Työtehtävien määrä, joiden suorittaminen ei ole sidottu paikkaan on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen antaa mahdollisuuden työtehtävien hoitamiseen muualla kuin fyysisesti työpaikalla. Lisäksi yhä useampi tulevaisuuden työ on tietotyötä, mikä vaatii kykyä ajatella luovasti. Moni työntekijä liikkuu ja hakeutuu erilaisiin tiloihin työskentelemään. Hyvä ja inspiroiva työtila on suunniteltu työntekijää, käyttäjää varten.

Kirjoittajat: Viivi Kurki & Kirsi Kallioniemi

Koronaviruspandemia vauhditti etätyöhön siirtymistä

Koronaviruspandemia johti radikaaliin työelämän muutokseen ja työntekijät siirtyivät nopealla tahdilla etätyöhön (Nepton 2021). Suomessa ja muualla Euroopassa on tapahtunut niin suuri etätyöloikka, että etätyön voidaan ennakoivan yleistyvän ja jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen (Ruohomäki 2020, 27–28). Opiskelijat ja etätyöntekijät hakeutuvat viihtyisiin tiloihin työskentelemään ja näitä työtiloja haetaan ja tarjotaan entistä enemmän sosiaalisen median kanavissa (Ansio & Houni 2018, 4). Työtilakulttuurin muutos näyttäytyy erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa kahvilat täyttyvät koneella työskentelevistä ihmisistä (Tantarimäki 2020, 93).

Työtiloilta odotetaan ketteryyttä

Tietointensiivisessä työssä monipaikkaisuus ja liikkuvuus tuovat uusia työhyvinvoinnin haasteita. Perinteisesti toimistoissa tehty konttorityö, on siirtynyt suoritettavaksi paikkoihin, joissa ei ole kiinnitetty huomiota esimerkiksi ergonomiaan. Toisaalta työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat lisääntyneet, mikä on työhyvinvoinnin kannalta hyvä asia. Erään tutkimuksen mukaan tietotyöntekijä käyttää puolet työajastaan tehtäviin, jotka vaativat ajattelua ja luovuutta. Kaikkiaan noin 40 % työajasta tehdään tehtäviä, jotka vaativat keskittymistä yksinäisyydessä. (Tuomivaara, Ropponen & Kandolin, 2016, 73.) Tutkimuksissa on havaittu, että tietyt ominaisuudet työympäristössä parantavat yksilöiden luovaa ajattelukykyä (McCoy & Evans, 2002).

Viivi Kurki (2021) tarkasteli opinnäytetyössään julkisten etätyöympäristöjen kehittämistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen etätyöympäristö on innovatiivinen. (Kurki 2021). Luovuutta edistävää tilaa suunniteltaessa stressittömyyden optimointi on tärkeä lähtökohta. Vaikka stressin tunne liittyy ajan vähyyteen tai sen puutteeseen, on työympäristössä useita tekijöitä, jotka vaikuttavat stressitasoon. Nämä tekijät voivat liittyä meluun, keskeytyksiin, häikäisyyn ja moneen muuhun ihmisten ja tilaan fyysiseen sijoitteluun liittyvät tekijät. (Tukiainen 2010, 54.) Kaupallisten työtilojen asiantuntija Andrew Holderin mukaan toimistot muistuttavat yhä enemmän koteja ja hotelleja. Työntekijät haluavat tuntea olonsa kotoisammaksi työskennellessään. Nuoremmat sukupolvet odottavat, että työpaikat ovat ketteriä eikä kiinteitä työpisteitä ole ja työtiloissa on uusinta teknologiaa ja hyvinvointitiloja. (The Australian Financial Review 2017.)

Tilojen innovatiivisuutta lisää hyvä valaistus, kasvit, rentoutumistilat ja visuaalisuus

Luova prosessi on jokaisella työntekijällä omanlaisensa. Erilaisten tilojen vaihtelua tuova kombinaatio tukee luovuutta: on levollisia, rauhoittavia tiloja, mutta myös virkistäviä ja stimuloivia tiloja. Koska muistijälki syntyy emootiosta, jokaisesta tilasta voi tehdä omanlaisensa. Tilan voi varata tarkoituksen ja tunnelman mukaan. Kaunis ja toimiva työympäristö lisää viihtyvyyttä ja vaikuttaa positiivisesti työhyvinvointiin. Parhaat edellytykset luovuudelle ja ideoinnille tarjoavat tilat, joissa ruokitaan näköaistin lisäksi muita aisteja.  Musiikki ja muut äänet luovat tunnelmaa, ja tuntoaistia voi herkistää erilaisilla pintamateriaaleilla. Erilaiset pinnat rikastuttavat aistikokemuksia: tarvitaan sileää ja karheaa, pehmeää ja kovaa. (Tiirikka 2012).

Himmeän valaistuksen on osoitettu parantavan yksilöiden kykyä luovaan ajatteluun (Steidle &Werth 2013.) Perusteluina tälle on se, että hämärä sulkee pois visuaalisia ärsykkeitä. (Karjala 2019.) Lisäksi on osoitettu, että noin 70dB taustamelu parantaa luovaa suoritusta, kun korkea melutaso osaltaan vähentää luovuutta (Mehta, Zhu ja Cheema, 2013). Edellä mainittu perustuu ajatukseen, että keskittyminen rikkoutuu taustamelussa hieman, mutta ei häiritsevästi. (Karjala 2019.) Luovuutta työntekijöissä lisää työympäristöt, joissa on mahdollisuuksia ajatusten kirjoittamiseen tai piirtämiseen. Ne tuottavat enemmän innovatiivisia ideoita kuin tiloissa, joissa niitä ei ole. (Harrington 1999.)

Yhteisöllisyys etätyöympäristössä lisää innovatiivisuutta

Viivi Kurjen tutkimus tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena käyttäen teemahaastattelua. Tämä mahdollisti käyttäjälähtöisen näkökulman etätyöympäristön kehittämisessä. Yrittäjät ovat yksi asiakasryhmä, jotka hyödyntävät julkisia etätyöympäristöjä. He arvostavat julkisen etätyöympäristön tuomaa yhteisöä. Julkisia etätyöympäristöjä hyödyntää myös työntekijät, jotka ovat siirtyneet etätöihin koronaviruspandemian seurauksena. Työtä ja arkea voi eriyttää helpommin, kun töitä tekee kodin sijasta julkisessa etätyöympäristössä. Työn tulosten mukaan julkisessa etätyöympäristössä yhteisö lisää innovatiivisuutta, mikä kotona työskennellessä yleensä puuttuu.

Teknologian kehityksen myötä asiakastapaamisia voi järjestää myös etänä. Haastattelussa selvisi, että visuaalinen etätyöympäristö parantaa etätapaamisten laatua sekä hyvinvointia. Laatua voi parantaa visuaalisen ympäristön lisäksi lainattavissa olevat web-kamerat ja kirkasvalolamput. Käyttäjät haluavat työskennellä omissa työpisteissä tai suljetussa tilassa. Mahdollisuus työpisteen valintaan useista eri vaihtoehdoista luo innovatiivisuutta tiloihin. Vaihtoehtoina voi olla esimerkiksi riippukeinuja, säkkituoleja, sohvia, seisomatyöpisteitä, hiljaisia nurkkauksia tai työpisteitä luontoympäristössä, parvekkeella tai terassilla.

Tiloihin yksityisyyttä ja yhteisöllisyyttä sopivassa suhteessa

Haastattelutulosten mukaan julkisissa etätyöympäristöissä täytyy olla mahdollisuus työskennellä myös omassa rauhassa. Käyttäjälähtöiset tilat tulee suunnitella niin, että tiloissa tulee yksityisyyden tunne.  Yhteisöllisyyden lisäämistä toivottiin yhteisillä tiloilla esimerkiksi keittiötiloilla, jossa voisi viettää taukoa yhdessä muiden kanssa. Tapahtumissa voi verkostoitua ja tutustua muihin etätyöympäristön käyttäjiin.  Lisäarvoa etätyötiloihin tuo oheispalvelut, kuten liikunta- ja rentoutumiselementit. (Kurki 2021.) Työn muuttuminen yhteisöllisemmäksi ja verkostoituminen vaativat tiloilta muunneltavuutta. Työtilat tulee suunnitella käyttäjiä ja työtehtäviä varten. Työntekijän tulee päästä valitsemaan tila työtehtävän mukaan. Tarkkuutta vaativalle työlle tarvitaan hiljainen, keskittymistä tukeva tila ja projektityölle ja palavereille erilliset tilat. Luovuutta tukevat tilat ovat ratkaisu muuttuneeseen työelämään.

Lähteet

Ansio, H & Houni, P. 2018. Yhteisölliset työtilat uuden urbaanin työn paikkoina. Työelämäntutkimus. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/85263/44248

Harrington, D.M. 1999. Encyclopedia of Creativity. 

Karjala, A. 2019. Viisi vinkkiä luovempaan työympäristöön. [Viitattu 10.12.2021]. Saatavissa: https://mow.fi/articles/viisi-vinkkia-luovempaan-tyo-ymparistoon

Kurki, V. 2021. Julkisten etätyöympäristöjen kehittäminen – Viihtyisä, hoitava ja innovatiivinen työtila. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu 2021. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526290

Nepton. 2021. Päivittyvä tilasto etätyön ja kokonaistyön määrästä koronakriisin aikana. [Viitattu 25.5.2021]. Saatavissa: https://nepton.fi/2021/09/etatyo-tilastot-koronakriisin-aikana/

Mehta, R., Zhu, R. ja Cheema, A. 2013. Is Noise Always Bad? Exploring the Effects of Ambient Noise on Creative Cognition. Chicago Journals, Journal of Consumer Research, Inc. Vol 39(4), 784 – 799. [Viitattu 10.12.2021]. Saatavissa: http://diyhpl.us/~nmz787/pdf/Is_Noise_Always_Bad_Exploring_the_Effects_of_Ambient_Noise_on_Creative_Cognition.pdf

McCoy, J.M., & Evans, G.W. 2002. The potential role of the physical environment in fostering creativity. Creativity Research Journal.

Ruohomäki, V. 2020. Työpoliittinen aikakausikirja 2/2020. Työ- ja elinkeinoministeriö. [Viitattu 15.9.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-575-1

Steidle, A. ja Werth, Lioba. 2013. Freedom from constraints: Darkness and dim illumination promote creativity. Journal of Environmental Psychology. Vol.35, 67 – 80. [Viitattu 10.12.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2013.05.003

Tantarimäki, S. 2020. Etätyö tulee taas! Maaseutututkimus, 28(1), 86–91. [Viitattu 16.12.2021]. Saatavissa: https://journal.fi/maaseutututkimus/article/view/94488

The Australian Financial Review. 2017. The innovative future of workspaces: Fit-outs, refurbs and transformations – ADVERTISING FEATURE. Fairfax Media Publications Pty Limited. [Viitattu 11.11.2021]. Saatavissa: https://www.proquest.com/docview/1939761098/fulltext/B90DFB0D8EF14246PQ/1?accountid=202350

Tiirikka, M. 2012. Luova työ vaatii erilaisia tiloja. Kontrahti 2/2012. [Viitattu 10.12.2021]. Saatavissa: https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/09/Kontrahti_2_2012_Luova-tyo-vaatii-erilaisia-tiloja.pdf

Tukiainen, M 2010. Luova tila, tulevaisuuden työpaikka. Helsinki: Rakennustieto Oy.

Tuomivaara, S., Ropponen, A., & Kandolin, I. 2016. Jousto-opas, sujuvuutta työhön yksilöllisillä ja yhteisöllisillä ratkaisuilla. Työterveyslaitos. [Viitattu 10.12.2021]. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131548/Jousto_opas.pdf?sequence=1

Kirjoittajat

Viivi Kurki on LAB-ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksiköstä valmistuva restonomi.

Kirsi Kallioniemi työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1361645

Julkaistu 16.12.2021

Viittausohje

Kurki, V. & Kallioniemi, K. 2021. Tilalla on väliä. LAB Pro. [Viitattu pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/tilalla-on-valia/