Erilaisilla liikuntainterventioilla on tutkittu työpaikkaliikunnan mahdollisuuksia eri ammattialoilla. Näyttelijän ammatti on fyysisesti monipuolista ja näyttelijän liikunnan tulee olla monia osa-alueita kehittävää, jotta se vastaa työn fyysisiä tarpeita. Tässä artikkelissa esitellään yksi mahdollisuus toteuttaa vaikuttavaa työpaikkaliikuntaa ammattiteatterissa.

Kirjoittajat: Sanna Salama ja Kari Kauranen

Työn vaatimuksien huomiointi ja näyttelijäntyön erityispiirteet

Näyttelijä tekee työtä kehollaan ja vaadittavat fyysiset ominaisuudet ovat monipuolisia. Näyttelijä esimerkiksi juoksee, kiipeilee, hyppii, ryömii ja tanssii tuottaen samalla puhetta tai laulua. Näytelmien kestot vaihtelevat lyhyistä lastennäytelmistä (30 min) pitkiin koko illan tuotantoihin (3 h). Ammatti vaatii fyysisesti hyvää kestävyyskuntoa, koordinaatiota, rytmitajua, liikkuvuutta, ketteryyttä eli kokonaisvaltaista monipuolista kehon käyttöä. Puhe- ja äänityöntekijöitä, mihin myös näyttelijät kuuluvat, kehotetaan harjoittelemaan ryhtiä ylläpitäviä ja vartalonlihasten kuntoa kehittäviä harjoitteita, oikeaa hengitystekniikkaa, niska-hartiaseudun lihasten lihasjännitysten laukaisevia harjoitteita, sekä kestävyyskuntoa tarpeettoman hengästymisen välttämiseksi. (Työterveyslaitos 2023.)

Näyttelijän työpäivä on usein kaksiosainen. Aamupäivällä työskennellään neljä tuntia, sitten on tauko ja illalla työskennellään toiset neljä tuntia. Rikkonaisen työajan takia näyttelijän on toisinaan hankala sijoittaa liikuntaa osaksi työpäivää ja siksi näyttelijät kokevat, että liikuntaa olisi tärkeää olla työajalla. Lisäksi näyttelijät pyrkivät usein toteuttamaan työtään sellaisella fyysisellä tasolla, missä he ylittävät omat voimavaransa ja näin ollen ottavat riskejä oman terveytensä suhteen. (Rantanen 2006, 272–273.) Tällaisissa tilanteissa loukkaantumisriskin ja työuupumuksen mahdollisuus on lisääntynyt oleellisesti.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että fyysistä työtä tekevien työntekijöiden liikunnallista aktiivisuutta lisäämällä pystytään parantamaan työkykyä, vähentämään sairaspoissaoloja, pienentämään fyysistä työkuormitusta, parantamaan työsuoritusta ja tuottavuutta sekä pienentämään työkyvyttömyyden riskiä. Tutkimuksissa käytettyjä keinoja työkyvyn parantamiseksi ovat olleet kestävyysharjoittelu, lihasvoimaharjoittelu, edellisten yhdistelmät, erilaiset kehonhuolto menetelmät, konsultaatio ja kohdennettu harjoitusohjelma. Ratkaisut, joissa on otettu huomioon työn vaatimukset ovat olleet vaikuttavuudeltaan tehokkaimpia. (Mänttäri 2019.)

Näyttelijöiden kehonpainoharjoittelu

Kehonpainoharjoittelu on liikkeellistä harjoittelua, jossa käytetään kehon omaa painoa vastuksena painovoimaa vastaan. Kehonpainoharjoittelussa ihminen toimii omilla mittasuhteillaan tehden moninivelliikkeitä ilman välineitä, mikä mahdollistaa harjoittelun vaatimattomissakin olosuhteissa. Kehonpainoharjoittelu edistää lihaskestävyyttä, koordinaatiota, liikkuvuutta, tasapainoa, taitoa ja voimaa. Se on monipuolinen ja luonnollinen tapa liikkua ja kehittää omaa suorituskykyä. (Harrison 2010, 52–55.)

Lappeenrannan kaupunginteatterin näyttelijät tekivät keväällä 2023 kerran viikossa 60 minuuttia kestävän ohjatun kehonpainoharjoituksen työajalla. Harjoittelujakso kesti yhteensä seitsemän viikkoa ja fysioterapeuttiopiskelija ohjasi harjoituskerrat jakson aikana. Liikuntainterventio oli tutkimuksellinen osa opiskelijan opinnäytetyötä (Salama 2023). Kehonpainoharjoittelu valittiin harjoitusmuodoksi sen käytännöllisyyden ja monipuolisuuden takia. Näyttelijöiden kuntotasot olivat keskenään erilaiset ja harjoittelun oli tärkeää vastata jokaisen henkilökohtaisia tarpeita. Kehonpainoharjoittelussa liikkeiden nopeuden muuntelu ja liikkeen vaativuus ovat yksinkertaisia keinoja muuttaa harjoituksen kuormittavuutta.

Näyttelijöiden kokemuksia ja tuntemuksia harjoittelusta ennen ja jälkeen harjoittelujakson mitattiin kyselylomakkeella ja muutoksia fyysisessä suorituskyvyssä erilaisilla suorituskykytesteillä. Kyselylomakkeiden perusteella näyttelijät kertoivat, että vapaa-ajalla tulee liikuttua silloin kun ehtii tai jaksaa. Näyttelijät kokivat ohjatun kehonpainoharjoittelun lisäävän kyseisen työpäivän vireystilaa, jolloin työhön oli myös helpompi keskittyä. Fyysisessä suorituskyvyssä havaittiin muutoksia, kun toistomäärät kolmessa mitattavassa lihasryhmässä kasvoivat intervention aikana. Mitattavat lihasryhmät olivat alaraajat (toistokyykky), yläraajat (etunojapunnerrus) ja keskivartalon koukistajalihakset (istumaannousu). Yläraajojen ja keskivartalon koukistajalihasten dynaaminen lihaskestävyys kasvoi keskimäärin neljällä toistolla. Alaraajojen dynaaminen lihaskestävyys kasvoi keskimäärin kahdeksalla toistolla.

Työpaikkakulttuurin muuttaminen liikunnallisempaan suuntaan

Yhteenvetona voidaan todeta, että tällainen kerran viikossa tehty kehonpainoharjoitus työajalla olisi yksi ratkaisu lisätä näyttelijöiden fyysistä työkykyä ja edistää heidän työssänsä jaksamista. Teattereiden työpaikkakulttuurin muuttamisen haasteita tälle ammattialalle ovat vaihtelevat työtehtävät ja –ajat. Lisäksi näyttelijöiden työmäärä ja fyysinen kuormitus vaihtelevat paljon teatterivuoden aikana, jonka vuoksi myös näyttelijöiden optimaalisessa liikuntaharjoittelussa on suuria määrällisiä ja laadullisia eroja esimerkiksi vuodenaikojen ja yksilöiden välillä. Tärkeätä olisi välttyä liialliselta kokonaiskuormituksen nousulta ja tukea liikuntaharjoittelulla myös palautumista työtehtävistä.

Lähteet

Harrison, J. 2010. Bodyweight training: A return to basics. Strength and Conditioning Journal. 2/2010. 52–55.

Mänttäri, S. 2019. Liikkumaan -vaikka työssäkin liikutaan.  Viitattu 6.11.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/ajankohtaista/blogi/liikkumaan-vaikka-tyossakin-liikutaan

Rantanen, M. 2006. Takki väärinpäin ja sielu riekaleina: Näyttelijöiden kokemuksia työstressistä ja -uupumuksesta. Helsinki: Teatterikorkeakoulu. 272–273.

Salama, S. 2023. Kehonpainoharjoittelu näyttelijäntyön tukena. AMK -opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lappeenranta ja Lahti. Viitattu 8.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110328488

Työterveyslaitos. 2023. Liikunnan ja liikkumisen yhteydet terveyteen ja työkykyyn. Viitattu 8.11.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/liike-ja-mieli/liikunnan-ja-liikkumisen-yhteydet-terveyteen-ja-tyokykyyn

Kirjoittajat

Sanna Salama, fysioterapiaopiskelija, LAB ammattikorkeakoulu
Kari Kauranen, fysioterapiaopettaja, LAB ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/634799 (CC0)

Julkaistu 20.11.2023

Viittausohje

Salama, S. & Kauranen, K. 2023. Työpaikkaliikunta ammattiteatterissa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tyopaikkaliikunta-ammattiteatterissa/