Tiedetapahtuman suunnittelun ja toteutuksen integroiminen sairaanhoitajaopiskelijoiden opintoihin

Sairaanhoitajaopiskelijat osallistuivat keväällä 2024 lukiolaisille suunnatun tiedetapahtuman moniammatillisen suunnitteluun ja toteutukseen. Tämän aikana opiskelijat pääsivät syventämään osaamistaan liittyen ryhmätyötaitoihin, moniammatilliseen yhteistyöhön, innovatiivisuuteen, tapahtuman järjestämiseen, nuorten ohjaamiseen, tietojen soveltamiseen ja reflektointiin.

Kirjoittajat: Tiia Kangassalo & Noora Pasuri-Seppänen

Lahden JunnuYliopisto järjesti 17.4.2024 Lahden kampusalueella Myrskyn armoilla -tiedetapahtuman Lahden alueen lukiolaisille. Noin 600 lukiolaiselle oli suunniteltu valmiiksi eri tieteenaloja koskevia työpajoja Helsingin yliopiston, LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun toimesta. Lukiolaistapahtuman tarkoituksena oli esitellä lukiolaisille moninaisia tieteitä, Lahden koulutustarjontaa sekä eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä yhteiskunnallisissa asioissa ja kriisitilanteissa. (Lahden Yliopistokampus 2024.)

Tiedetapahtuman prosessi eteni kolmivaiheisesti sisältäen suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheen. Prosessi toteutettiin yhteistyössä moniammatillisen opettajatiimin ohjaamana yhteisopettajuutta hyödyntäen. Hyvinvointiyksikössä tiedetapahtuman suunnittelusta ja järjestämisestä vastasivat kaksi hoitotyön lehtoria, kaksi sosiaalialan lehtoria ja yksi fysioterapian lehtori. Yhteisopettajuuden on todettu monipuolistavan opetuksen suunnittelua sekä vaikuttavan positiivisesti opiskelijoihin sekä opetuksen sisältöön (Malinen & Palmu 2017, 40). Jokainen opettaja pystyi ohjaamaan opiskelijoita oman opintojakson sisällön mukaisesti ja tukemaan osaamisen kehittymistä suhteessa opintojakson tavoitteisiin. Sairaanhoitajaopiskelijoilla tiedetapahtuma oli osa Yhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -opintojaksoa. Opiskelijat pääsivät toimimaan aktiivisesti heti alusta alkaen, sillä he suunnittelivat moniammatillisissa pienryhmissä neljä erilaista teemaa tulevia työpajoja varten. Moniammatillisiin suunnitteluryhmiin ja työpajojen vetäjiin kuului sairaanhoitaja-, fysioterapeutti- ja sosionomiopiskelijoita.

Suunnitteluvaiheessa opiskelijat pääsivät luomaan uusia kokonaisuuksia ja hyödyntämään innovatiivisuuttaan, jolloin heidän oli mahdollista saavuttaa melko syvää osaamista Bloomin taksonomiaa mukaillen (Iowa State University 2022). Ryhmätyöskentelyä käytettiin, jotta opiskelijoiden työelämässäkin tarvittavat yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot kehittyvät ja samalla opiskelijoiden tekemät ratkaisut saattoivat olla entistä monipuolisempia, sillä opiskelijat oppivat toisiltaan. Tämä edistää syvällistä oppimista. (Hagler & Morris 2021; Zhang & Cui 2018.) Opiskelijoita aktivoitiin etsimään ryhmissä luotettavaa tietoa suunnittelunsa tueksi. Suunnittelukertoja järjestettiin kaksi ja niihin varattu aika oli hyvin tiivis, joten jokaisen opiskelijan aktiivisella työpanoksella oli merkitystä, ja opiskelijat huomasivat tarvitsevansa toisiaan yhteistoiminnallisen oppimisen mukaisesti (Saaranen & Tossavainen 2018, 153; Zhang & Cui 2018). Opettajat tiedottivat opiskelijoita jatkosuunnitelmasta, millä pyrittiin edistämään heidän sitoutumistaan ja motivoitumistaan jatkotyöskentelyyn (Hellström ym. 2015).

Moniammatillisissa työpajoissa käytettiin näyttöön perustuvaa tietoa ja konkreettisia esimerkkejä käytännöstä

Opiskelijoiden suunnittelemat teemat koskivat psykososiaalista tukea, sopeutumista ja apuvälineitä, palautumisharjoituksia sekä nilkan ensiapua ja kinesioteippausta (Kuva 1). Nämä neljä teemaa toteutettiin tapahtumapäivän aikana kymmenessä moniammatillisessa työpajassa, joissa jokaisessa toimi 5–6 opiskelijaa. Jokaisen työpajan sisältö oli samanlainen. Opiskelijoille oli määritelty ennalta omat vastuualueensa teemojen mukaisesti. Ryhmässä toimimisen tiedetään edistävän sosiaalisten taitojen kehitystä (Hellström ym. 2015). Työpajan aluksi opiskelijat kertoivat lukiolaisille LAB-ammattikorkeakoulun koulutusmahdollisuuksista ja omista tulevista ammateistaan. Myös heillä itsellään oli mahdollista oppia lisää toistensa ammateista. Tämä on tärkeää, koska Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimuksissa on mainittu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten vastuiden sekä työnjaon merkityksen ymmärtäminen. Sairaanhoitajan tulee osata työskennellä monialaisissa työryhmissä ja toimintaympäristöissä. (Kajander-Unkuri ym. 2020.)

Kuva 1. Tiedetapahtuman työpajan sisältö hyvinvointiyksikössä

Opiskelijat olivat perehtyneet suunnitteluvaiheessa työpajojen sisältöön, mitä he toteutusvaiheessa reflektoivat ja muokkasivat (Johnson 2020). Opiskelijat toimivat lukiolaisten kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa, mikä motivoi lukiolaisia osallistumaan ja rohkaisi heitä tuomaan esiin omia mielipiteitään (Barr ym. 2016). Työpajojen teemoihin oli sisällytetty konkreettisia harjoituksia lukiolaisten osallistamiseksi, missä opiskelijat hyödynsivät käytännön esimerkkejä. Tämän avulla opiskelijat osoittivat osaavansa soveltaa tietojaan (Gholami ym. 2020; Oermann 2021, 268), tehdä päätöksiä ja ratkaista käytännön ongelmia (Oermann 2021, 268). Toteutusvaiheen myötä opiskelijat pystyivät luomaan uusia toimintamalleja, joita heidän on mahdollista siirtää käytäntöön (Johnson 2020).

Arviointivaiheessa sairaanhoitajaopiskelijat pääsivät tekemään lukiolaistapahtumasta johtopäätöksiä ja jäsentämään oppimistaan. Samalla opettaja pääsi antamaan vuorovaikutuksellisesti opiskelijoille ryhmäpalautetta (Oermann 2021, 257.) Hoitotyön lehtorit kysyivät lukiolaistapahtuman jälkeen sairaanhoitajaopiskelijoilta heidän kokemuksiaan tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta, sillä reflektointi edistää opiskelijoiden syvällistä oppimista (Salminen & Saaranen 2018 191) ja oppimiskokemuksesta tulee usein merkityksellinen (Elverson & Klawiter 2019). Tavoitteena oli auttaa opiskelijoita heidän ammatillisessa kehityksessään ja tukea heitä selvittämään kokemukseen liittyviä tunteitaan (Nurmi ym. 2013 96).

Opiskelijoiden kokemus lukiolaistapahtuman integroimisesta opintojaksoon oli positiivinen

Sairaanhoitajaopiskelijoilta kerättiin sekä suullista että kirjallista palautetta tapahtuman järjestämisestä. Tapahtumaan osallistuminen moniammatillisena ryhmänä koettiin positiivisena. Opiskelijat kokivat suunnittelupalaverit innostavina ja opettavaisina vaikkakin ryhmäytymiselle olisi palautteiden mukaan voinut olla varattuna enemmän aikaa. Moniammatillisessa opiskelijaryhmässä työskentely koettiin oppimista tukevana ja mukavana tapana prosessin kaikissa vaiheissa. Opiskelijat kokivat saaneensa arvokasta kokemusta moniammatillisesta yhteistyöstä sekä tiimityöskentelystä, ja kokivat päässeensä kehittämään vuorovaikutustaitoja toimiessaan niin opiskelijoiden kuin lukiolaisten kanssa. Opiskelijat kokivat tapahtuman suunnittelun ja toteutuksen tukevan sairaanhoitajan osaamisen kehittymistä. Opiskelijat kuvasivat saaneensa kokemusta siitä, miten toimia erilaisissa tilanteissa ja pääsivät kehittämään ongelmanratkaisutaitojaan. Tapahtumaan osallistuminen tuki ammatillisen itsevarmuuden kehittymistä.

Tapahtuman järjestäminen antoi minulle itsevarmuutta omien taitojeni ja osaamiseni kehittymisestä.

Opiskelijat pitivät tärkeänä ja omaa oppimista tukevana, että heillä oli mahdollisuus reflektoida omaa toimintaa ja työpajan toteutumista yhdessä opettajan sekä ryhmänsä kanssa. Opettajalta saatu palaute auttoi palautteiden mukaan kehittymään ja kasvamaan ammatillisesti, mutta myös vahvistamaan omia onnistumisen kokemuksia. Opettajan näkökulmasta lukiolaistapahtuma tarjosi myös opettajille hienon tilaisuuden hyödyntää monipuolisesti yhteisopettajuutta; pedagogisten ratkaisuiden reflektointi on tärkeää ja tukee opettajuutta sekä opettajan ammattilista kehittymistä.

Lähteet

Barr, J.J. 2016. Developing a Positive Classroom Climate. IDEA Papers. 61. Viitattu 9.6.2024. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/312021719_Developing_a_Positive_Classroom_Climate

Hagler, D. & Morris, B. 2021. Learning Environment and Teaching Methods. Teoksessa Oermann, M.H., De Gagne, J.C. & Phillips; B.C. (toim.) Teaching in nursing and role of the educator: The complete guide to best practice in teaching, evaluation, and curriculum development. New York, NY: Springer Publishing. 63–92.

Elverson, C. & Klawiter, R. 2019. Using guided reflection to link cultural and service learning in a study abroad course. Journal of Professional Nursing. Vol. 35 (3), 181–186. Viitattu 9.6.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.profnurs.2018.11.004

Gholami, M., Changaee, F., Karami, K., Shahsavaripour, Z., Veiskaramian, A. & Birjandi, M. 2021. Effects of multiepisode case-based learning (CBL) on problem-solving ability and learning motivation of nursing students in an emergency care course. Journal of Professional Nursing. Voil 37 (3), 612–619. Viitattu 9.6.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.profnurs.2021.02.010

Hellström, M., Johnson, P., Leppilampi, A. & Sahlberg, P. 2015. Yhdessä oppiminen – Yhteistoiminnallisuuden käytäntö ja periaatteet. Helsinki: Into Kustannus.

Iowa State University. 2023. Instructional Strategies. Effective Educational Practices. Revides Bloom`s Taxonomy. Viitattu 9.6.2024. Saatavissa https://www.celt.iastate.edu/instructional-strategies/effective-teaching-practices/revised-blooms-taxonomy/

Johnson B. K. 2020. Observational experiential learning: Theoretical support for observer roles in health care simulation. Journal of Nursing Education. Vol. 59 (1), 7–14. Viitattu 9.6.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3928/01484834-20191223-03

Kajander-Unkuri, S., Melender, H.-L., Kanerva, A.-M., Korhonen, T., Suikkanen, A. & Silén-Lipponen, M. 2020. Sairaanhoitajan osaamisvaatimukset – suomalainen koulutus 2020-luvulle. Osaamisen ja arvioinnin yhtenäistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa – yleSH arviointi -hanke. Kuopio: Savonia-ammattikorkeakoulu. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 5/2020. Viitattu 9.6.2024 Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/347289/20205yleshArviointi.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lahden Yliopistokampus. 2024. Lukiolaiset ratkovat ympäristökriisiä Lahden JunnuYliopiston suurtapahtumassa. Viitattu 9.6.2024. Saatavissa https://www.lahdenyliopistokampus.fi/lukiolaiset-ratkovat-ymparistokriisia-lahden-junnuyliopiston-suurtapahtumassa/

Malinen, O-P. & Palmu, I. 2017. Tavoitteena yhteisopettajuus – näkökulmia ja toimintamalleja onnistuneeseen yhdessä opettamiseen. Jyväskylä: NMI-Instituutti. Viitattu 10.6.2023. Saatavissa https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/159644709/Malinen_Palmu_2017_N_kulmia_yhteisopettajuuteen_41_51_NMI_bulletin_3_2017.pdf

Nurmi, E., Rovamo, L., Kaisniemi, K. & Markkanen, S. 2013. Ammattilaisten koulutus ja testaus. Teoksessa Rosenberg, P., Silvennoinen, M., Mattila, M-M. & Jokela, J. (toim.). Simulaatio-oppiminen terveydenhuollossa. Helsinki: Fioca. 175–194.

Oermann, M.H. 2021. Assessment Methods. Teoksessa Oermann, M.H., De Gagne J.C. & Phillips B.C. (toim.) Teaching in nursing and role of the educator: The complete guide to best practice in teaching, evaluation, and curriculum development. New York, NY: Springer Publishing. 257–280.

Salminen, L. & Saaranen, T. 2018. Reflektio osana oppimista. Teoksessa Koivula, M., Wärnå-Furu, C., Saaranen, T., Ruotsalainen, H. & Salminen, L. (toim.), Terveysalan opettajan käsikirja. Helsinki: Tietosanoma. 191–202.

Saaranen, T. & Tossavainen, K. 2018. Yhteistoiminnallinen oppiminen. Teoksessa Koivula, M., Wärnå-Furu, C., Saaranen, T., Ruotsalainen, H. & Salminen, L. (toim.), Terveysalan opettajan käsikirja. Helsinki: Tietosanoma. 152–164.

Zhang, J. & Cui, Q. 2018. Collaborative Learning in Higher Nursing Education: A Systematic Review. Journal of Professional Nursing. Vol 34 (5), 378–388. Viitattu 9.6.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.profnurs.2018.07.007

Kirjoittajat

Tiia Kangassalo toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä.
Noora Pasuri-Seppänen toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/matematiikka-poyta-kasvoton-sisalla-6238020/ (Pexels Licence)

Julkaistu 20.6.2024