Työntekijätaidoista työyhteisötaitoihin

Työntekijätaidot ovat arjen tahdikkuutta, vastuullista vaikuttamista sekä tapaa toimia, mikä kokonaisuutena edistää organisaation toimivuutta. Paremman työyhteisön luominen vaatii panostuksia jokaiselta siihen kuuluvalta. Jokaisen on myös kannettava itse vastuuta tekemistään valinnoista. Muiden syyttely ei auta mitään.

Kirjoittaja: Nina Haukemaa

Työntekijätaitojen perusta

Työntekijätaitojen perustaksi voidaan katsoa lain määrityksiä työn tekemiselle. Työn tekemiseen vaikuttavia lakeja ovat esimerkiksi työsopimislaki ja työturvallisuuslaki. Työsopimuslain (26.1.2001/55, 3 §) mukaan työntekijällä on lojaliteettivelvoite. Lojaliteettivelvoite tarkoittaa, että toiminnassa tulee välttää kaikkea, mikä on ristiriidassa aseman kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Yksinkertaisuudessaan lojaliteettivelvoite tarkoittaa siis sitä, että tekemisillään ei saa aiheuttaa vahinkoa työnantajalle. Lojaliteettivelvoite on voimassa työajan lisäksi myös vapaa-ajalla, eli vapaa-ajallakaan ei saa julkisesti arvostella työnantajaansa. Uskollisuusvelvoite puolestaan tarkoittaa sitä, että ilman lupaa ei saa tehdä samaa työtä toiselle työnantajalle, eikä myöskään saa kertoa työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia toisille. (Mannermaa 2024, 82).

Työturvallisuuslain (23.8.2002/738) 4. luvun velvoitteet koskevat vielä selkeämmin työntekijätaitoja. Lain 18 §:n mukaan työntekijän vastuulla on noudattaa työnantajan toimivallan mukaisia ohjeita ja määräyksiä. Lisäksi tulee noudattaa työn ja työolosuhteiden edellyttämää, turvallisuuden ja terveyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä, siisteyttä, huolellisuutta sekä varovaisuutta. Edellä mainittujen lisäksi on kokemuksen ja työnantajalta saadun ohjauksen ja opetuksen sekä ammattitaidon mukaisesti huolehdittava käytettävissä olevin keinoin niin omasta kuin muidenkin työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Näiden lisäksi tulee välttää muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja epäasiallista kohtelua, joka voi aiheuttaa haittaa tai vaaraa niin turvallisuudelle kuin terveydellekin. (Mannermaa 2024, 82).

Työntekijätaitoihin liittyen on keskeistä tunnistaa, mitä lait ja asetukset määrittelevät työntekijän ja työnantajan velvollisuuksiin. Vaikka työnantajalla on yksiselitteisesti työnjohtovalta, voidaan työpaikalla yhteistoiminnassa kuitenkin sopia joistakin käytänteistä. Työsäännöt ovat ohjeistuksia, joita kaikkien työntekijöiden on noudatettava. Tällaisia sääntöjä ovat esimerkiksi työsuhdeasiat, sairauspoissaolokäytännöt ja työpaikan järjestysohjeet. (Mannermaa 2024, 82). Edellä kuvatut ohjeistukset on hyvä dokumentoida ja esittää kirjallisena, jolloin ne ovat koko henkilöstön tarkistettavissa. LAB-ammattikorkeakoulussa työsuhdeasiat ovat dokumentoitu intraan, josta löytyvät ohjeistuksen lisäksi myös työsopimusasiat ja linkit tarvittaviin HR-ohjelmiin esimerkiksi poissaolojen ilmoittamista varten.

Alaistaidoista työyhteisötaitoihin

Katri Mannermaa (2024) toteaa teoksessaan ”Työntekijätaidot – käsikirja” että alaistaidot on aikanaan määritelty kyvyksi toimia työyhteisön täysivaltaisena jäsenenä luoden yhteistä hyvää. Alaistaitoja on myös työntekijän kyvykkyys säädellä omia voimavarojaan tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että työt tulevat tehdyksi. Ytimekkäästi alaistaidot voidaan esittää kolmella kohdalla: miten teemme työmme, miten olemme vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja miten otamme vastuun elämästämme. Alaistaidot tulevat näkyväksi kyvykkyydessä aktiiviseen toimintaan työn kehittämiseksi ja asioiden eteenpäin viemiseksi. Taidot ilmentyvät myös hyvänä käytöksenä ja tekoina sekä myönteisenä asennoitumisena organisaation kannalta keskeisiä asioita, työyhteisön jäseniä, esihenkilöitä sekä myös organisaatiota kohtaan. Hyvä käytös on myös erilaisuuden sietämistä ja halua toimia hyvässä yhteistyössä työyhteisön muiden jäsenten kanssa. (Mannermaa 2024, 86). Alaistaitoja voisi siis hyvin määritellä myös hyväksi käytökseksi sisältäen myös itsensä johtamisen taidot. Johtajuus.info-sivuston (2024) artikkelissa alaistaitoihin on märitelty kuuluvan myös se, että työntekijä ottaa vastuuta omasta jaksamisestaan. Huomioitavaa on, että alaistaidot ovat varsin yleisesti päteviä työntekijätaitoja ilman määrittelyä alais-, esihenkilö- tai johtaja-asemasta. Alainen sanana kuulostaa vanhahtavalta ja jopa holhoavalta. Sitä käytetään lähinnä siksi, että parempaa sanaa sille ei oikein ole. (Johtajuus.info 2024)

Alaistaito-käsitteen jälkeen alettiin käyttää termiä työyhteisötaidot, joka laajensi näkökulman yksilötason tarkastelusta yhteisötasolle. Vaikka työyhteisötaidot soveltuvatkin paremmin asiantuntijatyöhön ilman turhaa korostusta perinteisestä hierarkiasta, myös työyhteisötaidoissa kuvataan yksilön työkäyttäytymistä, yhteistyökykyä sekä persoonallisia ominaisuuksia toimia työyhteisön jäsenenä. Työyhteisötaidot ovat hyviä tekoja organisaatiolle keskeisissä asioissa sekä myönteistä asennoitumista työkavereita ja esihenkilöä kohtaan. Työyhteisötaitojen ominaispiirteitä ovat esimerkiksi taito kuunnella, tavoite tulla ymmärretyksi sekä halu tuoda esiin myös eriäviä mielipiteitä. Tiivistäen voidaan työyhteisötaitojen tavoitteeksi todeta työnteon sujuvoittaminen itseohjautumalla, aktiivisuudella ja toimijuudella. Työyhteisötaitojen kuten alaistaitojenkin ytimessä on erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen sekä oman ja muiden roolin ja merkityksen ymmärtäminen. Nykyisessä työelämässä odotetaan yhä aktiivisempaa ja vastuullisempaa työotetta laadun ja tehokkuuden nimissä. Näitä odotuksia lunastetaan työyhteisötaitojen avulla. Hyvien työyhteisötaitojen on osoitettu vaikuttavan myönteisesti työssä onnistumiseen, kuitenkin taitojen jatkuva korostaminen saattaa synnyttää suorituspaineita. (Mannermaa 2024, 88-90).

Hyvän käytöksen kuten työyhteisötaitojenkin tulisi olla luonteva osa toimintaa ja käyttäytymistä, jolloin niiden ylikorostamiseen ei pitäisi olla tarvetta. Uusien toimintatapojen muotoutuminen rutiineiksi vaatii kuitenkin sitkeää harjoittelua ennen kuin niistä tulee normaali tapa toimia. Riippuen henkilön aikaisemmasta tavasta toimia hyvien työyhteisötaitojen oppiminen voi vaatia paljon harjoittelua tai olla jo täysin luonteva tapa toimia. Jokaisella meillä kuitenkin on parempia ja huonompia työyhteisötaitojen kausia, eikä kerran omaksuttu tapa arjessa aina näyttäydy joka työpäivä yhtä hyvinä tapoina. Erilaisuuden hyväksyminen voidaan laajentaa myös työyhteisötaitojen tason vaihtelun hyväksymiseen ja muistaa että ihmisenä olemiseen kuuluvat niin paremmat kuin huonommatkin päivät.