Unelmointi ja vertaistuki kotoutumisen ja mielen hyvinvoinnin tukemisessa

Kotoa kotiin -hankkeen tarkoitus on edistää naisten kotoutumista vahvistamalla sosiaalista osallisuutta, yhteiskunnallista aktiivisuutta, suomen kieltä, kulttuurituntemusta sekä positiivista mielenterveyttä muun muassa yksilö- ja ryhmätoiminnan avulla. Unelmoinnilla ja voimaannuttavalla vertaistuella on tärkeä rooli kotoutumisen tukemisessa.

Kirjoittaja: Mia Kröneck

Asettuminen uuteen yhteiskuntaan on väistämättä stressaava tapahtuma ihmisen elämässä, riippumatta siitä mistä syystä hän muuttaa. Tähän vaikuttaa henkilökohtaisten siteiden ja verkostojen muuttuminen, uuteen ympäristöön asettuminen sekä uuteen kulttuuriin tottuminen. Mielen hyvinvoinnin tukemiseen on tärkeä keskittyä kotoutumispalveluissa koska mielentila vaikuttaa siihen, miten onnistuneesti kotoutuminen ja vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa toimii. Lisäksi mielen hyvinvoinnin turvaaminen on tärkeää sekä yksilön elämän mielekkyyden että kotouttavan työn onnistumisen kannalta (Kerkkälä & Säävälä, 2015, 10). Maahanmuuttajanaisilla saattaa olla riski jäädä palvelujen ja kotoutumistoimien ulkopuolelle kielitaidottomuuden, koulutuksen puutteen, raskauden, yksinhuoltajuuden tai muiden syiden vuoksi. Toiminnalla pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa naisen elämä Suomessa vakiintuisi vain kodin sisäpuolelle ilman muita sosiaalisia suhteita, kielitaidon kehittymistä tai maan kulttuuriin tutustumista.

Ihmisen kokemus kotoutumisesta tai sopeutumisesta uuteen ympäristöön riippuu siitä minkälaisia kokemuksia ja onnistumisia hän kohtaa arjessaan ja minkälaisia vuorovaikutussuhteita niistä seuraa (Kerkkälä & Säävälä, 2015, 21). Tämän vuoksi toimivan auttamisen ja positiivisen mielen hyvinvoinnin ylläpitämisen kannalta sinnikkyyden vahvistaminen, voimavarojen kasvattaminen sekä pärjäämisen lisääminen ovat keskeisiä mielen hyvinvointia suojaavia tekijöitä. Yksi tapa vahvistaa sinnikkyyttä on luoda ulkopuolinen ympäristö, joka tarjoaa positiivisia vuorovaikutuskokemuksia (Kerkkälä & Säävälä, 2015, 23). Voimavaroja voidaan kasvattaa esimerkiksi unelmakartta-työskentelyllä, jossa kartoitetaan henkilön vahvuuksia ja yhdistetään niitä tulevaisuuden unelmiin.

Yksilöohjaus ja voimavarat

Yksilöohjauksissa on keskitytty tukemaan mielen hyvinvointia voimavaroja vahvistamalla ja jäsentämällä elämää Suomessa. Tätä on tehty unelmakartta-työskentelyn avulla. Unelmakartta on kartta unelmaelämän rakentamiseen. Tämä on työkalu, jota käytetään ihmisten pysyvien muutosten hallintaan, jossa kasvatetaan ja hyödynnetään henkilön henkisiä voimavaroja. Kun ihminen suuntaa katseensa tulevaisuuteen ja unelmiin jostain paremmasta, hän tulee tietoiseksi siitä mikä on hänelle tärkeää ja samalla hän aktivoi itsessään halun lähteä toimimaan unelmiaan kohti. Samalla henkilön havainnot, ymmärrys, ja mielen valintakoneisto alkavat prosessoimaan ja tuottamaan erilaisia ratkaisuja, miten unelmia kohti voisi mennä. Menetelmän lähtökohtana on vahvistaa ihmisen yksilöllisyyttä ja myös parantaa valmiutta yhteisöllisyyteen (Pihlaja, 2013, 11). Kun ihminen voi hyvin yksilönä, hän voi hyvin osana yhteisöä.

Piirsimme naisten kanssa yhdessä unelmapuun, jonka avulla kartoitettiin osallistujan työkokemusta kotimaassa, mitä hän osaa harrastusten kautta sekä mikä on mielekästä tekemistä. Sen jälkeen työstimme unelmaelämän sisältöä Suomessa: minkälaisia töitä hän haluaa tehdä, missä asua, mitä hän tekee tai haluaa tehdä vapaa-aikana yksin ja perheen kanssa. Menetelmän tavoitteena on tuoda esille henkilön sisäisiä ajatuksia, minkä myötä hän oppii näkemään itsessään uusia piirteitä ja osallistuu näin omaan muutosprosessiinsa (Pihlaja, 2013, 12). Osallistujat kertoivat saaneensa työskentelystä positiivista tunnetta tulevaisuuden suunnitteluun liittyen ja kokivat tämän toivoa lisäävänä. Lisäksi tämä avasi heidän mieltään näkemään tässä hetkessä enemmän mahdollisuuksia.

Ryhmätoiminnasta voimaannuttavaa vertaistukea

Hankkeessa tarjotaan naisille matalan kynnyksen ryhmätoimintaa, vertaistukea ja kielenkäyttötilanteita. Naiset osaavat suomea vain vähän ja harva puhuu englantia, joten toimimme selkeällä suomen kielellä ja kuvien avulla. Päätavoite on saada naiset mukaan johonkin toimintaan ja sitä kautta kiinnittymään alueeseen sekä suomalaiseen yhteiskuntaan. Mielenterveyden ylläpitoon liittyviin teemoihin hankkeessa on perehdytty myös LABin sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijoiden toteuttamissa toiminnallisissa ryhmä- ja vapaaehtoistapaamisissa. Nämä osallisuutta ja hyvinvointia edistävät tapahtumat ovat keskittyneet terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan ja kierrätykseen lapsiperheessä.

Alkukeskustelussa kartoitetaan myös osallistujien taustaa, tukiverkostoa Suomessa, terveydentilaa yleisesti, vapaa-aikaa ja harrastuksia, tulevaisuuden suunnitelmia sekä suomen kielen taitoja. Ryhmätoimintojen sisältö on suunniteltu näihin tietoihin perustuen. Naiset ovat toivoneet Lahteen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustumista, joten järjestimme yhteisiä ulkoiluhetkiä ja kävimme leikkipuistoissa, mikä oli monelle uusi kokemus. Kulttuurin ja kielen tutuksi tulemista on edistetty toiminnan kautta myös esimerkiksi laskiaisen vietolla yhdessä maahan muuttaneiden naisten ja vapaaehtoisten kanssa. Laskiaistapahtuman tavoitteena oli tarjota yhteistä tekemistä naisille ja lapsille sekä tutustua suomalaisuuteen, perinteisiin, talven mahdollisuuksiin ja hankkeessa mukana oleviin vapaaehtoisiin naisiin. Hankkeen tukemana naiset ovat päässeet jalkautumaan ja tutustumaan Lahteen sekä alueen monipuoliseen palvelutarjontaan.

Palautekeskusteluissa naiset ovat kertoneet saaneensa ystäviä ryhmästä, mikä on auttanut jaksamaan rankoissakin arjen tilanteissa. Se, että naiset ovat päässeet pois kotoa tutustumaan ihmisiin ja osallistumaan yhteiskuntaan, on tärkeää ja arjen kannalta jaksamista lisäävää. Kaikki osallistujat kertoivat saaneensa iloa ja energiaa päiväänsä ryhmästä, joka lievensi yksinäisyyden tunnetta ja kohensi mielialaa. Yksi osallistuja kuvasi sitä niin, että ryhmätoimintaan tulo oli kuin tulisi kavereiden luo.

Kotoa kotiin -hanke tukee arabian-, kurdin- darin- ja thaikielisten naisten kotoutumista vahvistamalla sosiaalista osallisuutta, yhteiskunnallista aktiivisuutta, suomen kieltä, kulttuurituntemusta sekä positiivista mielenterveyttä ryhmätoiminnan, yksilötoiminnan sekä vapaaehtoisen vertaistuen avulla.

Hankkeessa järjestetään LAB-ammattikorkeakoulun, Salpauksen ja Dilan yhteistyönä osallisuutta ja kielenkäyttötilanteita tukevaa ryhmätoimintaa. Hanketta rahoittaa Euroopan unionin sisäasioiden (EUSA) Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF).

Lähteet

Castaneda, A.-E., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S. & Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. [Viitattu 16.3.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-100-3

Kerkkänen, H. & Säävälä M. 2015. Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät tekijät ja palvelut Systemaattinen tutkimuskatsaus. [Helsinki]: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 40/2015. [Viitattu 16.3.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-008-4

Pihlaja, J. 2013. ”Kaikki saa niinku omanlaisen tehä”–Aarrekartta koulun sosiaalityöhön. YAMK-opinnäytetyö. Laurea-ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. Hyvinkää. [Viitattu 3.5.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025914