Tutoropettajan rooli opiskelijoiden resilienssin ja ammatillisen kasvun tukena

Korkeakouluopiskelijalta odotetaan aktiivista vastuun ottamista omasta oppimisestaan sekä taitoa edistää opintojaan oma-aloitteisesti. Ammattikorkeakoulussa opiskelijan rooli on itsenäinen verrattuna perus- ja toisen asteen koulutukseen, kuten lukioon. Tämä uusi rooli voi tuoda mukanaan epävarmuutta ja kuormitusta. Tässä artikkelissa tarkastellaan resilienssin kokemisen merkitystä sekä sitä, mikä merkitys opettajalla on resilienssin tukemisessa opintojen aikana.

Kirjoittaja: Tiia Kangassalo

Resilienssin vaikutus opiskelijoiden oppimiseen ja opintoihin sitoutumiseen

Resilienssillä tarkoitetaan yksilön kykyä käsitellä paineita ja sopeutua muutoksiin, joita stressaavat tilanteet tuovat mukanaan (Nurtjahjantti ym. 2021). Resilienssi nähdään kykynä joustaa erilaisissa haastavissa tilanteissa sekä reflektoida tilanteita ja oppia kokemuksista (Saari 2016, 232). Resilienssiin liitetään usein myös yksilön henkilökohtainen hallinnan tunne, positiivinen asenne sekä sosiaalisen tuen merkitys. Nämä yhdessä vahvistavat kykyä selviytyä erilaisista haastavista tilanteista ja sopeutua mahdollisiin muutoksiin. (Dantzer ym. 2018.) Vaikka nykypäivän työelämässä odotetaan usein tiettyjä ominaisuuksia sosiaalisuuteen ja hallinnantunteeseen liittyen, ei resilienssi ei kuitenkaan perustu Dantzerin ym. (2018) mukaan pelkästään näihin piirteisiin.

Resilienssi nähdään keskeisenä tekijänä opinnoissa etenmisessä, ja sen vahva kokeminen tukee opiskelijoiden menestystä opinnoissa (Cai & Men 2025). Nurtjahjantin ym. (2021) mukaan resilienssi vahvistaa opiskelijoiden motivaatiota oppimiseen ja tukee heidän kykyään selviytyä opinnoissa myös epävarmoissa ja haastavissa tilanteissa. Cai ja Men (2025) sen sijaan toteavat, että resilienssin kokemattomuudella on yhteys opintojen keskeyttämiseen. Vahva resilienssin tunne vahvistaa opiskelijoiden kykyä selviytyä erilaisista haasteita ja kuormitustilanteista, millä on suora yhteys opintojen keskeyttämisen riskiin. (Cai & Men 2025.) Resilienssi ei tarkoita vain sopeutumista vaikeisiin tilanteisiin, vaan myös kykyä palautua niistä ja oppia kokemuksista (Dantzer ym. 2018).

Opettajan tuki opiskelijan resilienssin rakentajana

Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimisen tukemiseksi on tärkeää vahvistaa resilienssin tunnetta ja tarkastella sekä kehittää niitä käytäntöjä, jotka tukevat sen kehittymistä opiskeluyhteisössä (Saari 2016, 241). Tutoropettajalla on keskeinen rooli oman opiskelijaryhmänsä resilienssin tukemisessa. Ryhmäytymisen tukemiseen panostaminen heti opintojen alkuvaiheesta lähtien on tärkeää, sillä korkeakouluyhteisöön kuuluminen ja opiskelijaryhmältä saatu sosiaalinen tuki voivat vahvistaa opiskelijoiden resilienssiä ja sitoutumista opintoihin (Vargas‑Madriz & Konishi 2021). Opiskelurauhaa tukeva ja kannustava ilmapiiri ovat Aineen (2025, 78–81) mukaan resilienssin kehittymisessä keskiössä. Positiivinen ilmapiiri voi toimia opiskelijan yhtenä voimavarana ja täten tukea opiskelumotivaatiota ja vahvistaa resilienssin kokemusta (Aine 2025, 78–81). Ugwu (2025, 1) puolestaan toteaa ilmapiirin parantavan opiskelijoiden keskittymiskykyä ja tätä kautta vaikuttavan oppimistuloksiin.

Opiskelun alkuvaiheessa koetut haasteet voivat sen sijaan heikentää opiskelijan itseluottamusta opintojen suorittamisessa (Tinto 2017) ja sitä kautta vaikuttaa resilienssiin. Opettajalla tulee olla kyky arvioida opiskelijoiden tuen tarvetta ja vastata nihiin yksilön tarpeiden mukaan. (Ugwu 2025, 1). Guo ym. (2025) sekä Romano ym. (2021) toteavat, että opettajalta saatu emotionaalinen tuki vahvistaa opiskelijoiden resilienssin tunnetta, mikä vaikuttaa sitoutumiseen edistää opintoja aikataulussa. Romano ym. (2021) tarkentavat myös emotionaalisen tuen merkitystä laajemmin osana kokonaisvaltaista hyvinvointia korkeakouluyhteisössä.

Tutoropettajan kulkee opiskelijoiden rinnalla läpi koko opintojen ajan auttaen heitä kehittymään monipuolisesti suhteessa tulevan ammatin osaamisvaatimuksiin. Työelämään valmistaminen ja resilienssin tukeminen ovat keskeisiä asioita tutoroinnissa. Opetussuunnitelmaan kuuluvat ammatillisen kasvun opintojaksot ohjaavat opiskelijoita syventymään laajemmin erilaisiin teemoihin, kuten ammatillisuuden kehittämiseen, eettisiin kysymyksiin ja oman jaksamisen tukemiseen. Näiden lisäksi henkilökohtaisen ohjauskeskustelut tarjoavat tilaisuuden käsitellä henkilökohtaisia opintoihin liittyviä asioita ja kokemuksia, ja reflektoida näitä oman tutoropettajan kanssa.

Opintojensa aikana opiskelijat kohtaavat useita tilanteita, joissa resilienssiä tarvitaan. Opiskelija harjoittelee monipuolisesti erilaisia taitoja, jotka auttavat selviytymään haastavistakin tilanteista ja reflektoi kokemuksiaan osana oppimista ja ammatillista kasvua. Tutorina on tärkeä ymmärtää myös opettajan omat voimavarat sekä työssä jaksaminen. Opettajan oma resilienssin kokemus on merkittävä tekijä opetustyössä. Vahva resilienssi vaikuttaa opetuskäytäntöihin ja heijastuu sitä kautta myös oppimisympäristöön. Nämä tekijät vaikuttavat opetuksen laatuun, ja voi siten olla yhteydessä opiskelijoiden hyvinvointiin ja oppimiseen. (Pozo‑Rico ym. 2023.)

Lähteet

Cai, Z. & Meng, Q. 2025. Academic resilience and academic performance of university students: the mediating role of teacher support. Frontiers in Psychology. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fpsyg.2025.1463643

Dantzer, R., Cohen, S., Russo, S. J., & Dinan, T. G. 2018. Resilience and immunity. Brain, Behavior, and Immunity. 74, 28–42. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.bbi.2018.08.010

Guo, W., Wang, J., Li, N. & Wang, L. 2025. The impact of teacher emotional support on learning engagement among college students mediated by academic self‑efficacy and academic resilience. Scientific Reports. 15, 3670. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1038/s41598-025-88187-x

Nurtjahjanti, H., Prasetyo, A. R. & Ardhiani, L. N. 2021. The role of resilience and readiness for change on students’ interest in learning: E‑learning implementation during COVID‑19. Cakrawala Pendidikan. Vol. 40 (3). Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.21831/cp.v40i3.39080

Pozo‑Rico, T., Poveda, R., Gutiérrez‑Fresneda, R., Castejón, J.‑L. & Gilar‑Corbi, R. 2023. Revamping teacher training for challenging times: Teachers’ well‑being, resilience, emotional intelligence, and innovative methodologies as key teaching competencies. Psychology Research and Behavior Management. Vol. (2023) 16, 3609–3626. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.2147/PRBM.S382572

Romano, L., Angelini, G., Consiglio, P., & Fiorilli, C. 2021. Academic resilience and engagement in high school students: The mediating role of perceived teacher emotional support. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 18 (13). Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.3390/ejihpe11020025

Saari, T. 2016. Resilienssi työntekijän voimavarana asiantuntijatyön aikapaineiden hallinnassa. Hallinnon tutkimus. Vol. 35 (3), 232–243. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/98509/56283

Tinto, V. 2017. Through the eyes of students. Journal of College Student Retention: Research, Theory & Practice. Vol. 19 (3). Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1177/1521025115621917

Ugwu, J. N. 2025. Building resilience in students and educators. INOSR Humanities and Social Sciences. Vol. 11 (1), 1–7. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.59298/INOSRHSS/2025/111.1700

Vargas‑Madriz, L. F. & Konishi, C. 2021. The relationship between social support and student academic involvement: The mediating role of school belonging. Canadian Journal of School Psychology. Vol. 36 (4), 290–303. Viitattu 1.4.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1177/08295735211034713