Työuramentoroinnista verkostoja ja suuntaa ammatilliselle työpolulle

Työuramentoroinnin tavoitteena on parantaa työllistymismahdollisuuksia, tunnistaa osaamista entistä paremmin sekä löytää uusia mahdollisuuksia ja tavoitteita urapolulle. Mentorointi on yhteistyöprosessi, josta kumpikin osapuoli hyötyy. Mentoroinnilla voi olla merkittävä rooli Suomeen muuttaneen korkeakoulutetun työllistymisessä, työuran selkeytymisessä ja kotoutumisessa.

Kirjoittaja: Virve Pirttikoski

Työuramentorointi on vaikuttava tapa edistää Suomeen muuttaneen korkeakoulutetun pääsyä työmarkkinoille (ks. esim. Kinos 2023). Erityisen paljon tukea tarvitaan työnhakuvaiheessa (Kastari & Parkkonen 2019). Tukea on tarjottava oikea-aikaisesti, jottei osaajia menetetä. Arviolta 25–40 prosentilla Suomeen muuttaneista on korkeakoulututkinto. Monet heistä eivät kuitenkaan työllisty Suomessa koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. (Tuominen ym. 2023.)

Mentorointiohjelmasta positiivisia kokemuksia

Lahden OSKE LAB -hanke on järjestänyt mentorointiohjelmia korkeakoulutetuille Suomeen muuttaneille vuosina 2022–2023. Jokainen mentorointiohjelma kesti noin puoli vuotta ja ne sisälsivät yhteiset aloitus- ja päätöstapaamiset sekä keskimäärin noin kuusi erillistä tapaamista mentoriparin kesken. Mentorina toimivat suomalaista työelämää hyvin tuntevat korkeakoulutetut osaajat ja aktoriksi oli mahdollista päästä mukaan Suomeen muuttaneen korkeakoulutetun tai korkeakouluopintoihin pyrkivän henkilön. Yhteistyötä tehtiin Lahden työllisyyspalveluiden kanssa, jonka omavalmentajat kertoivat halukkaille mentorointiohjelmasta. Osallistujia oli yhteensä noin kolmekymmentä ja he tulivat monilta eri aloilta, kuten tekniikan, liiketalouden, taiteen ja kulttuurin.

Mentorointiohjelmien palautekyselyihin vastanneet antoivat positiivista ja kiittävää palautetta sekä arvioivat kokemuksen neljän tähden arvoiseksi asteikolla yhdestä viiteen. Avoimien vastauksien mukaan aktoreiden mielestä parhaita asioita olivat uuden tiedon saaminen suomalaisesta työelämästä, ammatillisen sanaston vahvistaminen, uudet verkostot ja täsmentyneet mahdollisuudet omalle työuralle. Prosessin aikana olivat päivittyneet myös työhakemukset ja CV:t. Mentorit korostivat, että parasta oli mahdollisuus saada auttaa työllistymisessä ja kotoutumisessa. Kaikki ohjelmaan osallistuneet mentorit ja aktorit suosittelisivat mentorointiohjelmaan osallistumista tuntemilleen ihmisille.

Mentorointi rohkaisi kohti yrittäjyyttä

Yrittäjä Niina Palmunen lähti mukaan mentorointiohjelmaan, koska hän halusi olla mukana kannustamassa Suomeen muuttanutta lähtemään rohkeasti kohti yrittäjyyttä. Niina kertoi mentorointitapaamisten konkreettisista sisällöistä.

Pohdimme yritysideaa, mahdollisia asiakkaita ja tuotteita, mutta merkittävin teema oli uusien verkostojen löytäminen. Uusia verkostoja löytyikin, joka oli erityisen ilahduttavaa. Yrittäjyydestä keskustelimme realistisesti ja myös sen haasteista.

Mentorointi on aktorin ja mentorin kahdenvälinen yhteistyöprosessi, josta kumpikin osapuoli hyötyy. Niinan mukaan mentorointi oli palkitsevaa.

Kokemus oli minulle mieluisa, koska tutustuin uuteen ihmiseen ja pääsin hieman kurkistamaan millaista on hänen elämänsä Suomessa. Hän oli kiinnostunut yrittäjyydestä ja näin pystyin auttamaan häntä löytämään uusia mahdollisuuksia. Ohjelman jälkeen olemme pitäneet yhteyttä sosiaalisen median kautta ja jäimme pysyvästi toistemme verkostoon.

Elena Chausova painottaa, että hän on hyötynyt mentoroinnista konkreettisesti ja monella eri tavalla.

Mentorointi on vahvistanut luottamustani siihen, että voin olla yrittäjä täällä Suomessa. Olemme laatineet henkilökohtaisen suunnitelman, jonka mukaan nyt etenen.

Elena mainitsee, että mentoroinnin avulla hän tunnisti omaa osaamistaan, kehitti liiketoimintaa ja laajensi verkostojaan.

Mentorini auttoi minua katsomaan monia prosesseja uudella tavalla. Kiinnitän huomiotani ympärilläni oleviin ihmisiin, joiden kanssa voin rakentaa tehokasta liiketoimintaa ja viestintää.

Mentorointia tarvitaan jatkossakin

Onnistuneet mentorointiohjelmat vahvistivat tarvetta saada mentoroinnille jatkuvuutta. Mentoroinnin prosessikuvaus ja kattavat materiaalit tukivat Lahden OSKE LABissa toteutettua työuramentorointia (ks. Lappalainen ym. 2021). Mentorointiohjelman yhtenä luontevana järjestäjätahona on ammattikorkeakoulu. Toiminnan tulisi olla vakinaista toimintaa ja se sopisi esimerkiksi erittäin hyvin osaksi alumnitoimintaa.

Erityisesti tutkinnon valmistumisvaiheessa ulkomaalaistaustaiset opiskelijat tarvitsevat erityistä tukea työllistyäkseen (Kastari & Parkkonen 2019). Päijät-Hämeen alueella on tunnistettu tarvetta tukea korkeakoulutettuja Suomeen muuttaneita työnhakijoita. Alueella työllistyminen on muuta maata heikompaa (EURES 2023). Lisäksi työllistyminen koulutusta vastaamattomiin tehtäviin on merkittävä haaste ja laaja yhteiskunnallinen ongelma. (Tuominen ym. 2023) Konkreettisia ratkaisuja ammatillisen ohjaus- ja neuvontapalvelujen lisäksi voi tarjota esimerkiksi työuramentorointi ja verkostoituminen. Suomeen muuttaneen työllistymispolun selkeyttämiseksi ja kotoutumisen tukemiseksi tarvitaan jatkossakin eri toimijoiden laaja-alaista yhteistyötä, toimivia rakenteita ja jatkuvaa vuoropuhelua. Tämä on kaikkien asia!

Lähteet

EURES. 2023. Tietoa työmarkkinoista: Suomi. Päijät-Häme. Viitattu 2.12.2023. Saatavissa https://eures.europa.eu/living-and-working/labour-market-information/labour-market-information-finland_fi#p%C3%A4ij%C3%A4t-h%C3%A4me

Kastari, M. & Parkkonen, V. 2019. Korkeakoulutetut maahanmuuttajat ja osaamisen tuonti ohjaustyön näkökulmasta. Viitattu 2.12.2023. Saatavissa https://unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja-opetus/korkeakoulutetut-maahanmuuttajat-osaamisen-tuonti

Kinos, S., Van den Berckt, I., Pambukhchyan, R., Kiijärvi- Pihkala, M., Kaartinen, O. & Pirttikoski, V. 2023. Cultural aspects in multicultural mentoring-to-work relationships. International Journal of Evidence Based Coaching and Mentoring 2023, Vol. 21(1), pp.166–180.

Lappalainen, S., Pirttikoski, V., Ahola, M., Kiijärvi-Pihkala, M., Kaartinen, O. & Seppälä, D. 2021. Työuramentoroinnin materiaali: Työkaluja keskustelun tueksi aktorin ja mentorin käyttöön. Viitattu 1.12.2023. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/510387

Tuominen, J., Ahomäki, M. & Silfversten, N. 2023. Korkeasti koulutetut koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä – Kansainvälisten työntekijöiden kokemuksia jatkuvasta oppimisesta. Viitattu 1.12.2023. Saatavissa https://backend.jotpa.fi/sites/default/files/documents/Jotpa_Korkeasti%20koulutetut%20koulutustaan%20vastaamattomissa%20teht%C3%A4viss%C3%A4_15092023.pdf