Brysselissä kokoontuu toistuvasti sekä eurooppalaisia että EU:n kanssa yhteistyötä rakentavia tahoja monenlaisten teemojen ympärille. Tässä blogitekstissä esitellään lyhyesti kirjoittajan kokemuksia European Research and Innovation Days -tapahtumasta maaliskuulta 2024.
Kirjoittaja: Pasi Juvonen
LAB-ammattikorkeakoulun kolmen henkilön delegaatio osallistui Research and Innovation Days -tapahtumaan Brysselissä 19.-21.3.2024. Pääohjelma oheisohjelmineen tarjosi runsaasti tilannekuvaa mm. globaaleista haasteista ja mahdollisuuksista, joita jäsenmaiden edustajat ovat tunnistaneet. Puheenvuoroissa ja paneelikeskusteluissa luotiin myös näkymää tulevalle puiteohjelmakaudelle (FP10) ja mihin EU-rahoitusta tulisi kohdentaa. Euroopassa tehtävän tutkimuksen nykytilaa ja tulevia tarpeita käsiteltiin useista eri näkökulmista. Monessa keskustelussa nostettiin esille mm. tarve lisätä alat ylittävää yhteistyötä ja lisätä saavutettujen tulosten läpinäkyvyyttä digitaalisten ratkaisujen avulla. Kirjoittaja myös yllättyi positiivisesti, miten avoimesti ja selkeillä argumenteilla paneelikeskusteluihin mukaan kutsutut korkeakoulujen edustajat nostivat ”kissan pöydälle” ja kritisoivat EU:ssa jo kauan lisääntynyttä tutkimusrahoitukseen liittyvän päätöksenteon kompleksisuutta ja byrokratiaa.
Tärkeät asiat taitava olla universaaleja
Yksi paneelikeskustelu, jota kirjoittaja kävi kuuntelemassa, oli ”Tutkijasta yrittäjäksi”. Aiheesta keskustelemassa oli tutkijapohjalta Deeptech -yrittäjiksi ryhtyneitä henkilöitä täydennettynä Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder -rahoitusohjelmaa koordinoivilla henkilöillä.
Oikea ajoitus, tulossa oleva regulaatio (lainsäätäjän lailla tai asetuksella synnyttävä markkina tai kysyntäpohja) sekä saatavilla oleva rahoitus ja sen hankkiminen nähtiin disruptiivisen ratkaisun kehittämisessä tärkeiksi. Näiden ulkoisten haasteiden ohi tärkeimpänä kuitenkin nähtiin sisäisten haasteiden ratkaiseminen. Ja niistä tiimin muodostaminen ja sen dynamiikasta huolehtiminen löytyi listan ensimmäisenä.
Yrittäjät toivat esille kokemuksiaan tiimien rakentamisen tärkeyteen liittyen ja tärkeänä nähtiin, että lähtökohtaisesti kaikilla on oltava aihealueeseen liittyvää osaamista joko teknologiasta tai laajasti uuden liiketoiminnan luomisesta. Mukaan lähtevien on oltava nöyriä uuden oppimiselle, sillä matkan varrella kaikki voi muuttua ja usein useaan kertaan ja useita yllätyksiä tulee varmasti. Mukana olevien välillä on myös oltava vahva luottamus, sillä muutoin rohkeus jatkaa matkaa yhdessä vahvassa epävarmuuden tilassa tulee pettämään.
Toimivien tiimien rakentaminen on ollut jo kauan kirjoittajan mielenkiinnon kohde. Tiimien rakentamista on tutkittu paljon ja useista näkökulmista, mm. työryhmästä tiimiksi kasvun prosessi ja sen valmentaminen, tiimiin kuuluvien yksilöiden osaamisen systemaattinen kasvattaminen, luottamuksen rakentuminen yhteisten kokemusten avulla, sekä tiimin keskinäinen vuorovaikutus ja keinot sen kehittämiseksi sekä rakentava konfliktien ratkaiseminen, ovat monelle kirjallisuudesta tuttuja aiheita. Samaan aikaan tiimeistä puhutaan aika ajoin edelleen kuin ne olisivat organisaatioyksikkö tai muu valmis rakenne, jollaiseksi joukko ihmisiä voidaan nimetä tai todeta. Tällainen kapea näkemys johtaa helposti siihen, että tiimiksi kasvun ajatellaan tapahtuvan itsestään ilman valmennusta tai fasilitointia. Näin harvoin käy ja silloin toimivien tiimien tuottamat hyödyt (mm. tiimiläisten parantunut työhyvinvointi ja kyky saavuttaa parempia tuloksia) sekä työntekijöille ja työnantajille jäävät monissa tapauksissa osittain tai kokonaan toteutumatta.
Ryhmästä tiimiksi kasvu vaatii valmentamista
Ryhmästä tiimiksi kasvuun liittyy myös monia helpolta, jopa itsestään selvyyksiltä kuuluvia asioita. Usein nämä asiat, jotka periaatteessa kaikki tietävät ovat juuri niitä, joita emme käytännössä toteuta tai jotka helposti unohdamme. Varsinkin silloin, kun työelämän tilanteissa esiintyy hieman tavallista enemmän painetta. Puheet ja aikomukset eivät monesti toteudu teoilla. Amerikkalainen aikanaan Paypalilla uraa tehnyt startup -konsultti Matt Lerner lainaa kirjassaan Growth Levers and how to find them (2024) osuvasti Matrix -elokuvan Morpheusta ”There’s a difference between knowing the path and walking the path.” Kun ryhmä tiimiksi kasvaessaan harjoittelee yhteisellä polulla yhdessä sovitun mukaisesti kulkemista, niin samalla opitaan myös reflektoimaan ja tuottamaan asiakasarvoa yhdessä.
Lerner (2024, 93) väittää, että menestyvän (startup)tiimin keskeiset menestystekijät ovat yhdessä oppimisen määrä ja laatu. Tämän lisäksi tarvitaan järjestelmällinen tapa potentiaalisten ja nykyisten asiakkaiden kuuntelemiseksi, oppimisen mahdollistamisen nopeiden kokeilujen toteuttamisella ja käsillä olevassa tilanteessa tärkeimpien toimenpiteiden valintaa ja toteuttamista. Kyseessä ei ole rakettitiede ja samaan aikaan systemaattinen tapa edetä on monelle osoittautunut vaikeaksi.
Pohdittavaksi
Tiimien rakentamiseen panostamisen tärkeys nousee kirjallisuudesta, rahoittajilta, sijoittajilta ja laajasti yrittäjien kokemuksesta. Kirjoittajan kokemuksen mukaan voisimme panostaa aiheeseen nykyistä enemmän. Mitä olisivat ne ensimmäiset ja usein hankalimmat askeleet, joilla voitaisiin tukea työryhmien kasvamista tiimeiksi? Tätä voisi pohtia enemmän yhdessä, sillä todennäköisesti aiheeseen liittyvissä haasteissa on alasta tai organisaatiosta riippumatta paljon yhteistä.
Lähteet
Lerner, M. 2024. Growth Levers and how to find them. SYSTM.
Kirjoittaja
Pasi Juvonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-johtajana Innovaatioiden kaupallistaminen -vahvuusalueella.
Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1433619 (CC0)
Julkaistu 2.4.2024
Viittausohje
Juvonen, P. 2024. Työryhmästä tiimiksi – Deeptech -näkökulmaa Keski-Euroopasta. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tyoryhmasta-tiimiksi-deeptech-nakokulmaa-keski-euroopasta/