Tekstiilit kiertoon 2.0 -hankkeessa edistettiin tekstiilien kiertotaloutta

Kirjoittajat: Paula Nurminen, Enni Arvez & Carita Tanskanen

Alueen asukkaille suunnatussa kyselyssä nousi esille viestinnän merkitys

Hankkeessa toteutettiin nettikysely alueen asukkaille, jonka aiheena oli vuonna 2023 alkanut poistotekstiilikeräys ja sen saavutettavuus Päijät-Hämeessä. Kyselyn tuloksista koostettiin artikkeli tekstiilialan ammattilaisille suunnattuun Tekstiililehteen. Kysely järjestettiin kesäkuun 2023 – maaliskuun 2024 välisenä aikana, johon vastasi yhteensä 374 henkilöä. Kyselyllä tiedusteltiin, miten poistotekstiilien erilliskeräys oli käynnistynyt Päijät-Hämeen alueella vuonna 2023 asukkaiden näkökulmasta. Vastaajista suurin osa oli yli 55-vuotiaita ja valtaosa asui Lahdessa. (Arvez & Tanskanen 2024)

Kyselyn mukaan toimivan erilliskeräyksen ytimessä on monipuolinen tiedottaminen sekä selkeä viestintä. Kyselyyn vastanneet kaipasivat enemmän tietoa poistotekstiilien lajittelusta ja keräyspisteistä. Lisäksi kyselyn tuloksissa nousi esille tarve helposti saavutettaville keräyspisteille esimerkiksi kauppakeskusten ja keskusta-alueen läheisyydessä. Eniten vastaajat olivat kuulleet aiheesta sosiaalisen median kanavien, nettisivujen sekä uutisten kautta. Asukasviestinnässä olennaista on kertoa, millaista tekstiiliä kerätään, mihin tarkoitukseen sekä miten materiaalia hyödynnetään jatkossa. (Arvez & Tanskanen 2024)

Hankkeen lajittelukokeiluissa kartoitettiin poistotekstiilin koostumusta

Hankkeessa tehtiin poistotekstiilin lajittelukokeiluja sekä LABissa että Kierrätyskeskus Patinassa. Lajittelukokeilujen tarkoitus oli kartoittaa keräykseen saapuvan materiaalin koostumusta ja laatua. Kokeilujen avulla haluttiin myös saada selville, mikä on sekajätteeksi menevän materiaalin osuus kaikesta kerätystä poistotekstiilistä ja millaista materiaalia sekajätteeseen menee. Kierrätysasteen nosto on yksi merkittävistä kiertotalouden mukaisista tavoitteista, jota pystytään edesauttamaan vähentämällä sekajätteeseen eli polttoon menevän materiaalin määrää.

LAB-ammattikorkeakoulussa tehdyssä lajittelukokeilussa lajiteltiin yhteensä 150 kiloa poistotekstiiliä. Tästä määrästä 59 prosenttia oli sitä materiaalia, jota keräykseen haluttiin. Jopa 25 prosenttia kerätystä materiaalista oli kierrätykseen sopimatonta materiaalia (Kuvio 1). (Tekstiilit kiertoon 2.0 -hanke 2023)

Kuvio 1. Poistotekstiilin jakautuminen eri lajitteluluokkiin (Tekstiilit kiertoon 2.0 -hanke 2023)

Muut kuin kierrätyskelposet sekä myyntikelposet tekstiilit päätyivät lajittelun jälkeen energiahyödyntämiseen. Hankkeessa haluttiin selvittää, minkälaista materiaalia päätyy energiahyödyntämiseen, ja samalla pohtia sille hyödyntämismahdollisuuksia. Alla olevassa kuvassa on jaoteltu energiahyödyntämiseen menevät materiaalit tuotekategorioittain (Kuvio 2.). Villasukkien osuus kaikesta energiana hyödynnettävästä materiaalista oli 17 prosenttia, mikä tarkoittaa reilua kuutta kiloa tekstiilimateriaalia. (Tekstiilit kiertoon 2.0 -hanke 2023)

Villasukat luokitellaan sukkien lailla hygieniasyistä energiahyödyntämiseen meneviin materiaaleihin. Näin ollen arvokkaan villan elinkaari päättyy polttolaitokseen. Tämän haasteen kuultuaan muotoiluinstituutin MUOKS-hanke tarttui tuumasta toimeen ja järjesti poistovillakeräyksen, jolla pyritään saamaan hyötykäyttöön muuten energiahyödyntämiseen menevä tekstiilimateriaali. Hankkeessa kokeillaan käytöstä poistettujen luonnonkuitujen, kuten villan, käyttöä viherrakentamisessa (Muotoilulla uudistavaa kasvua: Orgaaniset jätekuidut ja sivuvirrat luontopohjaisten ratkaisujen perustana – MUOKS -hanke 2024).

Kuvio 2. Energiahyödyntämiseen menevien materiaalien jakauma (Tekstiilit kiertoon 2.0 -hanke 2023)

Hankkeen aikaisista kokeiluista saatiin tärkeää tietoa alueellisen poistotekstiilin materiaalijakaumasta. Lajittelukokeiluista ja hyödyntämismahdollisuuksista on julkaistu myös yhteenveto Theseuksessa syksyllä 2024 (Nurminen ym. 2024).

Tunnistusteknologioiden käyttö tekstiilien lajittelussa ja tunnistuksessa

Hankkeessa tehtiin myös selvitys erilaisista tunnistusteknologioista, joita voidaan hyödyntää tekstiilien lajittelussa ja eri materiaalien tunnistamisessa. Selvitys tehtiin yhteistyössä ETKATEX Etelä-Karjalan poistotekstiilit kiertoon -hankkeen kanssa (ETKATEX Etelä-Karjalan poistotekstiilit kiertoon -hanke 2024). Selvityksessä käytiin helposti ymmärrettävällä tavalla läpi kolmea eri tunnistusteknologiaa, jotka olivat lähi-infrapuna, konenäkö ja hyperspektrikuvantaminen. Näiden kolmen eri tunnistusteknologian mahdollisuuksia, uhkia, heikkouksia ja vahvuuksia vertailtiin SWOT-analyysin avulla. (ETKATEX – Etelä-Karjalan tekstiilit kiertoon & Tekstiilit kiertoon 2.0 2024)

Yhtenä haasteena tekstiilimateriaalien tunnistamisessa on joidenkin materiaalien, kuten puuvillan ja pellavan, samankaltainen kemiallinen rakenne. LAB-ammattikorkeakoulun kiertotalouslaboratoriossa REISKAtex®-tekstiililajittimella testattiinkin hankkeen puitteissa, onnistuisiko puuvillan ja pellavan erottaminen toisistaan lähi-infrapunaspektroskopiaan (NIRS) pohjautuvalla menetelmällä. Alustavien tulosten mukaan näiden kahden tekstiilimateriaalin tunnistaminen voisi olla mahdollista kyseisellä menetelmällä (Rintala ym. 2024, 213–218).

Suomessa ollaan edelläkävijöitä tekstiilinkierrätyksessä

Vuonna 2023 voimaan tullut tuottajavastuulaki velvoittaa tekstiilituotteiden valmistajat ja maahantuojat vastaamaan tuotteidensa jätehuollosta niiden elinkaaren lopussa. Tämä laki on lisännyt yritysten vastuuta ja edistänyt tehokasta kierrätystä, mikä on tehnyt kierrättämisestä kuluttajille maksutonta. (ELY-keskus 2024) Myös tekstiilien tuottajille on tulossa tuottajavastuu. Tällä hetkellä tekstiilien kierrätysvastuu on kunnilla, mutta uuden lain tultua voimaan, vastuu siirtyy tuottajille. (KISU 2023) Kaikkien tekstiilinkierrätykseen liittyvien hankkeiden, kuten Suomen Tekstiilikierrätys -projektin, ansiosta erilliskeräys on lisääntynyt merkittävästi, ja yhä suurempi osa poistotekstiileistä päätyy uudelleenkäyttöön tai jatkojalostukseen. (Suomen tekstiilikierrätys 2024)

Nykytilanteessa Suomessa syntyy vuosittain noin 85,77 miljoonaa kiloa poistotekstiiliä, josta suuri osa pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön (STJM 2021). Vaikka haasteita edelleen on, Suomi on edelläkävijä tekstiilien kierrätyksessä ja kiertotalouden edistämisessä, ja tulevaisuudessa on odotettavissa entistä parempia ratkaisuja ja innovaatioita alalla (Uusiouutiset 2024). LAB-ammattikorkeakoulussa on menossa ja haussa useita tekstiilien kierrätykseen sekä poistotekstiilien hyödyntämiseen liittyviä hankkeita. Yhdessä muiden tekstiilien kierrättämiseen liittyvien hankkeiden kanssa on tehty yhteistyötä valtakunnallisen tekstiilien kierrättämiseen liittyvän hankkeen aloittamiseksi.

Lähteet

Arvez, E. & Tanskanen, C. 2024. Toimiva tekstiilin erilliskeräys on monen tekijän summa. Tekstiililehti. 87. vuosikerta. 3/2024, 24–25.

ELY-keskus 2024. Lainsäädäntö – Tuottajavastuu. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://www.ely-keskus.fi/web/tuottajavastuu/lainsaadanto

ETKATEX Etelä-Karjalan poistotekstiilit kiertoon -hanke. 2024. Viitattu 15.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/etkatex-etela-karjalan-poistotekstiilit-kiertoon

ETKATEX – Etelä-Karjalan tekstiilit kiertoon & Tekstiilit kiertoon 2.0. 2024. Tekstiilien tunnistamiseen soveltuvat teknologiat tutuksi. Viitattu 15.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2024-06/Tekstiilien%20tunnistamiseen%20%20soveltuvat%20teknologiat%20tutuksi.pdf

KISU. 2023. Kiertotalous Suomi. Tekstiilien tuottajavastuu tulossa jätedirektiivin myötä – muutoksia tekstiilien parissa toimiville. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://kiertotaloussuomi.fi/artikkelit/2023/10/23/tekstiilien-tuottajavastuu-tulossa-jatedirektiivin-myota-muutoksia-tekstiilien-parissa-toimiville/

Muotoilulla uudistavaa kasvua: Orgaaniset jätekuidut ja sivuvirrat luontopohjaisten ratkaisujen perustana – MUOKS -hanke. 2024. Viitattu 15.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/MUOKS

Nurminen, P., Tanskanen, C. & Arvez, E. 2024. Poistotekstiilin lajittelukokeilut: Yhteenveto. Lahti: LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-482-0

Rintala, N., Arvez, E. & Nurminen, P. 2024. Improving Separation of Natural Cellulose Fibers Utilizing NIRS. Teoksessa Anica Hursa Šajatovic, A. & Špelic, I. Book of Proceedings of the 11^th International Textile Clothing & Design Conference 2024 – Magic World of Textiles, Dubrovnik, Croatia. 213–218.

Suomen Tekstiilikierrätys 2024. Ympäristön asialla. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://www.suomentekstiilikierratys.fi/

Tekstiilit kiertoon 2.0. -hanke. 2023. Lajittelukokeilun tulokset.

Uusiouutiset 2024. Tekstiilinkierrätyksen markkinapotentiaali on Suomelle jopa yli sata miljoonaa euroa – Kierrättämätön tekstiilijäte on alihyödynnetty resurssi. Viitattu 10.12.2024. Saatavissa https://uusiouutiset.fi/tekstiilinkierratyksen-markkinapotentiaali-on-suomelle-jopa-yli-sata-miljoonaa-euroa-kierrattamaton-tekstiilijate-on-alihyodynnetty-resurssi/

Kirjoittajat

Paula Nurminen työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa muotoiluinstituutissa ja työskenteli Tekstiilit kiertoon 2.0-hankkeessa projektipäällikkönä.

Enni Arvez työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa teknologian yksikössä ja työskenteli Tekstiilit kiertoon 2.0-hankkeessa asiantuntijana.

Carita Tanskanen työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa muotoiluinstituutissa ja työskenteli Tekstiilit kiertoon 2.0-hankkeessa asiantuntijana.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/tasku-p%C3%A4iv%C3%A4nkakkara-farkut-kukka-2324242/ (Pixabay Licence)

Viittausohje

Nurminen, P., Arvez, E. & Tanskanen, C. 2025. Tekstiilit kiertoon 2.0 -hankkeessa edistettiin tekstiilien kiertotaloutta. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tekstiilit-kiertoon-2-0-hankkeessa-edistettiin-tekstiilien-kiertotaloutta/

 

Hankkeen päätoteuttajana oli LAB-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Salpakierto Oy sekä Harjulan Setlementti ry. Hanke oli Euroopan unionin osarahoittama ja sen rahoittajana toimi Päijät-Hämeen liitto.