Työn opinnollistamisen kehittämistä sosionomiopinnoissa

LABin verkkotutkinnon sosionomiopiskelijat voivat hankkia osaamista työskentelemällä sosiaalialan työpaikoissa. Opiskelijan tukena oman työn opinnollistamisessa työpaikalla toimii työelämämentori, jonka tulee olla koulutukseltaan sosionomi AMK. Työn opinnollistamista on kehitetty keväällä 2022 opiskelijoiden ja ensimmäisen lukukauden opettajien kanssa yhteistyössä.

Kirjoittajat: Kati Ojala ja Tarja Tolonen

Taustaa kehittämiselle

Kokonaan verkossa toteutettavassa sosionomitutkinnossa opiskelijan on mahdollista hankkia tutkinnossa edellytettävää osaamista joustavasti muuttuvan maailman tarpeisiin (Digivisio 2022). Opintojen vaihtoehtoisten toteutustapojen kehittämiseksi verkkotutkinnossa käynnistettiin tammikuussa 2022 Työn opinnollistamisen -pilotti osana LAB-ammattikorkeakoulun oppimisen toimintamallia 2024 (LAB 2022). LABin oppimisen toimintamallin yhtenä tavoitteena on lisätä työelämää palvelevia oppimistilanteita. Oman työn opinnollistamisen tarkoituksena on palvella työssä käyvän opiskelijan ammatillista kehittymistä ja tutkintoon valmistumista sekä työelämän kehittämistä.

Work Based Learning (myöhemmin WBL) viittaa kaikkeen oppimiseen, joka perustuu joko kokonaan tai pääosin työssä tapahtuvaan oppimiseen. Laaja käsite, jolla voidaan tarkoittaa yhtä opintojaksoa, joka on toteutettu työelämäyhteistyössä tai koko korkeakoulututkintoa, joka on integroitu työelämässä tapahtuvaksi – ja kaikkea tällä välillä. (Lester & Costley 2010; Nixon ym. 2006; Brennan 2005.) Omassa työssä opiskelu mahdollistaa oman työn tarkastelun uudesta näkökulmasta reflektoimalla teorian kautta sekä omaa osaamista että työpaikan käytäntöjä. Työn teoreettinen tarkastelu edellyttää tiedon hakua ja omien käsitysten peilaamista näyttöön perustuvaan tietoon sekä tiedon avulla kykyä jäsentää käytännön toimintaa abstraktimmalle ja yleisemmälle tasolle.

Vaatimus kriittiseen oman työn tarkasteluun ja teoreettisen tiedon soveltamiseen mahdollistaa lisäksi koko työyhteisön kehittymisen ja työkäytäntöjen kehittämisen. Opiskelu omassa työsuhteessa on taloudellisesti kannattavaa (ei opintolainaa, mahdollisuus opiskella palkallisesti) ja tarjoaa joustavan mahdollisuuden opiskelun, työelämän ja perhe-elämän yhdistämiseen. Työnantajan koulutusmyönteisyys ja osaamisen kehittämisen tukeminen sitouttaa työntekijää organisaatioon ja näissä työpaikoissa on vähemmän työvoiman vaihtuvuutta tai pulaa osaavista työntekijöistä (Lemanski ym. 2011; Brennan 2005). Lisäksi WBL mahdollistaa korkeakoululle uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia työelämän kanssa.

Työn opinnollistamisen kehittämisprosessi

Kuva 1. Sosionomikoulutuksen pilotissa on hyödynnetty Osallisuuskortteli-hankkeessa mallinnettua työn opinnollistamisen prosessia (Koponen ym. 2021).

Työn opinnollistamisen pilotin suunnittelussa on sovellettu aiempia työelämälähtöisen oppimisen kokemuksia. Pilotin suunnittelu aloitettiin vuoden 2021 loppupuolella, ja työn opinnollistamisen ideaa esiteltiin tammikuussa 2022 aloittavan verkkotutkintoryhmän opiskelijoille heti opintojen alussa infotilaisuudessa. Pilottiin mukaan otettavilta opiskelijoilla edellytettiin työsuhdetta sosiaali- tai kasvatusalan työpaikassa, mahdollisuutta tehdä sosionomin työtehtäviä sekä sosionomi AMK taustaisen työelämämentorin nimeämistä mukaan työn opinnollistamisen tueksi.

Työn opinnollistamisen pilotin alkuvaiheessa opiskelijoiden tehtävänä on ollut perehtyä sosionomikoulutuksen opetussuunnitelmaan ja opintojaksojen osaamistavoitteisiin yhdessä oman työelämämentorin kanssa sekä tehdä alustava kokonaissuunnitelma opinnollistettavista kokonaisuuksista, joita on mahdollista opinnollistaa oman työn kautta. Opiskelijat ovat voineet käynnistää opinnollistamisen kevään opintojaksoilla, joilla opettaja on määritellyt opinnollistamisen opintojakson vaihtoehtoisena suoritustapana. Opiskelijat ovat laatineet opintojaksokohtaisesti kirjallisen, pilotissa kehitetyn osaamissuunnitelman, jossa on kuvattu, miten työ ja siinä syntyvä osaaminen suhteutuu opetussuunnitelman niihin osaamistavoitteisiin, joihin työkokemus vastaa. Osaamissuunnitelmassa on tehty näkyväksi myös tarvittava teoreettinen viitekehys ja alustava suunnitelma osaamisen näytöstä.

Työn opinnollistamisen tueksi ryhmän tiimivalmentajat ovat järjestäneet pilottiin mukaan lähteneille opiskelijoille info- ja vertaisryhmätapaamisia, jossa opiskelijoilla on ollut mahdollisuus esittää tarkentavia kysymyksiä käytännön toteutukseen liittyen, sekä saada vertaistukea ja ideoita muilta pilotissa mukana olevilta opiskelijoilta. Työelämämentoreiden tueksi on laadittu oma Työn opinnollistamisen pilottimateriaali, jossa on avattu pilotin teoreettista taustaa ja käytännön toteutustapaa työantajan ja opiskelijan näkökulmasta.

Lopuksi

Sosionomikoulutuksen työn opinnollistamisen pilottia on tarkoitus arvioida loppuvuodesta 2022. Arvioitavaksi näkökulmaksi nousee työelämän rooli työn opinnollistamisen pilotissa, jossa työelämämentorilta on edellytetty vahvaa sosiaalialan osaamista. Keskeistä on myös opiskelijoiden arviointi yksilötehtävänä suoritettavasta vaihtoehtoehtoisesta opintojakson toteutustavasta; mikä on mahdollistanut onnistuneen työn opinnollistamisen ja mitä esteitä työn opinnollistamisen prosessissa on ollut. Pilotti tuottaa lisäksi kuvauksia erilaisista käytännön toteutustavoista opettajien käyttöön opinnollistamisen jatkokehittämisessä niin sosionomikoulutuksessa kuin verkkotutkinnoissa laajemminkin.

Lähteet

Brennan, L. 2005. Integrating Work-Based Learning into Higher Education. A Guide to Good Practice. University Vocational Awards Council.

Digivisio. 2022. Korkeakoulujen yhteinen digivisio 2030 – Suomesta joustavan opiskelun mallimaa. Viitattu 17.5.2022. Saatavissa: https://digivisio2030.fi/perustietoa-digivisio-2030-hankkeesta/

Koponen, M., Pirttikoski, V. & Kangassalo, T. 2021. Kuva 1. Työn opinnollistamisen prosessi. Teoksessa Kempe-Hakkarainen, T., Pirttikoski, V., Kangassalo, T., Hokkanen, E. & Timonen, A. 2021. Osallisuuskorttelin opinnollistamisen malli. LAB ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-394-6

LAB. 2022. LAB strategia 2030. Viitattu 17.5.2022. Saatavissa: https://www.lab.fi/fi/info/tietoa-meista/strategia

Lemanski, T., Mewis, R. & Overton, T. 2011. An Introduction to Work-Based Learning. A Physical Sciences Practice Guide. The Higher Education Academy.

Lester, S. & Costley, C. 2010. Work-based learning at higher education level: value, practice and critique. Studies in Higher Education. Vol. 35, No. 5, 561–575.

Nixon, I., Smith, K., Stafford, R. & Camm, S. 2006. Work-based learning. Illuminating the higher education landscape. The Higher Education Academy.