Yhteistyö työelämän ja oppilaitosten välillä on nykypäivänä tärkeää. LAB-ammattikorkeakoulu ja Päijät-Sote ovat suunnitelleet yhteistyössä simulaation sairaanhoitajaopiskelijoille, joissa hyödynnetään Haipro-järjestelmästä raportoituja potilastapauksia. Simulaatio on integroitu opiskelijoiden opetussuunnitelmaan sisätauti-kirurgisen hoitotyön osaamisen opintojaksolle. Simulaation tavoitteena on lisätä potilasturvallisuutta, huomioiden valmistuvien sairaanhoitajien kyky toimia vaativissa hoitotilanteissa. Ensimmäiset simulaatiot toteutetaan syksyllä 2023, ja niiden vaikuttavuutta opiskelijoiden harjoittelujaksolle arvioidaan kyselylomakkeiden avulla. Yhteistyön tavoitteena on luoda toimintamalli, joka palvelee niin opiskelijan ammatillista kehittymistä kuin kahden organisaation yhteistyötä.

Kirjoittajat: Fanny Kilpinen ja SannaKaisa Marjamäki-Nieminen

Työelämän muutos hoitotyön kentällä on ollut jatkuvassa myllerryksissä viime vuosina. Sairaanhoitajan työ on muuttunut haastavammaksi ja vastuullisemmaksi. Henkilöstöltä vaaditaan osaamisen päivittämistä sekä panostusta uusien ammattilaisten perehdyttämiseen. Jatkuvat kenttätyön muutokset nostavat organisaatioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä entistä tärkeämpään rooliin. Vastavalmistuvan sairaanhoitajan osaaminen on varmistettu EU-direktiivien vaatimien osaamiskompetenssien myötä (Kilpinen 2023). Työelämäyhteistöiden kautta ammattikorkeakoulu sekä työelämäyhteistyökumppani pystyvät tarjoamaan koulutuksia sekä perehdytystä paremmin yksittäiselle sairaanhoitajaopiskelijalle (Jääskö ym. 2018).

LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat suorittavat opintojensa aikana harjoitteluja kokonaisuudessaan 90 op, joista 75 opintopistettä harjoittelua koostuu aidoista asiakastilanteista (LAB 2023). Päijät-Sote on yksi LAB-ammattikorkeakoulun suurimmista yhteistyökumppaneista Päijät-Hämeessä. Suurin osa Lahden kampuksen sairaanhoitajaopiskelijoista suorittaa harjoittelunsa Päijät-Soten yksiköissä Päijät-Hämeen hyvinvointialueella.

Työelämäsimulaatio kehittämässä valmistuvien sairaanhoitajien perehdytystä

Sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoitusjaksojen tueksi ja yhteistyön vahvistamiseksi on suunnitteilla työelämäyhteistyössä kehitettyjä simulaatioita loppuvuodelle 2023. Simulaatioiden tarkoitus on lisätä potilasturvallisuutta, huomioiden valmistuvien sairaanhoitajien kyky toimia vaativissa hoitotilanteissa. Substanssiosaamista tuovat eri erikoisalojen asiantuntijasairaanhoitajat. Pedagogisesta toteutuksesta vastaavat LAB -ammattikorkeakoulun hoitotyön lehtorit sekä simulaatio-ohjaaja. Syksyn 2023 simulaatiot toimivat kokeiluna yhteistyön kehittämiseksi.

Haitta- ja läheltä piti -ilmoituksia hyödynnetään simulaatiotilanteiseissa

 Päijät-Soten yksiköissä on aktiivinen työote optimoida ja kehittää potilas- ja asiakasturvallisuutta. Käytössä on raportointityökalu HaiPro -järjestelmä, johon kaikki haitta- ja läheltä piti -tapahtumat tallentuvat. Järjestelmään kirjatut tapahtumat ovat konkreettinen tiedonlähde arvioitaessa ja kehitettäessä yksiköiden toimintaa. Tulevissa simulaatioissa tiedonlähteenä on käytetty HaiPro-järjestelmään raportoituja potilastapahtumia. Oikeat potilasesimerkit tuovat todenmukaisuutta simulaatioharjoitukseen ja siten vahvistavat simulaation siirtovaikutusta (Blomgren 2015).

Simulaatio on integroitu sairaanhoitajaopiskelijoiden opintoihin niin, että se suoritetaan sisätauti-kirurgisen hoitotyön osaamisen 10 opintopistettä opintojaksolla. Simulaation avulla täydennetään opintojakson teoriaosaamisen tavoitteita, esimerkiksi opiskelija osaa soveltaa tietojaan keskeisimmistä sisätauti-kirurgisista sairauksista toteuttaessaan hoitotyötä. Simulaatiossa hyödynnetään tosielämän delikaatteja tilanteita. Opiskelija pääsee syventämään teoria ja käytännön osaamistaan valikoiduissa potilastilanteissa. Huomioiden sisätauti-kirurgian osaamisen opintojaksontavoitteet, simulaatioissa kantavia teemoja ovat potilaan tilanarviointi ABCDE-prokotollan mukaisesti, tilanteen seuranta NEWS-pisteytyksen avulla, tilannetietoisuuden ylläpitäminen ISBAR-raportointiprotokollalla sekä potilaan peruselintoimintojen muutoksiin reagointi.

Autenttiset potilasesimerkit rakennettu yhteistyössä hoitotyön ammattilaisten kanssa

Simulaation potilasesimerkit sijoittuvat sairaalan osasto-olosuhteisiin. Potilasesimerkkien suunnittelussa ja käsikirjoituksessa on tehty tiivistä yhteistyötä Päijät-Hämeen keskussairaalan sisätautiosaston ja kirurgian osaston kanssa. Autenttisilla potilasesimerkeillä, välineistöllä ja asiantuntijasairaanhoitajan ammattitaidolla vahvistetaan opiskelijan osaamisen siirtovaikutusta työelämään. Tutkimusten mukaan positiivinen siirtovaikutus voidaan luoda turvallisella oppimisympäristöllä, motivoituneisuudella sekä yksilöllisten taitojen huomioinnilla (Haskell 2001). Simulaation tavoite on luoda opiskelijalle turvallinen oppimisympäristö, jossa hän voi harjoitella kliinisiä taitoja ilman vaaraa potilasvahingoista.

Yhteistyön vaikuttavuuden arviointi

Vaikuttavuuden arviointi on yhteistyön jatkon kannalta tärkeää. Toteutettavan simulaation vaikuttavuutta sairaanhoitajan ammattitaidon kehittymisen ja siirtovaikutuksen osalta tullaan arvioimaan palautelomakkeen avulla, joka lähetetään jokaiselle osallistuneelle. Simulaation vaikutusta tulevaan harjoitteluun halutaan selvittää. Kohdennettu kyselylomake lähetetään näille opiskelijoille, jotka ovat simulaation jälkeen olleet Päijät-Hämeen keskussairaalassa harjoittelussa. Arvioinnin kautta saadaan ilmi, onko simulaation jatko kannattavaa ja kustannustehokasta. (Kurt 2018) Myös ammattilaisten näkökulma simulaatiosta sekä yhteistyöstä otetaan huomioon. Simulaation avulla voidaan tulevaisuudessa arvioida, ovatko yhteistyösimulaatiot tuoneet vaikutusta sairaanhoitajaopiskelijoiden kykyihin toimia vaativissa tilanteissa sekä madaltaako simulaatioharjoitus kynnystä lähteä työharjoitteluun Päijät-Hämeen keskussairaalan vuodeosastoille. Yhteistyön tavoitteena on luoda toimiva toimintamalli, joka palvelee niin opiskelijan ammatillista kehittymistä kuin kahden organisaation yhteistyötä. Simulaatiota ja yhteistyötä kehitetään saatujen palautteiden, sekä uusien työelämälähtöisten potilasesimerkkien avulla.

Lähteet

Blomgren, K. 2015. Simulaatiot- melkein leikkiä, melkein totta. Aikakausikirja Duodecim. Viitattu 1.9.2023. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo12860

Haskell, R. E. 2001. Transfer of Learning, Cognition, Instruction, and Reasoning. San
Diego, California: Academic Press.

Kurt, S. 2018. Kirkpartick Model: Four levels of Learning evaluation. Educational Technology. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa https://educationaltechnology.net/kirkpatrick-model-four-levels-learning-evaluation/

Kilpinen, 2023. Millainen osaaminen sairaanhoitajalta vaaditaan vuonna 2023? LAB Focus. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/millainen-osaaminen-sairaanhoitajalta-vaaditaan-vuonna-2023/

LAB. 2023. Harjoittelun käsikirja.

Jääskö, P., Korpela, M., Laaksonen, M., Pienonen, T., Davey, T. & Meerman, A. 2018. Korkeakoulujen työelämäyhteistyön tilannekuva. Viitattu 30.8.2023. Saatavissa https://tem.fi/documents/1410877/2132258/Korkeakoulujen+työelämäyhteistyön+tilannekuva/80f05582-f357-1b69-1bdb-397201e57990/Korkeakoulujen+työelämäyhteistyön+tilannekuva.pdf

Kirjoittajat

Fanny Kilpinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina ja osallistuu ensimmäisiin yhteistyösimulaatioihin Päijät-Soten kanssa.

Sannakaisa Marjamäki-Nieminen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa simulaatio-ohjaajana ja osallistuu ensimmäisiin yhteistyösimulaatioihin Päijät-Soten kanssa.

Julkaistu 5.9.2023

Artikkelikuva: Sannakaisa Marjamäki-Nieminen

Viittausohje

Kilpinen, F. & Marjamäki-Nieminen, S. 2023. Työelämäyhteistyö sairaanhoitajaopiskelijoiden eduksi. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tyoelamayhteistyota-sairaanhoitajaopiskelijoiden-eduksi/