Transformativiinen oppiminen muuttaa maailmaa ja luo maailmankansalaisia

Maailmankansalaisuuskasvatus ja monimuotoisuuskoulutus ovat tehokkaita, kun transformatiivisen koulutuksen periaatteita noudatetaan ja ne sisällytetään opetukseen esim. aktiviteettikäsikirjan harjoitusten kautta. Toiminnallisilla aktiviteeteilla, kehittämällä reflektointitaitoja niin formaalissa koulutuksessa kuin arkioppimisessa sekä syvällä ymmärryksellä maailman verkottuneisuudesta saadaan aikaan muutosta käyttäytymisessä ja arvomaailmassa.

Kirjoittaja: Jaana Häkli

Transformatiivisen koulutuksen visio on sisällytettävä korkeakouluopetukseenkin kestävän kehityksen 4.7 tavoitteen mukaisesti niin kansallisesti, alueellisesti kuin globaalistikin, jotta tämän päivän ja tulevaisuuden työelämän ammattilaisilla on tietoa, taitoa, ymmärrystä ja arvoja ratkaista tämän vuosituhannen globaaleja haasteita (Arbeiter & Buéar 2021, 5). Tranformatiivisen koulutuksen pääteemoja ovat kestävää kehitystä ja kestävää elintapaa edistävä kasvatus, ihmisoikeuskasvatus, tasa-arvokasvatus, rauhaa ja väkivallattomuutta edistävä kasvatus, globaalikasvatus sekä kulttuurista monimuotoisuutta sekä kulttuurisesti kestävää kehitystä edistävä kasvatus (Arbeiter & Buéar 2021).

Kriittistä ajattelua, reflektiota ja toiminnallisuutta

Transformatiivisessa oppimisessa keskitytään kriittisen tietoisuuden rakentamiseen sekä käyttäytymisen ja identiteetin muuttamiseen ihmisenä. Tämä lähestymistapa kehittää oppijoiden kykyä analysoida ja käsitellä tietoa, muodostaa yhteyksiä yksityiskohtaisen tiedon ja laajempien käsitteiden välille, esittää kysymyksiä ja toimia sosiaalisissa, poliittisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä, jotka vaikuttavat ja muokkaavat heidän elämäänsä. Taitojen ja osaamisen kehittäminen ongelmalähtöisen oppimisen avulla sekä aiheeseen liittyvien tunteiden herättäminen ovat transformatiivisen oppimisen ytimessä. Tämä oppimisprosessi koostuu toiminnasta, vuoropuhelusta, luovuudesta ja itsereflektiosta sekä esimerkiksi omien uskomusten reflektoinnista, joka voi johtaa muutoksiin yksilön keskeisissä olettamuksissa siitä, miten hän näkee maailman. (Dirkx 1998.) Muutos yksilössä tapahtuu usein vaiheittain: yksilö huomaa, että hänen olettamuksensa ja uskomuksensa voivat olla asenteellisia tai muuten ongelmallisia, hän alkaa tarkastella niitä kriittisesti, mikä puolestaan voi johtaa näkemysten ja käyttäytymisen muutokseen (Arbeiter & Buéar 2021, 9). Maailmassa, jossa ihmisoikeusloukkaukset ja rasismi ovat jokapäiväisiä, tasa-arvokysymyksissä on vielä paljon parannettavaa jopa tasa-arvon mallimaissa kuten Suomi ja jossa nykyinen kuluttamisen taso on uhka maapallolle, ajattelun ja käytöksen muutokset ovat elintärkeitä. Muutokset ovat tarpeen myös korkeakouluopiskelijoille, jotka kenties ensimmäistä kertaa elämässään tekevät omia ostopäätöksiä, joiden vaikutukset voivat ulottua toiselle puolelle maapalloa. Transformatiivinen oppiminen on elinikäistä ja se tapahtuu niin formaalissa koulutuksessa kuin epävirallisissa ja arkioppimisen ympäristöissä. Sen tavoitteena on oikeudenmukaisempi ja osallistavampi maailma ja kestävämpi tulevaisuus, ei vain itselle, vaan kaikille.

Myös Eurooppa tarvitsee aktiivisia maailmankansalaisia paremman huomisen luomisessa. GLOBDIVES-hankkeen tutkimustulokset toivat esiin myös maakohtaisia eroja esim. kestävän kehityksen tavoitteiden arvottamisessa. Suomalaisille, saksalaisille, liettualaisille ja romanialaisille opiskelijoille kestävän kehityksen tavoite 16 rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta oli 1.- 3. tärkein tavoite, kun taas espanjalaisten opiskelijoiden parissa tavoite oli vasta 13. tärkein, kun tavoitteita on yhteensä 17 (Häkli ym. 2024a.) Sota Ukrainassa vaikuttaa ihmisiin Euroopan eri kolkilla eri tavoin. Ilman rauhaa ei ole myöskään suuria edellytyksiä kestävään elintapaan.

Aktiviteettikäsikirja on julkaistu

Kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus, viestintätaidot, kulttuurienvälinen osaaminen, ongelmanratkaisu ja liike-elämän etiikan ymmärtäminen ovat eräitä nykymaailman keskeisiä yleistaitoja (Osaamisen ennakointifoorumi 2019). Kaikkia näitä käsitellään globaalissa kansalaiskasvatuksessa, joka on yksi tranformatiivisen koulutuksen osa-alueista ja jonka Unesco on asettanut yhdeksi maailmanlaajuisen toimintasuunnitelman tavoitteekseen (Arbeiter & Buéar 2021, 16). GLOBDIVES-hankkeessa tehtiin monenlaista tutkimusta maailmankansalaisuuteen, kestävän kehityksen sekä moninaisuusosaamiseen liittyen. Tutkimuksiin osallistui sekä opiskelijoita, opettajia, työelämän että kansalaisjärjestöjen edustajia tutkimuksen teeman mukaan. Hankkeessa luotiin lisäksi opetusmateriaaleja kurssin Diversity Management and Global Citizenship opettamiseen lähiopetuksessa ja verkossa sekä työkalupakki opettajille monimuotoisuusosaamisen lisäämiseksi. Kurssimateriaalien tueksi laadittiin aktiviteettikäsikirja (Häkli ym. 2024b), jonka aktiviteetteja voi integroida eri ammattiaineiden ja/tai esim. vieraiden kielten ja viestinnän opetuksen elävöittämiseksi.

Käsikirjan päätoteuttajana toimi LAB-ammattikorkeakoulu ja työhön osallistuivat myös hankepartnerit htw Saar Saksasta, Vigon yliopisto Espanjasta sekä Alexandru Ioan Cuza -yliopisto Romaniasta. LABissa aktiviteettien luomiseen osallistui myös sosionomikoulutuksen opiskelijoita osana Teknologia ja Innovaatio-Osaaminen -opintojaksoa. Opiskelijat pääsivät hyödyntämään osaamistaan toiminnallisissa menetelmissä ja loivat uutta. Videoiden käsikirjoittaminen esim. selkokielellä sekä englanninkielisten tekstitysten laatiminen harjaannuttivat opiskelijoiden digi- ja viestintätaitoja monipuolisesti ja hanke hyötyi opiskelijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä monin tavoin. Toivottavasti käsikirjan aktiviteetit elävöittävät opetustuokiota, herättävät mielenkiintoisia kysymyksiä ja keskusteluja sekä antavat opettajille ja oppilaille mielekkäitä oppimiskokemuksia yhdessä.

Lähteet

Arbeiter, J. & Buéar M. 2021. Transformatiivinen kasvatus. Koulutus muutoksen välineenä. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat. Viitattu 4.4.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Transformatiivinen_koulutus.pdf

Dirkx, J. M. 1998. Transformative learning theory in the practice of adult education: An Overview. PAACE Journal of Lifelong Learning, Vol. 7, 1998, 1-14. Viitattu 4.4.2024. Saatavissa https://www.iup.edu/pse/files/programs/graduate_programs_r/instructional_design_and_technology_ma/paace_journal_of_lifelong_learning/volume_7,_1998/dirkx1998.pdf

Häkli, J., Arustei C., Tocar S. 2024a. Finnish and Romanian students’ understanding of sustainable development goals in higher education. Julkaisematon käsikirjoitus.

Häkli, J., Ciulu, R., Garnjost, P., Heuwinkel, K. & de Prada, E. 2024b. Activity handbook for global citizenship and diversity education in higher education. Lahti: LAB University of Applied Sciences. The Publication Series of LAB University of Applied Sciences, part 75. Viitattu 4.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-477-6

Osaamisen ennakointifoorumi. 2019. Osaaminen 2035. Viitattu 4.4.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf

Kirjoittaja

Jaana Häkli toimii LAB-ammattikorkeakoulun Kielikeskuksessa kulttuurienvälisen viestinnän lehtorina ja hän toimi myös projektipäällikkönä vuonna 2023 päättyneessä GLOBDIVES-hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/904856 (CC0)

Julkaistu 15.4.2024