Uusia toimintatapoja tarvitaan työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien tukemiseksi

Suomen tavoitteena on pidentää työuria ja saavuttaa maailman paras työhyvinvointi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta haastavat muun muassa työelämän muutos, kognitiivinen kuormitus ja palautumishaasteet sekä lisääntyneet mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet. Onkin tarve kehittää uudenlaisia, ajantasaisia ratkaisuja työhyvinvoinnin, osaamisen ja työuratoiveiden jatkuvaan ja riittävään seurantaan. Lisäksi on tärkeää, että teknologian tuottamaa tietoa hyödynnetään organisaation johtamisessa.

Kirjoittajat: Sari Soutukorva & Johanna Irjala

Työelämän muutos, kognitiivinen kuormitus ja mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet haastavat työurien pidentämistä ja työhyvinvoinnin kehittämistä

Suomessa on yhteiskunnallinen tavoite pidentää työuria ja kehittää työhyvinvointia. Esimerkiksi Työuraryhmä (2011) on raportoinut tarpeen nostaa työllisyysastetta ja pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Tämä tarve on huomioitu muun muassa Marinin hallitusohjelmassa (Valtioneuvosto 2019). TYÖ2030-kehittämisohjelmassa korostuu toimintatapojen päivittäminen, teknologian hyödyntäminen työssä ja innovaatioiden luominen työelämän hyödyksi. TYÖ2030-kehittämisohjelma tähtää siihen, että vuonna 2030 Suomi johtaa työelämäinnovaatioiden kehitystä ja Suomessa on maailmanlaajuisesti paras työhyvinvointi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022.)

Työllä on tärkeä merkitys myös yksilölle. Työ tuottaa esimerkiksi mielihyvää, onnistumisen kokemuksia ja merkityksellisyyden tunnetta. (Työterveyslaitos 2016.) Siksi on tärkeää, että jokaiselle löytyy sopiva työ. Oikeassa työtehtävässä työntekijä on työkykyinen – puutteineen ja vahvuuksineen. Siksi on varmistettava, että työntekijän työkyky sekä työtehtävän vaatimukset ja mahdollisuudet täsmäävät keskenään. (Martimo 2020.)

Työurien pidentämistä, maailman parhaan työhyvinvoinnin saavuttamista ja yksilöiden työkykyä haastavat esimerkiksi työelämän jatkuva muutos (Kokkinen ym. 2020) sekä lisääntynyt kognitiivinen kuormitus ja palautumishaasteet (Väänänen ym. 2020). Koronapandemian myötä etä- ja hybridityötä tekevien määrä on lisääntynyt (Lyly-Yrjänäinen 2022). Etä- ja hybridityön haasteena on työajan ja vapaa-ajan eron hämärtyminen: esimerkiksi yli kolmanneksessa organisaatioista on työntekijöitä, joiden työviikot ovat yli 50 tuntisia (Työterveyslaitos 2022). Etä- ja hybridityössä korostuukin psykologinen palautuminen ja erityisesti kyky irrottautua työstä psykologisesti siten, että työntekijä ei tee eikä ajattele työtehtäviä (Virtanen 2021, 75-78).

Lisäksi haasteena on mielenterveyden syistä johtuvien sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden kasvu (Eläketurvakeskus 2020; Blomgren & Perhoniemi 2022). Esimerkiksi vuonna 2020 mielenterveyden syyt nousivat ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi tarkastellessa työkyvyttömyyseläkkeiden perusteita (Eläketurvakeskus 2020). Masennushäiriöt ja ahdistuneisuushäiriöt ovatkin yleisiä sairauspäivärahakausien perusteita (Blomgren & Perhoniemi 2022).

Työelämän muutoksen myötä tarvitaan riittävästi, jatkuvasti ja ajantasaisesti työhyvinvoinnin, osaamisen ja työuratoiveiden seurantaa

Työelämän jatkuva muutos haastaa muun muassa työhyvinvointia ja osaamista (Väänänen ym. 2020). Eri ikäluokkien henkilöstön työhyvinvointia, osaamista ja työuratoiveita onkin seurattava riittävästi ja jatkuvasti. Seurannan välineiden, mittareiden ja toimintakulttuurin on oltava ajantasaisia. Jos esimerkiksi esihenkilö ja työntekijä antavat työhön liittyvää palautetta toisilleen vain 1-2 kertaa vuodessa kehityskeskustelun merkeissä, tällöin ajantasainen ajatusten vaihto ja tarpeiden seuranta eivät toteudu (Työterveyslaitos 2017). Vuorostaan henkilöstökyselyissä saattaa olla se ongelma, että ne toteutuvat melko harvoin eivätkä välttämättä kysy niitä asioita, joita työntekijät kokevat tarpeellisiksi heiltä kysyttävän. Miten ajantasaisia ovat siis työelämän työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurajohtamisen työkalut ja millaista tietoa ne tarjoavat johtamisen tueksi?

Työelämän jatkuva muutos luo tarpeen kehittää uudenlaisia ratkaisuja työntekijöiden jaksamisen seuraamiseksi ja tukemiseksi. Tämä tarve koskettaa myös yrityspäättäjiä, joita on alkanut huolettaa mielenterveysongelmien kasvu työelämässä (Työeläkeyhtiö Elo 2022). Työntekijöiden työhyvinvointi-, osaamis- ja työuratarpeiden seurannassa ja tukemisessa on hyvä huomioida teknologian tarjoamat mahdollisuudet – kannustaahan TYÖ2030-kehittämisohjelmakin hyödyntämään teknologiaa tehokkaasti työpaikoilla (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022).

Parhaillaan kehitetään erilaisia teknologioita esimerkiksi työhyvinvoinnin tueksi. Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) johtamassa Mad@Work (2021) -hankkeessa kartoitetaan tekoälyn mahdollisuuksia työkuormituksen varhaiseen tunnistamiseen. Teknologian tutkimuskeskus (VTT) on myös koordinoinut Factory2Fit (2016) -hanketta, jossa on kehitetty teollisuuteen työfiilissovellus antamaan palautetta työntekijälle.

Haastamme työelämää pohtimaan ja arvioimaan jo käytössä olevia työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurajohtamisen teknologisia työkaluja. Palvelevatko nykyiset toimintatavat ja mittarit tiedolla johtamista? Ovatko organisaatiot tietoisia tänä päivänä tarjolla olevista teknologioista ja niiden tuomista mahdollisuuksista?

Lähteet

Blomgren, J. & Perhoniemi, R. 2022. Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä kasvaa taas. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6636

Eläketurvakeskus. 2020. Mielenterveyden sairaudet yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://www.etk.fi/ajankohtaista/mielenterveyden-sairaudet-yleisin-tyokyvyttomyyselakkeelle-siirtymisen-syy/

Factory2Fit. 2016. Welcome to Factory2Fit: Worker-centred solutions for the factories of the future. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://factory2fit.eu/

Kokkinen, L., Ala-Laurinaho, A., Alasoini, T., Varje, P., Väänänen, A. & Toppinen-Tanner, S. 2020. Työelämässä vaikuttaa neljä keskeistä muutosvoimaa. Teoksessa L. Kokkinen (toim.). Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Tampere: PunaMusta Oy, 6-10. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-943-3

Lyly-Yrjänäinen, M. 2022. Työolobarometri 2021. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:46. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-692-5

Mad@Work. 2021. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://www.madatwork.eu/

Martimo. 2020. Osittain vai riittävän työkykyinen? Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/blogikirjoitukset/kari-pekka-martimo/osittain-vai-riittavan-tyokykyinen/

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. TYÖ2030 – Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://stm.fi/tyo2030

Työeläkeyhtiö Elo. 2022. Yrityspäättäjät huolissaan mielenterveysongelmien kasvusta työelämässä. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/yrityspaattajat-huolissaan-mielenterveysongelmien-kasvusta-tyoelamassa?publisherId=10482080&releaseId=69952894

Työterveyslaitos. 2016. “Työn antaa jotain sellaista, mitä rahalla ei voi korvata.” Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/tyopiste/tyo-antaa-jotain-sellaista-mita-rahalla-ei-voi-korvata

Työterveyslaitos. 2017. Kehityskeskustelu on tilaisuus pysähtyä arjen keskellä. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/tyopiste/kehityskeskustelu-on-tilaisuus-pysahtya-arjen-keskella

Työterveyslaitos. 2022. Yli 50 tunnin työviikkoja tehdään joka kolmanneksessa organisaatiossa. Viitattu 20.10.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/yli-50-tunnin-tyoviikkoja-tehdaan-joka-kolmannessa-organisaatiossa?utm_campaign=TTL%20uutiskirje%20uusi&utm_medium=email&_hsmi=230310407&_hsenc=p2ANqtz-8sgW8BdOalcXlV7IiwqWH-LbD94prt85I28oZ6wcLIn_UbQ-aiY5LynclpEhGAG-BpXJNGJzmsi9qIPOjPUGXKn0K70Q&utm_content=230310407&utm_source=hs_email

Työuraryhmä. 2011. Työurat pidemmiksi – työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtojen tarkastelua. Työurien pidentämistä selvittävän työryhmän raportti. Helsinki: Valtioneuvosto. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2011. Viitattu 31.1.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5896-53-4

Valtioneuvosto. 2019. Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi. Viitattu 17.10.2022. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/luottamuksen-ja-tasa-arvoisten-tyomarkkinoiden-suomi

Virtanen, A. 2021. Psykologinen palautuminen. Jyväskylä: Tuuma.

Väänänen, A., Smedlund, A., Törnroos, K., Kurki, A-L., Soikkanen, A., Panganniemi, N. & Toppinen-Tanner, S. 2020. Ajattelu- ja toimintatapojen muutos. Teoksessa L. Kokkinen (toim.). Hyvinvointia työstä 2030-luvulla: skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Tampere: PunaMusta Oy, 11-32. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-943-3

Kirjoittajat

Sari Soutukorva toimii lehtorina hyvinvointiyksikössä. Hän on kiinnostunut kehittämään ja edistämään työhyvinvointia ja henkilöstöjohtamista esimerkiksi teknologiaa hyödyntäen. Tällä hetkellä hän valmistelee teemaan liittyvää kansallista ja kansainvälistä hanketta.

Johanna Irjala toimii TKI-asiantuntijana hyvinvointiyksikössä. Hän on toiminut asiantuntijana erilaisissa hyvinvointia edistävissä hankkeissa ja on kiinnostunut kehittämään työhyvinvointia sekä sen johtamista yrityksissä uusia teknologioita hyödyntäen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/644917 (CC0)

Julkaistu 31.1.2023