Työpajasarjasta eväitä nuorten uraohjaukseen ja toimijuuden tukemiseen

Sukupuolen mukainen eriytyminen eli sukupuolisegregaatio aiheuttaa erilaisia ongelmia yhteiskunnasta yksilöön, ja sen purkaminen vaatii toimia yhteiskunnan eri tasoilla työelämästä kotiin, kouluun ja harrastusmaailmaan. Sukupuolitietoinen ohjaus ja opetus on keino, jolla nuorten parissa toimivat ammattilaiset voivat osaltaan purkaa segregaatiota ja tukea nuoria tekemään tietoisia ja omannäköisiä (ala)valintoja. Tässä artikkelissa esitellään koulutusmalli opettajien, ohjaajien ja kasvattajien sukupuolitietoisen ohjauksen sekä elämyspedagogisen osaamisen kehittämiseen.

Kirjoittaja: Maisa Anttila

Suomessa oppiaine- ja koulutusvalinnoissa on edelleen merkittäviä sukupuolen mukaisia eroja eli segregaatiota (THL 2022), ja nuorten ohjausta halutaan kehittää sukupuolitietoisemmaksi (Saarinen ym. 2021). LAB-ammattikorkeakoulun ja Outward Bound Finlandin toteuttamassa Roolipeli-hankkeessa (LAB 2022) kehitettiin opetus- ja ohjausalalle koulutusta ja työkaluja sukupuolisegregaation purkamiseen. Yksi hankkeessa kehitetty ja pilotoitu koulutus on Elämyspedagogiikalla omannäköisiä alavalintoja -työpajasarja (Roolipeli 2021), jossa sukupuolisegregaatiota lähestytään elämyspedagogiikan (Outward Bound Finland 2017) ja kokemuksellisen oppimisen keinoin. Omien uskomuksien ja toimintamallien tiedostamista ja kyseenalaistamista, uusien taitojen ja puolien löytämistä itsestä sekä sosiaalisia taitoja voidaan vahvistaa elämyspedagogiikalla (Pietilä 2020), ja niiden kehittämistä tarvitaan myös sukupuolisegregaation purkamiseen.

Työpajasarjan koulutusosiot ovat toiminnallisia ja ne toteutetaan mahdollisuuksien mukaan ulkona. Toiminnalliset harjoitukset ja ulkona toimiminen tuovat päivään fyysistä aktiivisuutta, ja tukevat oppimista aktivoimalla eri aisteja, joiden hyödyntäminen on kokemuksellisessa oppimisessa tärkeää (Pylkkä 2022). Työpajasarjan pilotista kerätyn palautteen (N=13) mukaan osalle osallistujista ulkona olo ja toiminnallisuus olikin työpajasarjassa parasta. Työpajasarjan pedagogisessa suunnittelussa huomioitiin myös konstruktivistinen oppimiskäsitys, jonka mukaan oppijan aikaisemmat tiedot, käsitykset ja kokemukset opittavasta asiasta säätelevät oppijan havaintoja ja tulkintoja, ja vuorovaikutus on oppimisessa keskeistä (Pylkkä 2022). Työpajasarjassa hyödynnettiin paljon ryhmätöitä sekä osallistavia menetelmiä.

Segregaation tunnistamisesta ratkaisuihin

Työpajasarjan ensimmäinen osa aloitetaan tutustumisella, jotta ryhmästä ja oppimisympäristöstä muodostuu turvallinen ja oppimista tukeva. Rakenne kulkee segregaation ja siihen vaikuttavien tekijöiden tunnistamisesta ratkaisuihin. Segregaation syihin ja seurauksiin perehdytään aluksi tutkimustietoon perustuvien väittämien kautta, joihin otetaan kantaa liikkumalla. Kokemuksellisessa oppimisessa oppiminen perustuu oppijan kokemuksiin (Pylkkä 2022), joten aiheen käsittelyä jatketaan toiminnallisilla, kokemuksellisilla rasteilla (esim. havainnointitehtävä). Segregaation taustalla oleviin sukupuolinormin, -stereotypian ja minäpystyvyyden käsitteisiin tutustutaan learning cafe -menetelmällä. Ensimmäinen työpaja päättyy pienryhmätehtävään, jossa ryhmät kokoavat esitykseen ymmärryksensä elämyspedagogiikan perusteista.

Välineitä omaan ohjaus- ja opetustyöhön

Työpajasarjan toisessa osassa tutustutaan segregaation purkukeinoihin. Teoriaosuuden jälkeen kokeillaan käytännössä segregaatiota purkavaa harjoitusta (esim. segregaatiosuunnistus), sillä omakohtainen kokemus tukee opitun siirtämistä käytäntöön. Tämän jälkeen pienryhmissä suunnitellaan annettujen ohjeiden mukaan oma segregaatiota purkava menetelmä, joka esitellään muille ryhmille. Palautteen mukaan ryhmätöistä ja niiden esittelyistä sai paljon uusia ideoita ja näkökulmia omaan työhön. Työpaja päättyy käytännön esimerkkiin elämyspedagogisesta menetelmästä (esim. retkiruokailu) sekä opitun reflektointiin. Kokemuksellisessa oppimisessa reflektio eli kyky arvioida omia kokemuksia ja omaa oppimista luo pohjan uuden oppimiselle (Pylkkä 2022). Reflektiota tarvitaan myös tietoisten valintojen tekemiseen (Pietilä 2020).

Koulutuksen tavoitteena on, että osallistuja ymmärtää, miksi nuoret tekevät sukupuolistereotyyppisiä alavalintoja ja miten sukupuolittuminen näkyy. Osallistuja saa käyttöönsä keinoja nuorten tukemiseen omannäköisissä alavalinnoissa. Osallistuja hahmottaa, miten elämyspedagogiikkaa voi hyödyntää nuorten ohjaamisessa, miten elämyspedagogiikan periaatteita toteutetaan käytännössä ja mitä huomioida suunnittelussa. Palautteen mukaan osallistujat saivat työpajasarjasta keinoja tunnistaa oman toiminnan vaikutuksia sukupuolisegregaatioon ja välineitä sukupuolisegregaation lieventämiseen omassa työssä. Moni koki myös tietoisuutensa segregaatiosta lisääntyneen, vaikka lähes kaikilla osallistujilla oli jo aiempaa osaamista aiheesta. Suurin osa aikoo hyödyntää työpajasarjassa esiteltyjä menetelmiä, työkaluja tai toimintamalleja omassa työssään. Työpajasarjan toteutuksessa käytettyjä menetelmiä ja materiaaleja on koottu Roolipeli-hankkeen loppujulkaisuun (Anttila & Elme 2022), josta löytyy opettajien, ohjaajien ja kasvattajien käyttöön hankkeen aikana kehitettyjä ja pilotoituja työkaluja sukupuolisegregaation purkamiseen.

Lähteet

Anttila, M. & Elme, E. (toim.) 2022. Yli stereotypioista – keinoja sukupuolittuneiden alavalintojen purkamiseen. LAB-ammattikorkeakoulu. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 38. Viitattu 9.2.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-397-7

LAB. 2022. Roolipeli. Viitattu 25.1.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/roolipeli

Outward Bound Finland. 2017. Elämyspedagogiikka. Viitattu 25.1.2022. Saatavissa https://www.outwardbound.fi/outwardbound-finland/elamyspedagogiikka/

Pietilä, K. 2020. Reflektointi elämyspedagogiikassa. Teoksessa Karppinen, S., Marttila, M. & Saaranen-Kauppinen, A. (toim.) Seikkailu- kasvatusta Suomessa – pedagogisia ja didaktisia näkökulmia. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu. 186–199. Viitattu 28.1.2022. Saatavissa https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2020/01/seikkailukasvatusta-suomessa-outdoor-adventure-education-in-finland.pdf

Pylkkä, O. 2022. Oppimiskäsitykset. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.1.2022. Saatavissa https://oppimateriaalit.jamk.fi/oppimiskasitykset/

Roolipeli 2021. Elämyspedagogiikalla omannäköisiä alavalintoja. Viitattu 25.1.2022. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2021-10/El%C3%A4myspedagogiikalla%20omann%C3%A4k%C3%B6isi%C3%A4%20alavalintoja%20ty%C3%B6pajasarja%2030.9%20ja%203.11.2021.pdf

Saarinen, J., Siekkinen, K. Laimi, T., Ahonen, A., Bernelius, V.m Brunila, K., Gustavsson, M., Kauppinen, M. & Norrena, J. 2021. TASA-ARVO TEOIKSI JA TODEKSI – Sukupuolten sisäisten ja välisten oppimistuloserojen syitä ja taustoja perusopetuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 19:2021. Viitattu 25.1.2022. Saatavissa https://karvi.fi/wp-content/uploads/2021/08/KARVI_1921.pdf

THL. 2022. Koulutuksen sukupuolen mukainen segregaatio. Viitattu 25.1.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/koulutus-ja-kasvatus/koulutuksen-sukupuolen-mukainen-segregaatio

Kirjoittaja

Maisa Anttila (YTM, AmO) työskentelee TKI-asiantuntijana ja Roolipeli-hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa. Artikkeli liittyy Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaan Roolipeli-hankkeeseen, jossa puretaan sukupuolisegregaatiota koulutuksessa ja työelämässä kouluttamalla ja kehittämällä työkaluja kasvatus-, opetus- ja ohjausalalle.

Artikkelikuva: Roolipeli-hanke

Julkaistu 9.2.2022