBin standardeja käyttää tai tukee yli kolmesataa investointilaitosta maailmanlaajuisesti ja noin 2500 yhtiötä, myös Nordean varainhoito. (SASB 2022)

Sustainability Standards Board (ISSB) kehittää yritysarvoon kohdistuvia kestävyystiedonantojen standardeja rahoittajille. Ne tukevat alueittaisia raportointiohjeita, kuten ESRS-standardi Euroopassa ja SEC -ohjeisto Yhdysvalloissa. Britanniassa ne tulevat olemaan rahoitusalan kestävyysraportoinnin pääohjeisto. (Dotzlaw 2021) Standardien kehittämisen aikana ISSB suosittaa rahoitusalalle SASBin ja Climate Disclosure Standard Boardin ohjeistoa (IFRS 2022).

EU ohjaa rahoitusta kestävyyteen säädöksillä ja ohjelmalla

Euroopassa rahoittajia ohjaavat EU:n yritysvastuudirektiivin lisäksi EU:n kestävän rahoituksen taksonomia, tiedonantoasetus, vakuutuslaitoksia koskevat standardit ja ohjeet sekä osin kansalliset lainsäädännöt yritysvastuusta kertomiseksi. Kestävän kehityksen rahoituksen ohjelma kuvaa, miten EU:ssa tullaan sijoittamaan rahaa julkisesti ja yksityisesti kestävän kehityksen turvaamiseksi. EU panostaa biljoona euroa kestäviin investointeihin ja pyrkii lisäämään yksityistä rahoitusta. Hankkeet toteutetaan InvestEU -ohjelman avulla. (European Union) Siinä on käytössä PK -yritysten tueksi alusta, jossa ne voivat julkaista projektejaan ja kohdata rahoittajia, tietyin edellytyksin (European Comission).

EU:n kestävän kehityksen taksonomian eli luokitusjärjestelmän myötä rahan saatavuus tai hinta sidotaan rahoituskohteen kestävyystavoitteisiin. Pk-yritykset jäävät kuitenkin vielä tämän taksonomian ulkopuolelle. (Pekkonen 2022) Arvioinnissa painavat eritoten ilmasto- ja ympäristövaikutukset, mutta EU:lta on tulossa myös vastaava sosiaalisen kestävyyden taksonomia (Halonen 2021, 5). Taksonomian yleisperiaatteet on päätetty EU:n asetuksella, jota sovelletaan kestäviin rahoitustuotteisiin, yritysjoukkovelkakirjalainoihin, rahoitusalan finanssimarkkinatoimijoihin ja vastuuraportointivelvollisiin. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, 1. artikla)

Ympäristön kannalta kestävä toiminta on määritelty osin siten, että sen tulee toteuttaa yhtä asetuksessa mainittua ympäristötavoitetta ilman, että se vaikeutta muiden toteutumista. Myös ihmisoikeuksia tulee noudattaa määritellysti. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, 3.artikla) Muilta kuin rahoitusalan toimijoilta edellytetään tietoja muun muassa ympäristöllisesti kestävien tuotteiden osuudesta sekä niiden liikevaihdossa että menoissa. (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, 8.artikla)

EU on laskenut liikkeelle jo vuonna 2007 vihreän rahoituksen joukkovelkakirjalainan, nykyiseltä nimeltään ilmaston huomioon ottava joukkovelkakirjalaina (Climate awareness bond). Lisäksi Euroopan investointipankki tarjoaa sosiaalista kestävyyttä tukevia joukkovelkakirjalainoja. (European Investment Bank 2023, Pekkonen 2022)

Suomi vastaa unionin tavoitteisiin ja haluaa pieniä yrityksiä mukaan

Suomi on laatinut oman kestävän rahoituksen tiekarttansa vastaamaan EU:n komission pyyntöön. Sen avulla pyritään lisäämään yksityisen pääoman osuutta kestävää kehitystä tukevissa sijoituksissa. Tavoitteena on saada myös pieniä yrityksiä mukaan. (Halonen ym. 2021, 5-7)

Suomalaisessa rahoitustiekartassa on viisi keskeistä osa-aluetta, joista yksi on vahvistaa kykyä mitata ja raportoida selkeästi tavoitelluista ja saavutetuista kestävyyden vaikutuksista. Kestävän tiekartan mukaan suomalaisten pääasialliset kestävyyshaasteet eli ilmastoneutraalius, luonnon monimuotoisuuden menetys ja suomalaisen kulutuksen kestämätön maailmanlaajuinen ekologinen ja sosiaalinen jalanjälki vaativat investointeja. Kestävyyden mittaamisen ja raportoinnin tulisi taata vertailtavuus ja tavoitteiden vaikutusten läpinäkyvyys. Kestävän rahoituksen tiekartassa pilottiaiheiksi on nimetty hiilineutraali yhteiskunta, puhtaan veden ratkaisut, yhtäläiset oppimismahdollisuudet, kestävä koulutus ja kestävä ja terveellinen ruokajärjestelmä. (Halonen ym. 2021, 5,7, 23-24, 30)

Myös alkuvuodesta 2020 Suomeen perustettu valtio-omisteinen ilmastorahasto edellyttää rahoituskohteiltaan yhteiskuntavastuuraportointia. Sen rahoituskohteena ovat ennen kaikkea uuden teknologian teollisen mittaluokan skaalaukset. (Ilmastorahasto 2021, 3)

Finanssivalvonta ja isot pankit kestävyyttä edistämässä

EU:n kestävän rahoituksen tiedonantoasetus (Euroopan parlamentin neuvoston asetus (EU) 2020/852) koskee laajasti pankki-, vakuutus – ja rahoitussektorin toimijoita. Finanssivalvonta suosittaa finanssimarkkinoilla toimiville yrityksille European Securities and Markets Authorityn loppuraportin käyttöä niiden kertoessa sijoittajille kestävyydestä (Finanssivalvonta 2021). Finanssivalvonta (2021) kertoo, että sen valvonta tulee kattamaan muun muassa vakuutusyhtiön hyvän hallinnon, riskienhallinnan ml. ilmastoskenaariot, sijoitustoiminnan ja raportoinnin.

Suomessa toimivilla isoimmilla pankeilla on omat vastuullisuuskriteerinsä kaikille rahastoilleen, erikseen vastuullisen sijoittamisen rahastot, oman toimintansa vastuullisuuskriteerit ja muut hyvän hallintotavan kriteerit, joista osa tulee jo lainsäädännöstä. Yhtenä pankkien vastuullisuuden toimintakriteerinä on sulkea pois vastuullisuudeltaan kyseenalaisia toimialoja. Osalla pankkeja on tarjolla erikseen ympäristöhankkeiden lainoituspaketteja. Lapsityövoiman käytön ja muiden ihmis- oikeusloukkauksien torjuminen ovat vastuullisuuskriteeristöjen perustaa. Kaikki kolme suurinta Suomessa toimivaa pankkia, Nordea, OP ja Danske Bank, ovat allekirjoittaneet PRI-sitoumuksen ja sitoutuneet muun muassa YK:n Global Compact -sitoumukseen. (Danske Bank Group 2021; Nordea 2022; OP Ryhmä 2022)

Lähteet

CDSB. 2022. Framework for Reporting for Environmental and Social Information. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://www.cdsb.net/what-we-do/reporting-frameworks/environmental-information-natural-capital

Danske Bank Group. 2021. Green Bond Framework. Viitattu 28.10.2022. Saatavissa https://danskebank.com/-/media/danske-bank-com/pdf/investor-relations/debt/green-bonds/green-bond-framework-june-2021.pdf?rev=a27542a080d24ff2b5ebddf6aabedb1f&hash=86CB0C6929409D26DB04253A2CBD5BED

Dotzlaw, R. 2021. New Sustainability Standards Board. ISSB to address demand for global sustainability disclosure standards. KPMG. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://home.kpmg/xx/en/home/insights/2021/11/sustainability-reporting-climatechange-issb.html

European Comission. InvestEUPortal. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://ec.europa.eu/investeuportal/desktop/en/index.html

European Investment Bank. 2023. Investor Relations. Viitattu 19.3.2023. Saatavissa https://www.eib.org/en/investor-relations/index.htm

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852. Annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) Viitattu 28.10.2022. Saatavissa
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32020R0852&from=EN

European Union. InvestEu. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://investeu.europa.eu/index_en

Finanssivalvonta. 2021. Kestävyysriskien huomioiminen vakuutusyhtiöiden valvonnassa: sääntelymuutokset ja valvojien asettamat odotukset. Valvottava tiedote 3.11.2021. 49/2021. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/valvottavatiedotteet/2021/kestavyysriskien-huomioiminen-vakuutusyhtioiden-valvonnassa-saantelymuutokset-ja-valvojien-asettamat-odotukset/

Halonen, M., Laine, A., Simanainen, M., Värttö, H., Hjelt, M., Sirppiniemi, R., Illman, J., Aaltonen, S., Sjöblom, H., Lummaa, M., Palomäki, S., Rinne, P., van der Laan, J. & Holmes. N. 2021. Sustainable Development Goals Finnish Roadmap. Finnish Roadmap for Financing a Decade of SDG Action 2021. Gaia Consulting Oy, Trinomics B.V. and AARC Ltd. Viitattu 28.10.2022. Saatavissa https://tem.fi/documents/1410877/92029151/SDG+Finance+Roadmap_2021+Finnish+Roadmap+for+financing+a+Decade+of+Action_final.pdf

Hyrske, A., Lönnroth M., Savilaakso A. ja Sievänen R. 2020. Vastuullinen sijoittaja. Helsinki: Kauppakamari.

IFC. 2022a. Impact Investing at IFC. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://www.ifc.org/wps/wcm/connect/Topics_Ext_Content/IFC_External_Corporate_Site/Development+Impact/Principles/

IFC. 2022b. Products. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://www.ifc.org/wps/wcm/connect/CORP_EXT_Content/IFC_External_Corporate_Site/About+IFC_New/Investor%20Relations/ir-products

IFRS. 2022. Supporting materials for IFRS Sustainability Disclosure Standards. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://www.ifrs.org/supporting-implementation/supporting-materials-for-ifrs-sustainability-disclosure-standards/

Ilmastorahasto. 2021. Ilmastorahasto Oy:n sijoituspolitiikka. Viitattu 11.10.2022. Saatavissa https://www.ilmastorahasto.fi/wp-content/uploads/Ilmastorahaston-sijoituspolitiikka-2021.pdf

Nordea. 2022. Vastuullinen sijoittaminen ja ESG-sijoittaminen. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/vastuullinen-sijoittaminen.html

OECD. 2021. Scaling up Green, Social, Sustainability and Sustainability-linked Bond Issuances in Developing Countries. DCD (2021) 20. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://www.oecd.org/officialdocuments/publicdisplaydocumentpdf/?cote=DCD(2021)20&docLanguage=En

OP Ryhmä. 2022. OP Ryhmän vuosi 2021. Yhdessä yli kaikkien aikojen. Viitattu 28.10.2022. Saatavissa https://vuosi.op.fi/contentassets/4bce34f993944ed0a998214e781b5d76/pdft/op_ryhman_vuosi_2021.pdf

Pekkonen, S. 2022. Madame vihreä rahoitus. Talouselämä. Nro 44, 36-41.

PRI. 2021. Principles for responsible investment. An investor initiative in partnership with Unep finance initiative and the un global compact. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://www.unpri.org/download?ac=10948

PRI. 2022. What are the Principles for Responsible Investment? Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://www.unpri.org/about-us/what-are-the-principles-for-responsible-investment

Rimpiläinen, R. 2020. Vastuullisuuden vaatimus näkyy myös yritysrahoituksessa. OP-Media. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://www.op-media.fi/talous/vastuullisuuden-vaatimus-nakyy-myos-yritysrahoituksessa/

SASB. 2022. Global use of SASB standards. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://www.sasb.org/about/global-use/

Simola, U. 2020. Sijoitusten vastuullisuus vertailuun: Finanssiala ehdottaa EU-rekisteriä. Taloustaito. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://www.taloustaito.fi/Rahat/sijoitusten-vastuullisuus-vertailuun-finanssiala-esittaa-eu-rekisteria/#7b54bd57

Sonninen, E. 2022. Vastuullisuus etenee pk-yrityksen konkretiaan – vaikutuksia rahoitukseen ja kilpailuasemaan. Elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 2.11.2022. Saatavissa https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/vastuullisuus-etenee-pk-yrityksen-konkretiaan-vaikutuksia-rahoitukseen-ja-kilpailuasemaan/

Vihreä vastuu -hanke. 2022. Vihreä vastuu -hankkeen esittely. Viitattu 19.3.2023. Saatavissa: https://vihreavastuu.fi/tietoja/

Kirjoittaja

Lea Huttunen (MMM ja DI) toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Vihreä vastuu -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/919601 (CC0)

Julkaistu 24.3.2023

Viittausohje

Huttunen, L. 2023. Vastuullinen rahoitus kestävän kehityksen ajurina. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/vastuullinen-rahoitus-kestavan-kehityksen-ajurina/