Tyypillisiä valintoja: miten stereotypiat vaikuttavat koulutusalojen sukupuolittumiseen

Suomessa on mahdollisuuksien tasa-arvo kouluttautua eri ammatteihin, mutta siitä huolimatta eri alat ovat edelleen sukupuolen mukaan voimakkaasti eriytyneet eli segregoituneet. Ammattien sukupuolisegregaatioon ei ole yhtä selittävää tekijää, vaan syitä voidaan löytää sekä kasvatuksesta, kulttuurista, työelämän rakenteista että koulutusvalintoihin vaikuttavista monista tekijöistä. Tässä kirjoituksessa keskitytään tarkastelemaan sitä, miten sukupuolistereotypiat vaikuttavat sukupuolittuneisiin alavalintoihin.

Kirjoittaja: Maisa Anttila

Mitä stereotypiat ovat

Stereotypialla tarkoitetaan yksinkertaistettua ja yleistettyä käsitystä sosiaaliseen ryhmään, kuten sukupuoleen, kuuluvan henkilön ominaisuuksista, piirteistä tai käyttäytymisestä. Sosiaalisen rooliteorian (Koenig & Eagly 2014) mukaan sukupuolittuneet roolit työelämässä muokkaavat ja ylläpitävät (sukupuoli)stereotypioita. Teemme havaintoja ryhmän jäsenestä ryhmälle tyypillisessä roolissa (kuten nainen sairaanhoitajana tai mies rakennusalalla). Roolin mukainen käytös yhdistetään roolissa tarvittaviin ominaisuuksiin ja piirteisiin, jotka yleistetään koskemaan koko ryhmää, jolle ammatti on yleinen (kuten hoiva naisiin ja rakennustaidot miehiin). Ominaisuuksia aletaan pitämään yhdelle sukupuolelle luonnollisempina huomioimatta sitä, että kukaan ei ole osannut rooleja ja niissä tarvittavia taitoja automaattisesti. Yksilö myös mukautuu häneltä odotettuun rooliin vahvistaen stereotypiaa. (Koenig & Eagly 2014.)

Stereotyyppistä suoriutumista

Stereotypiat vaikuttavat nuorten minäkuvaan ja ohjaavat valintoja stereotypioiden mukaisiksi (EIGE 2018), ja lisäksi ne vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme menestymistä eri oppiaineissa tai taidoissa. Esimerkiksi vanhemmat selittävät poikiensa menestystä matematiikassa useammin lahjakkuudella ja tyttöjen menestystä kovalla työllä, huolimatta siitä, ettei matematiikan opintomenestyksessä ole sukupuolten välillä eroja. Syyselitykset voivat muodostua itseään toteuttaviksi sukupuolistereotyyppiseksi ennusteiksi, sillä vanhempien usko lapsen kykyihin vaikuttaa lapsen uskoon omiin kykyihinsä. Usko omaan pärjäämiseen alalla on yksi tärkeä alavalinnan kriteeri ja lahjakkuus perinteisesti yhdistetään pärjäämiseen kovaa työtä paremmin. (Eccles 2015.) Etenkin matematiikka ja fysiikka nähdään stereotyyppisesti aineina, joissa menestyäkseen pitää olla lahjakas eikä niinkään ahkera, ja näiden aineiden lahjakkuus yhdistetään miehiin (Kessels 2015).

Stereotypiat liittyvät suoriutumiseen myös toisella tavalla. Stereotypiauhka selittää ilmiötä, jossa yksilö alisuoriutuu kyvykkyyttä mittaavasta testistä, koska suoritusta huonontaa huoli omaa ryhmää koskevan negatiivisen stereotypian vahvistamisesta (kuten uskomus naisten miehiä huonommista matemaattisista kyvyistä). Stereotypiauhkan aiheuttama ahdistus, negatiivinen ajattelu ja ajatusten harhailu häiritsevät työmuistia heikentäen suoritusta. (Pennington ym. 2016.) Teoria on saanut tukea useista tutkimuksissa ja sukupuoleen kohdistuvaa painetta suoriutua näyttää esiintyvän myös arkikäytännöissä. Esimerkiksi ammattikoulussa miesvaltaiselle logistiikka-alalle hakeutuneet tytöt kertoivat, että heidän onnistumistaan oppimistehtävissä seurataan poikien toimesta tarkasti, ikään kuin odotetaan epäonnistumista niissä, ja yleistetään yhden naisopiskelijan suoriutuminen naisten soveltuvuuteen alalle yleensä (Hoikkala 2019).

Stereotypiat ja joukkoon kuuluminen

Ikä vaikuttaa siihen, millaisen roolin stereotypiat ajattelussa ja valinnoissa saavat. Nuoret tekevät sukupuolistereotyyppisempiä alavalintoja: iän myötä epätyypillisten valintojen tekeminen helpottuu (Saari & Lahtinen 2019, 46). Tässä vertaisten merkitys on keskeistä. Vertaiset usein vahvistavat sukupuolistereotypioita ja sosiaalisesti rankaisevat niitä, jotka eivät mukaudu. Naisvaltaiselle alalle hakeutuva poika voi joutua naurunalaiseksi kavereidensa keskuudessa (Hoikkala 2019, 109) ja fysiikassa menestyvään tyttöön yhdistetään epäsuosio poikien keskuudessa (Kessels 2015).

Nuoret tekevät valintojaan todellisuudessa, jossa monet ammatit ovat nais- tai miesvaltaisia. Usean eri teorian mukaan samankaltaisuudella ja kokemuksella alalle sopivuudesta on tärkeä merkitys kiinnostukseen alaa kohtaan. Yksilö vertaa omien ominaisuuksiensa, taitojensa ja/tai minäkuvansa sopivuutta alaan liittyviin stereotypioihin tai mielikuvaan alan tyypillisestä edustajasta. Tunne samankaltaisuudesta lisää kiinnostusta alaa kohtaan ja kokemus siitä, ettei kuulu joukkoon, puolestaan vähentää sitä. (Cheryan & Plaut 2010; Kessels 2015; Master ym. 2016; Rommes ym. 2007). Esimerkiksi ”jonne” on poikapuolinen stereotyyppi, jolle tyypillinen alavalinta ammatillisella toisella asteella on rakennus-, auto-, kuljetus- ja metsäala. Tähän stereotyyppiin osa tytöistä haluaa ottaa etäisyyttä eikä kokea samaistuvansa. (Mäntyniemi ym. 2019, 23.) Samankaltaisuus voi nousta merkitykselliseksi myös sukupuolelleen epätyypilliselle alalle hakeutumisessa, kun miesvaltaiselle alalle hakeutunut tyttö kuvailee samaistuvansa enemmän ”miesten juttuihin” (Hoikkala 2019).

Sukupuolistereotypiat ohjaavat käsitystä siitä, millaisia naiset ja miehet ovat, mutta myös eri ammatteihin voi liittyä stereotypioita, jotka osaltaan ohjaavat sukupuolelle tyypillisiin valintoihin. Esimerkiksi luovuutta tai yhteistyötaitoja ei yhdistetä luonnontieteellisten alojen ammatteihin (Salonen 2020). Nuorten vähäisetkin työkokemukset ovat usein sukupuolittuneita (Aapola-Kari ym. 2019), mikä ei edesauta segregaation purkamista.

Rekrytoinnilla tärkeä rooli

Segregaatiossa ei ole kyse vain nuorten alavalinnoista, vaan työnantajien stereotypiat hyvistä työntekijöistä vaikuttavat myös. Työnantajat saattavat suosia siihen ryhmään kuuluvia, jotka heidän mielestään ovat stereotyyppisesti alalle soveltuvampia. Esimerkiksi Norjassa siivoojan ammatti on muuttumassa naisvaltaisesta miesvaltaiseksi, koska naisten ja natiivien sijaan työnantajat palkkaavat tehtäviin maahanmuuttajamiehiä, jotka yleistetään vahvoiksi ja siivousalalle sopivan asenteen omaaviksi työntekijöiksi (Orupabo & Nadim 2019). Stereotypiat voivat myös siirtyä rekrytointijärjestelmissä hyödynnettäviin algoritmeihin (Criado-Perez 2019). Jokaisen rekrytoijan olisikin hyvä miettiä, arvioiko työnhaussa oikeasti hakijan soveltuvuutta vai sitä, onko hänellä tiettyjä sukupuolistereotyyppisiä ominaisuuksia (esimerkiksi soveltuvuus IT-alalle arvioidaan miehille tyypillisemmän käyttäytymisen pohjalta) (vrt. Criado-Perez 2019, 120).

Stereotypioiden purkamisessa tärkeää onkin niiden tiedostaminen ja kyseenalaistaminen. Nuorille tulee tarjota mahdollisuus saada kokemuksia eri aloista, rooleista ja (työ)tehtävistä, erityisesti sukupuolelle epätyypillisistä. Rikkomalla sukupuolirooleja voimme muuttaa uskomuksia miehistä ja naisista yleensä. Lisäksi tarvitaan eri aloihin liittyvien virheellisten mielikuvien korjaamista sekä monenlaisia roolimalleja ja esikuvia, jotta nuoret löytävät samaistuttavia kohteita myös sukupuolelle epätyypillisiltä aloilta.

Lähteet

Aapola-Kari, S., Tolonen, T., Wrede-Jäntti, M. & Lahtinen, J. 2019. Nuorten sukupuolittuneet ensimmäiset työelämäkokemukset. Teoksessa: Lahtinen, J. (toim.) ”Mikä ois mun juttu” – nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019: 68. 88-95. [Viitattu 28.1.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-805-2

Cheryan, S. & Plaut, V. 2010. Explaining Underrepresentation: A Theory of Precluded Interest. Sex Roles. Vol. 63 (7-8), 475-488. [Viitattu 28.1.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s11199-010-9835-x

Criado-Perez, C. 2019. Näkymättömät naiset: näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Helsinki: WSOY.

Eccles, J.S. 2015. Gendered Socialization of STEM Interests in the Family. International Journal of Gender, Science and Technology. Vol. 7 (2), 116-132. [Viitattu 28.1.2021]. Saatavissa: http://genderandset.open.ac.uk/index.php/genderandset/article/view/419

EIGE. 2018. Study and work in the EU: set apart by gender. Review of the implementation of the Beijing Platform for Action in the EU Member States. Luxembourg: Publications Office of the European Union. [Viitattu 28.1.2021]. Saatavissa: https://eige.europa.eu/publications/study-and-work-eu-set-apart-gender-report

Hoikkala, T. 2019. Mikä työntää pois, mikä vetää puoleensa? Epätyypillisiä valintoja tehneet nuoret ammatillisessa koulutuksessa. Teoksessa: Lahtinen, J. (toim.) ”Mikä ois mun juttu” – nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:68. 96-129. [Viitattu 28.1.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-805-2

Kessels, U. 2015. Bridging the Gap by Enhancing Fit: How Stereotypes about STEM Clash with Stereotypes about Girls. International Journal of Gender, Science and Technology. Vol. 7 (2), 280-296. [Viitattu 28.1.2021]. Saatavissa: http://genderandset.open.ac.uk/index.php/genderandset/article/view/392

Koenig, A.M. & Eagly A.H. 2014. Evidence for the Social Role Theory of Stereotype Content: Observations of Groups’ Roles Shape Stereotypes. Journal of Personality and Social Psychology. Vol. 107 (3), 371–392. [Viitattu 28.1.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1037/a0037215

Master, A., Cheryan, S. & Meltzoff, A.N. 2016. Computing Whether She Belongs: Stereotypes Undermine Girls’ Interest and Sense of Belonging in Computer Science. Journal of Educational Psychology. Vol. 108 (3), 424–437. [Viitattu 28.1.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1037/edu0000061

Mäntyniemi, N., Joro, T. & Armila, P. 2019. Näkymätön nainen miesten maailmassa: Metsäala tyttöjen ja nuorten naisten koulutus- ja ammatinvalinnoissa. Metsämiesten Säätiö. [Viitattu 28.1.2021]. Saatavissa: https://www.maaseutuammattiin.fi/resources/public/hanke/Naisista%20voimaa%20metsaalalle_tutkimusraportti.pdf

Orupabo, J. & Nadim, M. 2019. Men doing women´s dirty work: Desegregation, immigrants and employer preferences in the cleaning industry in Norway. Gender, Work & Organization. Vol. 27 (3), 347-361. [Viitattu 28.1.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1111/gwao.12378

Pennington, C.R., Heim, D., Levy, A.R. & Larkin, D.T. 2016. Twenty Years of Stereotype Threat Research: A Review of Psychological Mediators. PLoS One. Vol. 11 (1). [Viitattu 28.1.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1371/journal.pone.0146487

Rommes, E., Overbeek, G., Scholte, R., Engels, R. & De Kemp, R. 2007. ‘I’m Not Interested In Computers’: Gender-based occupational choices of adolescents. Information, Community and Society. Vol. 10 (3), 299-319. [Viitattu 28.1.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/13691180701409838

Saari, J. & Lahtinen, J. 2019. Koulutusvalintojen tilastollista tarkastelua. Teoksessa: Lahtinen, J. (toim.) ”Mikä ois mun juttu” – nuorten koulutusvalinnat sosialisaatiomaisemien kehyksissä. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:68. 39-52. [Viitattu 28.1.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-805-2

Salonen, A. 2020. Career-related science education: Instructional framework promoting students’ scientific career awareness and the attractiveness of science studies and careers. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Joensuu. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology 153. [Viitattu 28.1.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3373-7

Kirjoittaja

Maisa Anttila työskentelee Roolipeli-hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa. Artikkeli liittyy Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan Roolipeli-hankkeeseen (2020-2022), jossa puretaan sukupuolisegregaatiota koulutuksessa ja työelämässä kouluttamalla nuorten parissa työskenteleviä ohjaajia, opettajia ja kasvattajia.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1575627 (CC0)

Julkaistu 12.2.2021