Tunne- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät esi- ja perusopetuksen yhteistyössä – kevään 2023 pilotit

Kirjoittajat: Jenni Jukkala-Kylliäinen, Outi Rantatulkkila & Tuulia Stellberg

Tunne- ja vuorovaikutustaidot

MOK-viikkoa luonnehdittiin suureksi yhteisleikiksi. Se vaati heittäytymistä ja luovuutta aikuisilta ja lapsilta. Ydintoimia olivat oppilaiden yhteinen toiminta erilaisissa tehtävissä, lasten osallisuus kaikissa toteutuksen vaiheissa suunnittelusta päätökseen sekä lasten sitoutuminen. Samalla harjoiteltiin demokraattista päätöksentekoa. Aikuisten näkökulmasta MOK:ssa oli kyse myös yhteistyön ohjaamisesta ja lasten mahdollisimman itsenäisestä toiminnasta. (LAB 2023.)

Tunne- ja vuorovaikutustaidot sisältyvät esi- ja perusopetuksessa opeteltaviin taitoihin. Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta vuorovaikutustaidot sekä kyky ilmaista itseään ja ymmärtää muita on merkittävää. Esiopetuksessa tehtävänä on luoda lapsille mahdollisuuksia vuorovaikutustaitojen harjoitteluun turvallisesti vertaisten sekä aikuisten kanssa. (OPH 2014a, 8.) Perusopetuksessa tuetaan oppilaita myönteisen identiteetin rakentamisessa sekä kerrytetään ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta muodostuvaa sosiaalista pääomaa (OPH 2014b, 19).

MOK-viikon havaittiin kehittäneen lasten sinnikkyyttä, pystyvyyden kokemuksia ja lapset pääsivät käyttämään monia oppimiaan taitoja. Aikuisten tukema yhteinen toiminta mahdollisti eri-ikäisten lasten yhteistyön sekä toisiin tutustumisen. Viikon jälkeen esikoululaiset alkoivatkin tervehtiä koululaisia. Vanhemmilta saadun palautteen mukaan yhteistyökokemukset rohkaisivat lisäksi esikoululaisia suhtautumaan myönteisesti koulun aloitukseen. (LAB 2023.)
Perusopetuksen laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudessa rohkaistaan oppilaiden omien vahvuuksien ja kehittymismahdollisuuksien tunnistamiseen sekä itsensä arvostamiseen. Vahvuusajattelussa keskitytään piirteisiin, jotka saavat yksilön toimimaan ja mahdollistavat kognitiivisen tiedon hyödyntämisen. (OPH 2014b, 20; Uusitalo 2023, 127.)

Vertaissuhteet

Vertaissuhteilla on keskeinen merkitys hyvinvointiin ja oppimiseen. Hyvinvointia vahvistaa joukkoon kuulumisen tunne, aikuinen tukee lasta tutustumaan ja kiinnittymään ryhmään. Oppimismotivaatio rakentuu tunteista, käsityksestä itsestä oppijana sekä suhteesta vertaisiin, aikuisiin ja ympäristöön. Yhteisöllisyyttä sekä suhdetta vertaisiin lujittaa yhteisten tunteiden jakaminen sekä sanoittaminen, sillä sanoittamalla omia tunteitaan lapsi oppii tunnistamaan myös vertaisten tunteita. Oppiminen mahdollistuu parhaiten silloin, kun oppilaan fyysiset, psyykkiset sekä sosiaaliset tarpeet huomioidaan pedagogisilla ratkaisuilla, myönteisellä ja turvallisella ilmapiirillä, vertaissuhteiden ja sosiaalisten taitojen tukemisella sekä mahdollisuudella itsensä ilmaisuun. (Ranta 2021.)

MOK-viikolla sekä yhteistyöpajoissa keskiössä olivat lasten ryhmäytymiseen, toimintaan sitoutumiseen sekä hyvään yhteistyöhön tukeminen. Ryhmäytymistä tapahtui nopeasti ja lapset huolehtivat toisistaan toiminnasta toiseen siirryttäessä. Lapset myös auttoivat tosiaan toiminnan ja tehtävien aikana omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Vahvistuneet vertaissuhteet sekä rohkeus lähestyä myös muita kuin oman ryhmän aikuisia näkyvät edelleen esimerkiksi välituntitilanteissa. Lapset ovat rohkaistuneet kertomaan aikuisille myös muista, kuin omaa ryhmää koskevista havainnoista, jos jollekin on tullut vaikka paha mieli. (LAB 2023.)

Koulujen pedagogisissa käytännöissä, kuten siirtymissä, tulee huomioida lasten mahdollisuus luoda ja ylläpitää ystävyyssuhteita (Rantavuori 2021). Ystävyys- ja vertaissuhteiden muodostaminen edellyttää lisäksi lapselta riittäviä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Ahonen (2017) kytkee tunne- ja vuorovaikutustaidot osaksi sosioemotionaalista kehitystä, joka laajana käsitteenä liittyy lapsen kykyyn ilmaista ja käsitellä erilaisia tunteita, sekä tapaan toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa vertaisten ja aikuisten kanssa. Sosioemotionaaliset taidot ovat taitoja, joita voidaan kehittää – mutta ne eivät kehity itsestään. Niihin tulee panostaa ja nostaa ne tärkeiksi tavoitteiksi koulussa. (Salmela-Aro 2023.)

Oppimisympäristö

Esi- ja perusopetuksen oppimisympäristön ulottuvuudet yhdessä tukevat lasten kasvua, vuorovaikutusta ja osallistumista (Kuva 1.). Oppilaita ohjataan kantamaan vastuuta yksilöinä ja ryhmänä omasta käyttäytymisestään sekä toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti. (OPH 2014b, 29–30; OPH 2014a, 5, 11). Oppimisympäristön hyvyyden ytimen muodostaa muutospaineet kestävä turvallinen ilmapiiri, jossa jokainen voi kokea olonsa hyväksytyksi (Piispanen 2008, 3).

MOK ja yhteistyöpajat totuttivat lapsia turvallisesti uusiin oppimisympäristöihin, lapsiin ja aikuisiin. Tämä tukee lasta nivelvaiheissa, kuten siirtymissä esiopetuksesta 1-luokalle ja edelleen 2-luokalle. Monet lapset alkoivat jo odottaa siirtymää innokkaasti. Myös aikuiset kokivat hyödylliseksi tuleviin oppilaisiinsa tutustumisen. (LAB 2023.)

Salliva ja rohkaiseva oppimisympäristö tukee pystyvyyden kokemusta ja itsetuntoa (Ranta 2021). Tällöin lapsi saa olla oma itsensä, uskaltaa ilmaista ajatuksensa, tarpeensa ja toiveensa. Oppimisympäristöltä edellytetäänkin asenne-esteettömyyttä eli erilaisten lähtökohtien ja tuen tarpeiden huomioimista, jolloin varmistetaan jokaisen mahdollisuus osallistua. (Oksanen & Sollasvaara 2019, 20, 40.) Myös aikuiset pääsevät loistamaan sallivassa ja rohkaisevassa ilmapiirissä: Työkavereilta saatiin spontaania palautetta ja myös annettiin sitä. Työskentelyssä oli rauhaa ja suunnitelmallisuutta. Kuvattiin, että ilmassa on ollut innostuksen tuntua, intoa tehdä ja kehittää toisten kanssa. Onnistumisia olivat myönteisyys, innokkuus, uuden äärellä oleminen ja prosessin kehittyminen. Erilaisten näkemyksien yhteensovittaminen ja taito tehdä kompromisseja nostettiin aikaansaannosten joukkoon. MOK ja yhteistyöpajat onnistuivat kokonaisuutena. (LAB 2023.)

Lähteet

Ahonen, L. 2017. Haastavat kasvatustilanteet. Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus.

LAB. 2023. Arviointiraportti. Joustavan esi- ja perusopetuksen kehittäminen Taipalsaarella -hanke. Viitattu 10.8.2023. Saatavissa Pääsy vain hankkeen käyttäjätunnuksilla.

Oksanen, J. & Sollasvaara, R. 2019. Esteille hyvästit! Opas autismikirjon sekä adhd- ja Tourette-oireisten lasten kasvattajille. Helsinki: Into Kustannus Oy.

OPH. 2014a. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/8566224

OPH. 2014b. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents

Piispanen, M. 2008. Hyvä oppimisympäristö. Oppilaiden, vanhempien ja opettajien hyvyyskäsitysten kohtaaminen peruskoulussa. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Viitattu 6.6.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-4871-9

Ranta, S. 2021. Kasvun juuret: miten tuen lapsen oppimista ja hyvinvointia? Jyväskylä: PS- kustannus.

Rantavuori, L. 2021. Joustavaa esi- ja alkuopetusta on kehitettävä harkiten ja tutkimusperustaisesti. Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto. Blogi 5.3.2021. Viitattu 10.8.2023. Saatavissa https://www.vol.fi/blogit/joustavaa-esi-ja-alkuopetusta-on-kehitettava-harkiten-ja-tutkimusperustaisesti/

Salmela-Aro, K. 2023. Hallitusohjelmasta unohtuivat olennaiset tulevaisuustaidot. Helsingin sanomat 9.8.2023. Viitattu 10.8.2023. Saatavissa https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009749816.html

Uusitalo, L. 2023. Hyveet ja luonteenvahvuudet. Teoksessa Uusitalo, L. (toim.). Positiivisen psykologian voima. Jyväskylä: PS-kustannus. 110-132.

Kirjoittajat

Jenni Jukkala-Kylliäinen, Outi Rantatulkkila ja Tuulia Stellberg toimivat sosiaalialan lehtoreina LAB Ammattikorkeakoulussa sekä kehittämiskumppaneina Taipalsaaren joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittämisen hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/751796 (CC0)

Julkaistu 18.8.2023

Viittausohje

Jukkala-Kylliäinen, J., Rantatulkkila, O. & Stellberg, T. 2023. Tunne- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät esi- ja perusopetuksen yhteistyössä – kevään 2023 pilotit. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tunne-ja-vuorovaikutustaidot-kehittyvat-esi-ja-perusopetuksen-yhteistyossa-kevaan-2023-pilotit/