Meillä jokaisella on ollut aikanaan oma edunvalvoja, yleensä elämämme ensimmäisten 18 vuoden aikana. Tällöin edunvalvojana on useimmiten toiminut oma vanhempamme.
Aikuisiällä elämäntilanteet voivat muuttua ja vastaan voi tulla tilanne, jossa ihminen ei enää pysty itsenäisesti hoitamaan asioitaan. Tässä tilanteessa on kaksi vaihtoehtoa: joko yksilöllinen edunvalvonta valtuutuksen kautta tai viranomaisen määräämä yleinen edunvalvonta.

Kirjoittajat: Konsta Vulli & Kari Hämeenaho

Yleinen edunvalvonta

Yleisellä edunvalvonnalla tarkoitetaan henkilöiden asioiden hoitoa valtion järjestämän edunvalvontapalvelun kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa Digi- ja väestötietoviraston tai käräjäoikeuden määräämää yleistä edunvalvojaa. Tavallisesti yleisenä edunvalvojana toimii valtion virkamies ja henkilön asioiden hoito ohjataan holhousviranomaisen päätöksellä koskemaan tiettyä virkaa. Tässä virassa toimiva edunvalvoja on vastuussa päämiehensä asioiden hoidosta. (Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit 2022.)

Kaavio toimenpiteistä alkaen siitä kun henkilön toimintakyky heikkenee, päätyen edunvalvonnan alkamiseen.Kuva 1. Edunvalvonnan määräytyminen. (Vulli 2022, 10)

Antamalla valtuutuksen (edunvalvontavaltakirjan) voi läheisen tai muun henkilön valtuuttaa etukäteen edustamaan itseään tilanteessa, jossa ei sairauden, vanhuuden tai vastaavan syyn vuoksi pysty enää itse hoitamaan asioita. Valtuutus voi koskea joko yksittäistä asiaa tai talouden ja henkilökohtaisten asioiden hoitoa yleisesti.  Yleistä edunvalvontaa haetaan kirjallisella hakemuksella holhousviranomaiselta. Yleisen edunvalvonnan alkamiseen prosessissa menee tällä hetkellä holhousviranomaisella noin puoli vuotta.

Vullin (2022) opinnäytetyössä tarkasteltiin edunvalvontaa, joka nähdään apuvälineenä, jonka avulla voidaan säilyttää toimintakykynsä menettäneiden henkilöiden asema tasavertaisena yhteiskunnassa. Edunvalvontatehtävä voi koskea päämiehen taloudellisia tai henkilöä koskevia asioita, huoltoasioita tai puhevallan käyttämistä julkista valtaa kohtaan. Yleisin tehtävä edunvalvonnassa on henkilön taloudellisten asioiden ja omaisuuden hoidosta huolehtiminen. Taloudellisten asioiden lisäksi edunvalvojan on huolehdittava siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Edunvalvoja tekee tarvittaessa yhteistyötä esimerkiksi kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.

Huomaa, että jos asioitasi hoitaa yleinen edunvalvoja, ei läheisilläsi ole oikeutta saada häneltä tietoja henkilökohtaisten tai taloudellisten asioittesi hoitamisesta. Tämä johtuu siitä, että yleisenä edunvalvojana toimivalla viranomaisella on salassapitovelvollisuus päämiehensä asioista.

Edunvalvontavaltuutus turvaa sinulle yksilöllisen edunvalvonnan

Edunvalvontavaltuutus toimii parhaiten, kun henkilö tekee sen ennen toimintakykynsä heikkenemistä. Tällöin hän saa parhaiten tuotua esiin oman tahtonsa asioiden hoidossa. Henkilö voi myös määrittää haluamansa valvonnan valtuutetun toimille. Valtuutuksessa henkilö saa itse päättää kenet hän tehtävään nimittää. Valtuutuksen voimaan asettamisen edellytys on kuitenkin se, että valtuutettu henkilö hyväksyy tehtävän. (Digi- ja väestötietovirasto 2022.)

Edunvalvonnan voimaan saaminen on nopeampi keino saada asioiden hoito alkamaan. Valtuutuksen voimaan saamiseen riittää, että valtuutettu lähettää holhousviranomaiselle pyynnön valtakirjan aktivoimisesta. Holhousviranomainen käsittelee aktivointipyynnön nopeammin kuin yleisen edunvalvonnan hakemuksen.

Lisäksi jokaisen tulisi muistaa mahdollisuus antaa valtuutuksia. Palvelussa voit valtuuttaa jonkun toisen hoitamaan asioita puolestasi ja siten turvata asioiden katkeamattoman hoitamisen (esimerkiksi pankki- ja vakuutusasioiden osalta) jo ennen mahdollista tarvetta itse edunvalvonnalle. (Suomi.fi 2022.)

Miksi jokaisen tulisi laatia edunvalvontavaltakirja?

Edunvalvontaan liittyy runsaasti valvontaan ja luvanvaraisuuteen liittyvää byrokratiaa sekä näihin liittyviä maksuja, jotka edunvalvontavaltakirjalla voidaan välttää. Edunvalvontavaltakirjan laatimisessa tulee myös ottaa huomioon muotovaatimukset ja yksilölliset tarpeet. Usein edunvalvontavaltuutus mielletään vain ikäihmisiä koskevaksi, mutta meidän jokaisen tulisi se laatia yllättävien tilanteiden varalta. Samalla usein kannattaisi päivittää testamentti ja hoitotahto, jotka linkittyvät kiinteästi toisiinsa.

Mitä jokaisen tulisi kysyä itseltään?

Yleisellä edunvalvojalla on hoidettavanaan yli 200 päämiehen asiat. On siis selvää, ettei edunvalvoja kykene asioiden hoidossa ottamaan huomioon jokaisen päämiehensä kantaa. Päämiehen itsemääräämisoikeutta ei pystytä turvaamaan yleisessä edunvalvonnassa niin hyvin kuin valtuutuksen avulla. Tähän on yksinkertainen syy. Valtuutetulla edunvalvojalla on huolehdittavanaan vain yhden päämiehen asioiden hoito. Lisäksi päämies on saanut itse määrätä siitä, kuinka hänen asioitaan hoidetaan sekä mitä asioita hoidetaan. Tärkein asia valtuutuksessa on päämiehen luottamus valtuutettuun.

Jokaisen tulisi kysyä itseltään, miten haluaa tulevaisuudessa omasta oikeusturvastaan huolehdittavan. Hyvä on myös ajatella tulevaisuuttaan hyvissä ajoin – ei vasta silloin, kun reagoinnin on oltava nopeaa. Ennakoivalla toiminnalla saadaan yksilön oman tahdon ilmaisu parhaiten esiin. Tulevaisuus tuntuu turvallisemmalta, kun tietää omien asioidensa tulevan hoidetuksi ja valvotuksi silloinkin, kun ei itse siihen enää kykene.

Lähteet

Digi- ja väestötietovirasto. 2022. Edunvalvontavaltuutus eli tuen tarpeen ennakointi: Miksi tekisin edunvalvontavaltuutuksen? Viitattu 4.6.2022. Saatavissa https://dvv.fi/edunvalvontavaltuutus-eli-tuen-tarpeen-ennakointi

Oikeusapu- ja edunvalvontapiirit. 2022. Yleinen edunvalvonta. Viitattu 16.6.2022. Saatavissa https://oikeus.fi/edunvalvonta/fi/index.html

Suomi.fi. 2022. Suomi.fi – tietoa ja palveluja elämäsi tilanteisiin. Viitattu 5.6.2022. Saatavissa https://www.suomi.fi/etusivu

Vulli K. 2022. Hyvä edunvalvontatapa toimintatavaksi etätyössä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 4.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917140

Kirjoittajat

Konsta Vulli valmistuu kesällä 2022 LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden tradenomiksi (AMK) pääaineenaan yritysjuridiikka. Vulli on toiminut pitkään edunvalvontasihteerin tehtävässä ja toimii tällä hetkellä lainkäyttösihteerinä Helsingin Hovioikeudessa.

Kari Hämeenaho on 3Ecnoomixin toimitusjohtaja. Hämeenaho toimii myös juridiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/tapaaminen-aikuiset-liiketoimintaa-4784909/ (CC0)

Julkaistu 16.6.2022

Viittausohje

Vulli, K. 2022. Turvaa asioittesi hoitaminen yksilöllisellä edunvalvontavaltuuksella. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/turvaa-asioittesi-hoitaminen-yksilollisella-edunvalvontavaltuuksella/