Turvallinen lääkintälaitteen käyttö vaatii perehdyttämistä ja jatkuvaa osaamisen ylläpitämistä

Lääkinnällisten laitteiden turvallinen käyttö edellyttää riittävää perehdytystä ja osaamisen ylläpitämistä. Perehdytyksen lisäksi säännöllinen harjoittelu on tärkeää, erityisesti sellaisten laitteiden osalta, joita käytetään harvemmin. Toistaiseksi osaamisen varmistamisen käytännöt eivät ole vielä kunnolla jalkautuneet kentälle, mutta tulevaisuudessa asia on toivottavasti toisin, koska laiteperehdytykseen ja osaamisen varmistamiseen on kiinnitetty huomiota aina sosiaali- ja terveysministeriön tasolta saakka.

Kirjoittajat: Leena Tuomala & Juha Roslakka

Lääkinnällinen laite voi aiheuttaa useita erilaisia vaaratapahtumia asiakkaille, potilaille, henkilökunnalle sekä ulkopuolisille esimerkiksi väärän käyttötavan tai toimintahäiriön vuoksi. Jos tekninen osaaminen ei ole riittävää, saatetaan lääkintälaitetta käyttää esimerkiksi oppimisen ja erehdyksen kautta. Jotkut eivät uskalla kertoa osaamispuutteistaan, jolloin laitteita käytetään vajavaisin tiedoin. Tämä taas vaikuttaa suoraan potilasturvallisuuteen. Strukturoidulla laiteperehdytysmallilla ja osaamisen varmistamisen käytännöillä olisi positiivinen vaikutus laiteperehdytykseen yksiköissä. (Govindrajulu ym. 2017; Yoon ym. 2019; Coco 2020; Van Gerpen & Eisenberg 2020; Rhagnanan-Kramer & Johnson 2023; Saurio ym. 2023.)

Lääkintälaitteen turvallinen käyttö edellyttää laitekoulutusta ja hyvä käyttöosaaminen mahdollistaa laadukkaan ja potilasturvallisen hoidon. Ei kuitenkaan riitä, että työntekijä koulutetaan laitteen käyttöön kerran, vaan osaamisen ylläpitäminen vaatii toistoja sekä säännöllistä harjoittelua, etenkin jos laitteen käyttö ei kuulu lähes päivittäiseen työhön. Yksiköissä, joissa tehdään kolmivuorotyötä, tulisi kiinnittää huomiota siihen, että kaikki henkilökunnasta pääsisivät osallistumaan koulutuksiin säännöllisesti. (Lehtonen 2013.)

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on käynnissä asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma vuosille 2022–2026. Suunnitelman tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta kaikilta osin, jotta Suomi olisi vuonna 2026 potilasturvallisuuden mallimaa. Tähän liittyen sosiaali- ja terveysministeriö (2024) on julkaissut oppaan nimeltä ”Lääkinnällisten laitteiden turvallinen käyttö – opas laiteosaamisen varmistamiseen”. Oppaassa on tietoa esimerkiksi laiteosaamisen toteuttamistavoista ja osaamisen varmistamisen käytännöistä.

Osaamisen varmistamisen käytännöt eivät näy vielä kentällä

Tuomalan (2024) YAMK-opinnäytetyössä kartoitettiin erään sairaanhoitopiirin kolmen yhteispäivystyksen henkilökunnan laiteosaamisen nykytilaa ja saatua laiteperehdytystä. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyn avulla syksyllä 2024. Kyselytutkimuksen tuloksissa kävi ilmi, että henkilökunta koki osaamisensa olevan hyvällä tasolla, vaikka strukturoitua laiteperehdytysohjelmaa ei ole ollut käytössä kuin harvan vastaajan kohdalla. Suurinta osaa oli perehdyttänyt kollega ilman ohjeellista perehdytysrunkoa. Jokaisessa laiteryhmässä enemmistö vastaajista kertoi, ettei osaamista ollut varmistettu mitenkään, joten laiteperehdytystä saattaa antaa henkilö, jonka osaamista laitteen käyttöön ei ole varmistettu. (Tuomala 2024.) Tämä aiheuttaa riskin potilasturvallisuudelle, koska laitetta saatetaan käyttää väärin ilman, että henkilö tietää käyttävänsä laitetta väärin (Rhagnanan-Kramer & Johnson 2023). Vastauksissa kävi myös ilmi, että joidenkin laitteiden kohdalla oli jo käytössä laitepassit ja lisää laitepasseja on tulevaisuudessa tulossa, mutta laitepasseja oli käytetty vähemmistön kohdalla. Lisäksi osaamista oli varmistettu esimerkiksi suullisesti. (Tuomala 2024)

Sosiaali- ja terveysministeriö (2024) määrittelee selkeästi organisaation johdon ja esihenkilön vastuut sekä työntekijän vastuut ja oikeudet. Ylimmällä johdolla on vastuu siitä, että koko organisaatiossa noudatetaan lakeja ja ohjeistuksia sekä mahdollistaa riittävät resurssit turvalliseen toimintaan. Esihenkilön vastuulla on valvoa laiteturvallisuuden toteutumista yksikössään ja turvata osaamisen hallinta. Hän voi esimerkiksi nimetä laitevastaavan tai -vastaavat, jotka huolehtivat laiteperehdytyksen toteutumisesta. Työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa osaamisvajeestaan, mutta myös oikeus saada riittävä käyttökoulutus ja -perehdytys lääkintälaitteiden turvalliseen käyttöön.

Virheellisesti käytetty laite voi pahimmillaan johtaa potilaan menehtymiseen, joten on ensiarvoisen tärkeää, että organisaation luoma turvallisuuskulttuuri mahdollistaa säännöllisen kouluttautumisen ja taitojen ylläpitämisen, jos laitteiden käyttö ei ole luonnollinen osa lähes päivittäistä työtä. Lisäksi on tärkeää, että organisaatiokulttuuri sallii työntekijän ilmoittaa, mikäli hän ei osaa tai tiedä. Laiteosaamiseksi voidaan määritellä myös eettinen velvollisuus huomauttaa virheistä. Tämä koskee niin toisen käyttäjän tekemiä virheitä, kuin myös laitteessa havaittuja turvallisuuspoikkeamia sekä potentiaalisia vaaratilanteita. (Govindrajulu ym. 2017; Rhagnanan-Kramer & Johnson 2023; Saurio ym. 2023.)

Tuomalan (2024) kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että laitteiden käytön harjoittelu ei ole mitenkään säännöllistä. Ympäristössä, jossa työntekijöitä on paljon ja suurin osa tekee epäsäännöllistä kolmivuorotyötä, on vaikea toteuttaa säännöllistä laitekoulutusta. Suurin osa vastaajista toivoi säännöllisempää harjoittelua etenkin niiden laitteiden kohdalla, joita harvemmin käytetään. Laitteen käyttö saattaa parhaimmillaan pelastaa ihmishengen, joten niiden oikeakäyttö tulisi hallita oikeassa tilanteessa. Myös vastaajat esittivät tästä huolta – osaisivatko he käyttää esimerkiksi paineluelvytyslaitetta oikeaoppisesti tositilanteessa?

Millä keinoin huippuluokkaiseen laiteturvallisuuteen tulevaisuudessa?

Sosiaali- ja terveysministeriö (2024) suosittaa osaamisen varmistamisen tueksi laitepasseja, joiden suorittamista esihenkilö tai muu tehtävään osoitettu henkilö seuraa. Jos laitteen riskiluokka on erittäin korkea ja laitetta käytetään harvoin, niin sen käyttöön tulisi saada teoriaopetusta ja näyttökoe tulisi suorittaa jopa vuoden välein. Nämä ministeriön suosittamat osaamisen varmistamisen käytännöt eivät ole vielä käytössä, mikä myös näkyi Tuomalan (2024) kyselytutkimuksen vastauksissa. Toisaalta ohjeistus on tullut voimaan vasta vuonna 2024 ja isossa organisaatiossa asioiden jalkauttaminen kentälle vie aina aikaa.

Panostamalla laiteperehdytykseen ja osaamisen varmistamiseen luodaan tulevaisuudessa hyvät edellytykset turvalliseen lääkintälaitteiden käyttöön. Mikäli sosiaali- ja terveysministeriön (2024) suosittamat osaamisen varmistamisen käytännöt saadaan jalkautettua koko terveydenhuoltoon, on sillä melko varmasti positiivisia vaikutuksia lääkintälaiteturvallisuuteen ja tämän myötä myös potilasturvallisuuteen.

Lähteet

Coco, K. 2020. Erikoissairaanhoidossa tarvittava osaaminen – Kysely tehyläisille sairaanhoitajille – sairaanhoitajien näkemyksiä. Tehyn julkaisusarja B:1/20. Tehy ry. Saatavissa https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2020/2020_b1_erikoissairaanhoidossa_tarvittava_osaaminen_-_kysely_tehylaisille_sairaanhoitajille_id_14898.pdf

Govindarajulu, U. S., Stillo, M., Goldfarb, D., Matheny, M. E. & Resnic, F. S. 2017. Learning curve estimation in medical devices and procedures: hierarchical modeling. Statistics in medicine. 36 (17), 2764–2785. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6463283/

Lehtonen, H. 2013. Akuuttihoidon laitteet – Laitekoulutus. Helsinki: Duodecim.

Rhagnanan-Kramer, V., & Johnson, V. 2023. A Double-Edged Sword of Critical Care Nurses’ Daily Use of Complex Medical Devices: A Review of the Literature. ABNFF Journal. 2 (1), 96–104. Saatavissa https://search-ebscohost-com.ezproxy.saimia.fi/login.aspx?direct=true&db=afh&AN=163651887&site=ehost-live

Saurio, R., Jutila, M., Tienari, M., Pirhonen, J. P., Laukkavirta, M., & Ikonen, T. S. 2023. Medical Device Safety Training by Using Quick Response Codes and Extended Reality-Based Technologies. International Conference on Informatics, Management, and Technology in Healthcare. 323-326. Saatavissa https://doi.org/10.3233/SHTI230495

Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Lääkinnällisten laitteiden turvallinen käyttö – opas laiteosaamisen varmistamiseen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5428-1

Tuomala, L. 2024. Yhteispäivystyksen henkilökunnan laiteosaaminen – kartoitus laiteosaamisen nykytilasta. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 18.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120131622

van Gerpen, R. and Eisenberg, S. 2020. When Function Becomes Malfunction: How to Approach Medical Device Failures, ONS Voice. 35 (6), 27. Saatavissa https://search-ebscohost-com.ezproxy.saimia.fi/login.aspx?direct=true&db=c8h&AN=143655414&site=ehost-live

Yoon, C., Nam, K. C., Lee, Y. K., Kang, Y., Choi, S. J., Shin, H. M., Jang, H., Kim, J. K., Kwon, B. M., Ishikawa, H. & Woo, E. 2019. Differences in perspectives of medical device adverse events: observational results in training program using virtual cases. Journal of Korean medical science. 34 (39). Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6786964/

Kirjoittajat

Leena Tuomala on perehdytyksen kehittämisestä kiinnostunut sairaanhoitaja, joka on valmistumassa LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan uudistava johtaminen (YAMK) -koulutuksesta.

Juha Roslakka, YTT, työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin yksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/l%C3%A4%C3%A4ketieteellinen-operaatio-leikkaus-5051152/ (Pixabay Licence)