Työkykyjohtaminen on yhteistyötä ja tiedolla johtamista

Hyvä työkyky on yksilön, työpaikan ja yhteiskunnan tärkeä voimavara. Työkykyä on tärkeä vaalia, ja työpaikoilla tarvitaan entistä enemmän osaamista työkyvyn tukeen ja työkykyjohtamiseen. Väestön ikääntyessä työurien pidentämisen ja siten työntekijöiden työkyvyn tuen tarve korostuvat. Skenaarion mukaan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana ikääntyvien työikäisten osuus kasvaa, kun taas nuorempien työntekijöiden määrä laskee. Työelämässä on myös entistä enemmän osatyökykyisiä. Työpaikoilla tarvitaankin osaamista työn muokkauksesta ja räätälöinnistä sekä työkyvyn tuen keinoista, jotta osatyökyisten jäljellä oleva työkyky saadaan valjastettua kaikkien osapuolien edun mukaisesti käyttöön.

Kirjoittajat: Päivi Kousa & Sari Soutukorva

Työkyvyn tukemisessa on huomioitava työkyvyn laaja-alaisuus

Työkyvylle ei ole yhtä yksiselitteistä määritelmää. Pelkistäen se tarkoittaa yksilön kykyä tehdä työtä tai suoriutua omassa työtehtävässään. (Järvikoski ym. 2018, 8.) Työkyky sisältää kuitenkin eri ulottuvuuksia, jotka hahmottuvat esimerkiksi työkykytalon mallin kautta (kuva 1). Työkykytalon kolme alimmaista kerrosta eli 1) terveys ja toimintakyky, 2) osaaminen sekä 3) arvot, asenteet ja motivaatio ovat yksilöllisiä voimavaroja. Vuorostaan neljäs kerros eli johtaminen, työyhteisö ja työolot syntyvät itse työstä. Tukiessa työkykyä läpi työuran on tärkeä huomioida nämä kaikki neljä kerrosta. (Työterveyslaitos 2022a.)

Yksilöllisten voimavarojen ja itse työn lisäksi työkykyyn on yhteydessä yksilön verkostot, kuten perhe, sukulaiset ja ystävät. Myös yhteiskunnan rakenteet ja säännöt ovat yhteydessä työkykyyn. (Työterveyslaitos 2022a.)

Kuva 1. Työkyky sisältää erilaisia ulottuvuuksia, jotka kaikki on tärkeä huomioida tukiessa ja edistäessä työkykyä (Työterveyslaitos 2022a).

Työkykyjohtaminen on tavoitteellista ja kokonaisvaltaista toimintaa

Työkykyjohtaminen on tavoitteellista ja kokonaisvaltaista toimintaa huomioiden työkyvyn laaja-alaisuus. Työkykyjohtaminen sisältää toimia, joiden avulla 1) tunnistetaan ja edistetään työntekijöiden ja työyhteisön voimavaratekijöitä, 2) ennakoidaan työkyvyn, terveyden ja työturvallisuuden riskejä sekä 3) tuetaan työntekijän työssä jatkamista ja työhön palaamista. (Työterveyslaitos 2022b.)

Työkykyjohtamisen on perustuttava organisaation tarpeeseen. Tunnistettujen tarpeiden pohjalta asetetaan yhdessä konkreettiset tavoitteet työkykyjohtamiselle sekä sovitaan tarvittavista toimenpiteistä. Tavoitteille on valittava mittarit, jotka auttavat seuraamaan tavoitteiden toteutumista ja työkykyjohtamisen vaikuttavuutta. (Pehkonen ym. 2017, 98-99; Työterveyslaitos 2022b.)

Työkykyjohtaminen on tärkeä nähdä kiinteänä osana strategista ja päivittäistä johtamista. Se hyödyttää niin työnantajaa, esihenkilöitä kuin työntekijöitäkin. Työkykyjohtamisessa on kyse hyvin johdetusta ja koordinoidusta yhteistyöstä, jossa jokaisella toimijalla on oma selkeä roolinsa ja vastuunsa. (Halonen 2022.)

Työkykyjohtamiseen nivoutuu monia eri asioita työkykyriskejä ennakoivasta ja työkykyä ja työhyvinvointia edistävästä toiminnasta työhön paluun tukeen. Hyvä ja aktiivinen vuorovaikutus työpaikoilla ja esihenkilön ja työntekijöiden välillä on kaiken perusta. Sairauspoissaolojen seurannalle ja varhaisen tuen toiminnalle on tärkeä sopia yhteiset pelisäännöt sekä jalkauttaa ne henkilöstölle. Erityisen tärkeää on, että johto näyttää hyvää esimerkkiä johtamalla omaa työhyvinvointiaan. (Elinkeinoelämän Keskusliitto EK 2011.)

Työkykyjohtamisen on hyvä perustua tiedolla johtamiseen ja yhteistyöhön

Tiedolla johtaminen tarkoittaa prosesseja ja käytäntöjä, joiden avulla kootaan organisaatiosta tietoa, jota hyödynnetään päätöksenteossa. Tiedolla johtaminen tekee myös työkykyjohtamisesta tuloksellisempaa. (Työterveyslaitos 2022b.) Työkykyjohtamisessa hyödynnettävää tietoa on esimerkiksi sairauspoissaolot, varhaisen tuen keskustelut, työhyvinvointikyselyt, läheltä piti -tilanteet, työterveyshuollon tuottama tieto, työpaikkaselvitykset ja riskien arviointi.

Työterveyshuolto on keskeinen työkykyjohtamisen kumppani työpaikoille, koska se on ainut taho, jolla on välitön yhteys työpaikoille. Suunnitelmallinen ja jatkuva työterveysyhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä vahvistaa työpaikan työkykyjohtamista. Varhaisen tuen toimintamallissa on hyvä sopia konkreettisesti eri toimijoiden rooleista sekä toimenpiteistä. Yhdessä sovittujen toimintatapojen avulla voidaan tunnistaa varhaisessa vaiheessa työpaikan työkykyriskejä ja puuttua niihin. Esimerkiksi sairauspoissaoloseurannasta on sovittava yhteiset pelisäännöt. (Juvonen-Posti ym. 2014.) Mikäli työterveyshuolto seuraa sairauspoissaoloja, on oltava käytössä toimiva ja tietoturvallinen käytäntö sairauspoissaolotietojen toimittamiseen.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on tärkeä laatia yhteistyössä ja työpaikan tarpeisiin perustuen sekä asettaa toiminnalle mitattavissa olevat tavoitteet. Lisäksi on sovittava toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi ja työpaikan henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemiseksi. Säännöllisesti on yhdessä tarkasteltava ja arvioitava tavoitteiden toteutumista ja tarvittaessa suunniteltava uusia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. (Rautio & Laaksonen 2014.)

Työterveyshuollon lisäksi työkykyjohtamisen toimet edellyttävät yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tärkeitä kumppaneita ovat esimerkiksi kuntoutus, Kela, eläkevakuutuslaitokset, TE-palvelut, erikoissairaanhoidot, tapaturma- ja liikennevakuuttajat sekä perusterveydenhuolto. (Pehkonen ym. 2017, 99-100; Työterveyslaitos 2022b.)

Työyhteisön työkykyjohtamisen ABC-koulutus vahvistaa työyhteisön työkykyjohtamisen taitoja

Työkykyä on tärkeä tukea ja edistää läpi työuran. Työterveyshuolto on merkittävässä roolissa työkyvyn tukemisessa ja edistämisessä. Lisäksi työpaikka itsessään mahdollistaa toimintaympäristön, jossa voidaan tukea ja edistää terveyttä ja työkykyä sekä tasoittaa terveys- ja työkykyeroja. (Bergbom ym. 2020.) Työyhteisöihin tarvitaan aktiivisia toimijoita, joilla on riittävästi tutkittua tietoa työkyvystä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä ja jotka osaavat soveltaa tätä tietoa työyhteisönsä työkykyisyyden tukemiseksi ja edistämiseksi.

LAB-ammattikorkeakoulun (2022) Työyhteisön työkykyjohtamisen ABC –koulutus antaa tietoa ja käytännön esimerkkejä, kuinka voidaan tukea ja edistää oman työyhteisön työkykyisyyttä. Kaksipäiväiseen, verkossa tapahtuvaan koulutukseen voi ilmoittautua millä tahansa toimialalla oleva työntekijä, esihenkilö tai työnantaja, joka on kiinnostunut tukemaan ja edistämään oman työyhteisönsä työkykyisyyttä.

Lähteet

Bergbom, B., Lantto, E., Leino-Arjas, P., Ruokolainen, M., Tarvainen, K. & Varje, P. 2020. Ikääntyvä ja monimuotoistuva väestö. Teoksessa L. Kokkinen (toim.) Hyvinvointia työstä 2030-luvulla: skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Tampere: PunaMusta Oy, 53-74. Viitattu 31.3.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-943-3

Elinkeinoelämän keskusliitto EK. 2011. Johda työkykyä, pidennä työuria EK:n työkykyjohtamisen malli. Viitattu 4.4.2022. Saatavissa https://ek.fi/wp-content/uploads/Tyokykyjohtamisenmalli.pdf

Halonen, K. 2022. Työkykyjohtaminen – henkilöstösi työkyky on yhteinen asiamme. Ilmarinen. Viitattu 4.4.2022. Saatavissa https://www.ilmarinen.fi/tyokyky/tyokykyjohtaminen/?gclid=EAIaIQobChMIipCnyc_09QIVRfhRCh38HA2FEAAYAiAAEgKQMfD_BwE

Juvonen-Posti, P., Viljamaa, M., Uitti, J., Kurppa, K. & Martimo, K-P. 2014. Työkyvyn tuki – tavoitteena työssä jatkaminen. Teoksessa J. Uitti (toim.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. 3. täysin uud. painos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos, 212-233.

Järvikoski, A., Takala, E-P., Juvonen-Posti, P. & Härkäpää, K. 2018. Työkyvyn käsite ja työkykymallit kuntoutuksen tutkimuksessa ja käytännöissä. Helsinki: Kela. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 13. Viitattu 31.3.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018121050326

LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. Työyhteisön työkykyjohtamisen ABC. Viitattu 6.4.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/koulutus/tyoyhteison-tyokykyjohtamisen-abc

Pehkonen, I., Turunen, J., Juvonen-Posti, P., Henriksson, L., Vihtonen, T., Seppänen, J., Liira, J., Uitti, J. & Leino, T. 2017. Yhteistyöllä tulosta työkykyjohtamisessa. Moniaineisto- ja monimenetelmätutkimus. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 31.3.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/132028

Rautio, M. & Laaksonen, M. 2014. Toimintasuunnitelma. Teoksessa J. Uitti (toim.) Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. 3. täysin uud. painos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos, 170-179.

Työterveyslaitos. 2022a. Työkyky. Viitattu 31.3.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky

Työterveyslaitos. 2022b. Työkykyjohtaminen – mitä ja miksi? Viitattu 31.3.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/strateginen-tyokykyjohtaminen/tyokykyjohtaminen-mita-ja-miksi