Työn Syke -hankkeessa kuusi Etelä-Karjalan ja Päijät-Hämeen alueella toimivaa yritystä tunnisti työhyvinvoinnin ja osaamisen tarpeitaan sekä valitsi yhden tarpeen hankkeessa tehtyä teknologiakokeilua varten. Joka yritys pilotoi yhtä teknologiaratkaisua työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä pohti teknologiakokeilun tuottaman tiedon hyödyntämistä osana työhyvinvoinnin tiedolla johtamista. Seuraavaksi kuvataan tuloksia ja kokemuksia yritysten teknologiakokeiluista.

Kirjoittaja: Sari Soutukorva

Tietoisuutta hyvinvointiteknologiaratkaisuista ja valmiutta kokeilla hyvinvointiteknologiaa työelämässä on tärkeä lisätä

Työn Syke -hankkeessa (LAB 2025) toteutettiin niin alku- kuin loppukyselyt hankkeeseen osallistuneiden kuuden yrityksen henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Henkilöstölle oli oma kyselynsä sekä esihenkilöille ja johdolle omansa. Henkilöstön alkukyselyyn vastasi 94 henkilöä ja loppukyselyyn 47 henkilöä. Vuorostaan esihenkilöiden ja johdon alkukyselyyn vastasi 42 henkilöä ja loppukyselyyn 21 henkilöä. Alku- ja loppukyselyssä vastaajat arvioivat työhyvinvoinnin tarpeiden tunnistamista, valmiutta työhyvinvoinnin tarkasteluun teknologian avulla ja työhyvinvointiin liittyvän teknologian tuntemusta asteikolla 1-5 (1 = erittäin heikko; 5 = erittäin hyvä). Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus kuvailla ajatuksiaan avoimien vastausten avulla.

Hankkeen aikana työhyvinvoinnin tarpeiden tunnistaminen säilyi keskimäärin samana (henkilöstö alkukysely 3,5 / 5,0 ja loppukysely 3,2 / 5,0; esihenkilöt ja johto alkukysely 3,7 / 5,0 ja loppukysely 3,8 / 5,0). Kaikissa yrityksissä arvioitiin, että työhyvinvointitarpeita tunnistetaan kohtalaisesti tai hyvin. Esihenkilöt ja johto arvioivat työhyvinvoinnin tarpeiden tunnistamisen toteutuvan hieman paremmin verrattuna henkilöstöön. Muuttuvassa työelämässä työhyvinvointitarpeiden seuranta on tärkeää, sillä esimerkiksi eri ammattiryhmillä on erilaisia käsityksiä ja tarpeita työhyvinvoinnin osalta (Hamling ym. 2015; Jarden ym. 2023).

Valmius työhyvinvoinnin tarkasteluun teknologian avulla laski keskimäärin hieman hankkeen myötä (henkilöstö alkukysely 3,6 / 5,0 ja loppukysely 3,3 / 5,0; esihenkilöt ja johto alkukysely 4,3 / 5,0 ja loppukysely 3,8 / 5,0). Loppukyselyiden avoimien vastausten perusteella tähän syynä voi olla esimerkiksi se, että kokeiltavaksi teknologiaratkaisuksi odotettiin muuta kuin valittua ratkaisua tai teknologiaratkaisun käytettävyydessä koettiin kehittämisen tarvetta. Kaikissa yrityksissä valmiuden arvioitiin kuitenkin olevan kohtalainen tai hyvä. Esihenkilöt ja johto olivat hieman valmiimpia työhyvinvoinnin tarkasteluun teknologian avulla verrattuna henkilöstöön. On hyvä huomioida, että hyvinvointiteknologia herättää erilaisia reaktioita – niin myönteisiä kuin kielteisiä. Riittävällä viestinnällä ja hyvinvointiteknologioiden tietoisuuden lisäämisellä voidaan madaltaa kynnystä kokeilla hyvinvointiteknologiaa. (Soutukorva ym. 2024.)

Hankkeen myötä työhyvinvointiin liittyvän teknologian tuntemus lisääntyi keskimäärin hieman esihenkilöillä ja johtajilla (alkukysely 2,7 / 5,0 ja loppukysely 3,1 / 5,0). Henkilöstöltä teknologiatuntemusta kysyttiin vain loppukyselyssä, jossa he arvioivat oman teknologiatuntemuksensa keskimäärin kohtalaiseksi (2,7 / 5,0). Työn Syke -hanke (LAB 2025) osoittaakin tarpeen lisätä niin työntekijöiden kuin esihenkilöiden ja johtajien tietoisuutta olemassa olevista hyvinvointiteknologiaratkaisuista. Tietoisuuden kasvattamiseksi hanke on julkaissut verkkosivuillaan podcasteja ja blogitekstejä erilaisiin hyvinvointiteknologiaratkaisuihin ja niiden kokeiluihin liittyen.

Hyvinvointiteknologiaa kehittäessä on tärkeä huomioida työhyvinvointitarpeet ja teknologian räätälöitävyys erilaisten työn vaatimusten ja voimavarojen mukaan

Lisäksi loppukyselyssä vastaajat arvioivat teknologian vastaavuutta työhyvinvointitarpeeseen, teknologian räätälöitävyyttä sekä valmiutta jatkaa kokeillun teknologian käyttöä asteikolla 1-5 (1 = erittäin heikko; 5 = erittäin hyvä). Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus kuvailla ajatuksiaan ja kokemuksiaan teknologiakokeilusta loppukyselyiden avoimien vastausten kautta.

Teknologian vastaavuus työhyvinvointitarpeeseen arvioitiin keskimäärin kohtalaiseksi – tosin esihenkilöt ja johto arvioivat vastaavuuden hieman paremmaksi (3,2 / 5,0) verrattuna henkilöstöön (2,7 / 5,0). Lisäksi esihenkilöt ja johto arvioivat teknologian räätälöitävyyden olevan keskimäärin kohtalaista (3,2 / 5,0). Loppukyselyiden avoimien vastausten perusteella kohtalaiseen vastaavuuteen ja räätälöitävyyteen syynä voi olla esimerkiksi se, että kokeiltavaksi teknologiaratkaisuksi odotettiin muuta kuin valittua ratkaisua. Lisäksi yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin tarve kehittää työn ominaispiirteitä vastaavaa työhyvinvointiteknologiaa (Soutukorva & Timperi 2024). Hyvinvointiteknologiaa niin kehittäessä kuin kokeiltaessa tulisi huomioida eri ammattiryhmien työn vaatimukset ja voimavarat (Bakker ym. 2018; Tummers & Bakker 2021).

Valmius jatkaa kokeillun teknologian käyttöä oli keskimäärin kohtalaista niin henkilöstön (2,8 / 5,0) kuin esihenkilöiden ja johdon (3,2 / 5,0) mukaan. Loppukyselyiden avoimien vastausten perusteella tähän syynä voi olla esimerkiksi se, että osa koki saaneensa teknologiakokeilusta jo paljon hyötyä, kun taas osa odotti käyttöönsä toisenlaista teknologiaa (esimerkiksi fyysistä mittauslaitetta). Pelkästään hyvinvointi on jo laaja käsite, joka sisältää eri näkökulmia (Tamura 2024), joten hyvinvointiteknologiakäsitteen laajuuden ymmärtäminen vaatii yleistä keskustelua ja yhteisen ymmärryksen muodostamista.

Esihenkilöt ja johto kokivat, että he voivat keskimäärin kohtalaisesti tai melko hyvin (3,3 / 5,0) hyödyntää teknologiakokeilun tarjoamia kokemuksia ja tietoa osana työhyvinvoinnin tiedolla johtamista. Teknologiakokeilun jälkeen joka yrityksessä laadittiin kehittämissuunnitelma työhyvinvoinnille. Teknologia on yksi tärkeä tietolähde tarjoamaan arvokasta tietoa yrityksille. Tietoa keräämällä, jakamalla ja hyödyntämällä yritykset huolehtivat suorituskyvystään, kilpailukyvystään ja kannattavuudestaan (Chang & Gurbaxani 2012; Chatzoudes ym. 2015; Omotayo 2015).

Teknologiakokeilu kuudessa eri yrityksessä nosti esiin niin onnistumisia kuin haasteita

Loppukyselyiden avoimet vastaukset tarjosivat monipuolisia ajatuksia teknologiakokeilusta kuudessa eri yrityksessä. Teknologiakokeilu herätti paljon myönteisiä ajatuksia, kuten kokeilun mielenkiintoisuus, mukavuus ja toimivuus sekä arvostus yritystä kohtaan, koska se haluaa seurata ja kehittää työhyvinvointia sekä kokeilla teknologiaa. Kielteisinä näkökulmina vastauksissa nousi esiin esimerkiksi tietämättömyys teknologiakokeilusta, pettymys valittuun teknologiaan sekä voimavarojen ja ajan puute osallistua teknologiakokeiluun.

Teknologiakokeilun onnistumiset vaihtelivat valitun teknologian mukaan. Esimerkiksi hyvinvointisovelluksen kokeilun osalta koettiin onnistumiseksi yhteisöllisyyden lisääntyminen yhteisten tavoitteiden saavuttamisen myötä. Työfiilistä mittaavan sovelluksen kokeilussa onnistumista aikaansai sovelluksen helppo käytettävyys, matala vastauskynnys ja korkea vastaamisaktiivisuus sekä sovelluksen tarjoama yleiskatsaus työhyvinvoinnin tilasta. Vuorostaan kokeillut verkkovalmennukset tarjosivat uutta ja monipuolista tietoa unesta, työssä jaksamisesta ja työstä palautumisesta.

Yhtä lailla teknologiakokeilun haasteet vaihtelivat kokeillun teknologian mukaan. Esimerkiksi hyvinvointisovellusta käytettäessä koettiin haasteeksi omien suoritusten jatkuva kirjaaminen ja osalla motivaation puute kokeilla sovellusta. Työfiilistä mittaavan sovelluksen osalta nousi esiin ajatuksia siitä, miten vastaamisaktiivisuudesta huolehditaan pidemmällä aikavälillä ja kuinka tärkeä olisi reagoida kertyneisiin vastauksiin. Verkkovalmennukset vaativat vuorostaan huolellista perehtymistä, jolloin osa koki haasteita ajan ja voimavarojen riittävyyden osalta.

Hyvinvointiteknologia herättää erilaisia ajatuksia ja reaktioita (Soutukorva ym. 2024). Myönteisiä kokemuksia jakamalla ja kielteisiä reaktioita lieventämällä esimerkiksi riittävän viestinnän avulla voidaan lisätä hyvinvointiteknologian käyttöä työelämässä.

Lähteet

Bakker, A.B. & Demerouti, E. 2018. Multiple levels in job demands-resources theory: implications for employee well-being and performance. Teoksessa Diener, E., Oishi, S.  & Tay, L.  (toim.) Handbook of well-being. Salt Lake City: Noba Scholar.

Chang, Y.B. & Gurbaxani, V. 2012. Information technology outsourcing, knowledge transfer, and firm productivity: an empirical analysis. Management Information Systems Quarterly. Vol. 36 (4), 1043-1063. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.2307/41703497

Chatzoudes, D., Chatzoglou, P. & Vraimaki, E. 2015. The central role of knowledge management in business operations: Developing a new conceptual framework. Business Process Management Journal. Vol. 21 (5), 1117-1139. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1108/BPMJ-10-2014-0099

Hamling, K., Jarden, A. & Schofield. G. 2015. Recipes for occupational wellbeing: an investigation of the associations with wellbeing in New Zealand workers. New Zealand Journal of Human Resources Management. Vol. 15 (2), 151–73. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://api.semanticscholar.org/CorpusID:152106185

Jarden, R.J., Siegert, R.J., Koziol-McLain, J., Bujalka, H. & Sandham, M.H. 2023. Wellbeing measures for workers: a systematic review and methodological quality appraisal. Frontiers in Public Health. Vol. 11, 1053179. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fpubh.2023.1053179

LAB. 2025. Työn Syke -hanke. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/tyon-syke

Omotayo, F.O. 2015. ”Knowledge Management as an important tool in Organisational Management: A Review of Literature”. Library Philosophy and Practice. 1238. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa http://digitalcommons.unl.edu/libphilprac/1238

Soutukorva, S. & Timperi, M. 2024. Tarvitaanko hyvinvointiteknologian lisäksi työhyvinvointiteknologiaa? LAB Focus. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/tarvitaanko-hyvinvointiteknologian-lisaksi-tyohyvinvointiteknologiaa/

Soutukorva, S., Varis, K. & Suikkanen, S. 2024. Technology to Support Well-Being at Work – Experiences and Knowledge of Managers and Employees. Teoksessa Vanhamäki, S.  & Vitie, P.  (toim.) Smart Cities in Smart Regions Conference Proceedings. The Publication Series of LAB University of Applied Sciences, part 81. Lahti: LAB University of Applied Sciences. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-486-8

Tamura, T. 2024. Technologies for well-being: a grand challenge in connected health. Frontiers in Digital Health. 6, 1503554. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fdgth.2024.1503554

Tummers, L.G. & Bakker, A.B. 2021. Leadership and Job Demands-Resources Theory: A Systematic Review. Frontiers in Psychology. 12, 722080. Viitattu 30.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fpsyg.2021.722080

Kirjoittaja

Sari Soutukorva (TtM, AmO, ft, väitöskirjatutkija) työskentelee LABin Hyvinvointiyksikössä lehtorina ja on LABin Fyysinen aktiivisuus ja toimintakyky -tutkimusryhmän jäsen. Hän toimii Työn Syke –hankkeessa asiantuntijana. Hän on kiinnostunut tutkimaan ja kehittämään työelämää ja työhyvinvointia.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/photos/smiley-emoticon-anger-angry-2979107/ (Pixabay Licence)

Viittausohje

Soutukorva, S. 2025. Tuloksia ja kokemuksia hyvinvointiteknologiakokeilusta työhyvinvoinnin edistämiseksi. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tuloksia-ja-kokemuksia-hyvinvointiteknologiakokeilusta-tyohyvinvoinnin-edistamiseksi/