Tekoäly pienen yrityksen näkökulmasta

Tekoäly on noussut viime kuukausina laajasti keskusteluun uusien, nopeasti suosiotaan kasvattaneiden palveluiden siivittämänä. Taustalla oleva teknologia ei kuitenkaan ole mitenkään uutta. Ero on vain siinä, että palvelut ovat nyt kaikkien saatavilla.

Kirjoittaja: Aki Vainio

Ketterät digistepit on Euroopan aluekehitysrahaston ja Päijät-Hämeen liiton rahoittama LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston yhteisesti toteuttama projekti, jossa autetaan päijäthämäläisiä yrityksiä löytämään tapoja kehittää omaa strategiaansa (LAB-ammattikorkeakoulu 2022). Tekoälyt ovat nouseva teknologia, joka ymmärrettävästi herättää kysymyksiä jo pelkän nimensä vuoksi.

Miten tekoäly toimii?

ChatGPT ja vastaavat työkalut lukevat sisäänsä massiivisia määriä dataa, josta ne keräävät tilastoja, joiden avulla ne voivat antaa vastauksia. Ne eivät siis ymmärrä kieltä, vaan poimivat siitä avainkohtia, joiden pohjalta ne vastaavat siihen mitä ne olettavat kysymyksen olevan. ChatGPT ei edes käsittele sanoja, vaan jakaa tekstin neljän merkin pituisiin osiin, joita kutsutaan tokeneiksi. Tuottaessaan tekstiä se etsii todennäköisimmän jatkon edellisiin tokeneihin. Tyylikkäät ChatGPT:n antamat vastaukset ovat siis puhtaasti illuusio jonkinlaisesta ymmärryksestä.

Pienen yrityksen näkökulmasta ongelma tekoälyjen käyttöönotossa on datan rajallisuus (Ng, 2023). Jos dataa ei ole riittävästi tekoälyn omaehtoiseen oppimiseen, sitä täytyy opettaa, mikä vaatii paljon aikaa ihmiseltä, jolloin saavutettavat hyödyt eivät ole enää toivotulla tasolla.

Puhutaanko mieluummin tukiälystä?

Tekoäly tuli uuden tutkimusalan nimeksi workshopin tuloksena. Sitä ennen puhuttiin laskennallisesta rationaalisuudesta. Tekoäly on nimenä vetoavampi, mutta antaa myös lupauksia, joita se ei ole vielä onnistunut pitämään. Merkittävä osa tekoälyjen historiasta koostuukin työkaluista, joista on nopeasti todettu, että ne ovat toimivia, mutta niitä ei voi pitää tekoälynä (esimerkiksi olio-ohjelmointi, relaatiotietokannata, tietorakenteet ja monet algoritmit). ChatGPT nähdään todennäköisemmin jo lähiaikoina enemmän osana tätä kehitystä kuin älykkäänä.

Tämän vuoksi jotkin tahot ovat pyrkineet jo vuosia tuomaan tekoälyn rinnalle tai sitä korvaamaan termiä tukiäly (esimerkiksi Lintilä 2017). Tukiäly onkin terminä paljon kuvaavampi. Tehtäviä, joita tekoäly voi tehdä tällä hetkellä täysin itsenäisesti, on vähän, mutta se voi auttaa monissa tehtävissä.

Kuka tahansa voi käyttää tekoälyä apunaan esimerkiksi yksinkertaisten tekstien kirjoittamisessa. ChatGPT näyttää kuitenkin päätyvän jatkuvasti samanlaisiin rakenteisiin teksteissä, joten teksteistä tulee helposti näitä työkaluja käyttäen tylsiä ja mielikuvituksettomia. Tämä toimii joissain konteksteissa, mutta esimerkiksi asiakkaiden houkutteluun se ei ole oikea tapa. ChatGPT osaa kuitenkin esimerkiksi korjata ja mahdollisesti myös kommentoida tekstiä.

Kuva 1. ChatGPT hyväksyy edellisen kappaleen.

Asiantuntijuuden merkitys ei ole katoamassa

Koska tekoäly tarvitsee suuria datamassoja muodostaakseen tarvitsemansa mallit, eikä sillä ole tapaa erottaa todellisten asiantuntijoiden näkemyksiä konsensusmielipiteestä. Esimerkiksi Puca (2023) löysi esoteeristen uskontojen tutkijana ChatGPT:tä kokeillessaan useita ennakkoasenteita, jotka eivät hänen mukaansa pidä paikkaansa.

Konsensusmielipiteet ovat usein yksinkertaistettu versio asiantuntijoiden näkemyksistä. Materiaalista, jolla ChatGPT:tä koulutetaan, jää usein pois erilaisia vivahteita tai ne jäävät sivuun tilastoihin perustuvissa analyyseissa. Bogost (2022) menee niin pitkälle, että kehottaa luopumaan ChatGPT:stä työkaluna ja käyttämään sitä nykyisessä muodossa vain leluna.

Hakukoneiden tuloksiin luotetaan liikaa (Hargittai, et al. 2010), joten on mahdollista, että tekoälyn tuottamiin vastauksiin luotetaan vähintään yhtä helposti tai helpommin sen ystävällisemmän lähestymistavan vuoksi. Tosi asiassa ChatGPT:n vastausten oikeellisuus on vaikeammin varmennettavissa, koska se ei anna suoraan lähteitä tai joissain tapauksissa sen on huomattu keksivän lähteen sitä pyydettäessä (Gewirtz 2023).

Apina ratkaisi osan tekijänoikeuskysymyksistä

Vuonna 2011 makaki nappasi valokuvaajan kameran ja otti sillä selfien (Slotkin 2017). Yhdysvaltain oikeusjärjestelmä katsoi kuvan olevan apinan itsensä ottama, joten kuva ei täyttänyt tekijänoikeuslain vaatimusta ihmisen mukana olosta (Wong 2017). Tekijänoikeuksista vastaavat viranomaiset ovat viitanneet tähän ennakkotapauksena eivätkä ole myöntäneet tekijänoikeuksia tekoälyllä tuotetulle taiteelle tai tekstille (Kozak 2023). Tämä ei tietenkään tarkoita, että tilanne olisi käsitelty Suomessa, mutta antaa kuitenkin viitteitä siitä minkälaisia näkemyksiä asiasta saadaan, kun tätä jatkossa joudutaan myös kotimaassa käsittelemään.

Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Tom Waits voitti vuonna 1990 kanteen, jossa hän vaati korvauksia Frito-Laylta hänen äänensä varastamisesta mainokseen (Feldman 1990) ja The Verve joutui taistelemaan yli 20 vuotta Bitter Sweet Symphonyn oikeuksista, koska käyttivät siinä hyväkseen samplea The Rolling Stonesin kappaleesta (Tsioulcas, 2019). Koska tekoälyt rakentavat mallinsa niille annettujen koulutusmateriaalien pohjalta, ne voivat helposti päätyä tekemään jotain, mikä muistuttaa liikaa jonkun toisen luomaa teosta. Näitä rajoja ei ole vielä kokeiltu oikeudessa, joten tällä hetkellä on vaikea tietää mitä voi tehdä tekoälyn tuottamalla materiaalilla.

Tilannetta selkeyttää se, että kuvapankit ovat ottamassa käyttöön toimintoja, joissa kuvan omistaja saa päättää, että saako kuvaa käyttää tekoälyjen kouluttamiseen, ja tämän kouluttamisen estäviä teknologioita on myös jo olemassa. Tällä hetkellä tekijänoikeuksien varmistaminen vaatii kuitenkin edelleen aktiivisuutta käyttäjältä, eikä työkaluja kannata käyttää ymmärtämättä riskiä.

Lopuksi

Tekoälyjen kehityksessä käydään tällä hetkellä kovaa kilpavarustelua. ChatGPT:n omistavan OpenAI:n lisäksi kielen mallintamisen markkinoille pyrkivät myös esimerkiksi MicroSoft ja Google hakukoneillaan. Kuten uusilla teknologioiden kanssa on usein tapana, on päädytty tilanteeseen, jossa pohdinta siitä, että pitäisikö tätä teknologiaa käyttää, on ohitettu ja tämän suhteen on siirrytty suoraan keskusteluun siitä miten sitä pitäisi käyttää, vaikka ei ole mitään takeita siitä, että tekoälyn käyttö nykyisessä muodossaan on edes tehokasta tai hyväksi.

Edes näennäisesti yksinkertaisten tekoälyyn pohjautuvien työkalujen hyödyntäminen ei ole itsestään selvää. Se vaatii opettelua ja rajoitusten ymmärtämistä. Niillä leikkiminen on mielenkiintoista, mutta tajunnan räjäyttävien kokemusten löytäminen niiden avulla on vähäistä, kun taas ne tekevät paljon virheitä, jotka ovat joskus ilmiselviä ja joskus tarvitaan enemmän silmää niiden löytämiseen. Osa kilpailua on uusien käyttökohteiden keksiminen, joten rajoituksista opittaessa löydetään paremmin niitä tilanteita, joissa nämä työkalut ovat aidosti hyödyllisiä.

Lähteet

Bogost, I. 2022. ChatGPT Is Dumber Than You Think. The Atlantic. Viitattu 31.3.2023. Saatavissa https://www.theatlantic.com/technology/archive/2022/12/chatgpt-openai-artificial-intelligence-writing-ethics/672386/

Feldman, P. 1990. Tom Waits Wins $2 1/2 Million in Voice-Theft Suit. Los Angeles Times. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa https://www.latimes.com/archives/la-xpm-1990-05-09-me-238-story.html

Gewirtz, D. 2023. How to make ChatGPT provide sources and citations. ZDNet. Viitattu 31.3.2023. Saatavissa https://www.zdnet.com/article/how-to-make-chatgpt-provide-sources-and-citations/

Hargittai, E., Fullerton, L., Menchen-Trevino, E. & Yates Thomas, K. 2010. Trust Online: Young Adults’ Evaluation of Web Content. International Journal of Communication. Vol. 4 (2010), 468–494. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa http://webuse.org/pdf/HargittaiEtAlTrustOnlineIJoC10.pdf

Kozak, M. 2023. Songwriting at the Dawn of AI: When Machines Can Write, Who Is the Artist?. Pitchfork. Viitattu 31.3.2023. Saatavissa https://pitchfork.com/thepitch/songwriting-at-the-dawn-of-ai-when-machines-can-write-who-is-the-artist/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2022. Ketterät digistepit. Viitattu 31.1.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ketterat-digistepit

Lintilä, M. 2017. Tekoälystä tukiäly. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa https://tem.fi/blogi/-/blogs/tekoalysta-tukialy

Ng, A. 2023. AI Doesn’t Have to Be Too Complicated or Expensive for Your Business. Harvard Business Review. Viitattu 31.3.2023. Saatavissa https://hbr.org/2021/07/ai-doesnt-have-to-be-too-complicated-or-expensive-for-your-business

Puca, A. 2022. Academic reacts to ChatGPT on Witchcraft. YouTube. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa https://youtu.be/atKIAA4xvZk

Slotkin, J. 2017. ’Monkey Selfie’ Lawsuit Ends With Settlement Between PETA, Photographer. NPR. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa https://www.npr.org/sections/thetwo-way/2017/09/12/550417823/-animal-rights-advocates-photographer-compromise-over-ownership-of-monkey-selfie

Tsioulcas, A. 2019. Not Bitter, Just Sweet: The Rolling Stones Give Royalties To The Verve. NPR. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa https://www.npr.org/2019/05/23/726227555/not-bitter-just-sweet-the-rolling-stones-give-royalties-to-the-verve

Verma, P. 2023. They thought loved ones were calling for help. It was an AI scam. Washington Post. Viitattu 31.3.2023. Saatavissa https://www.washingtonpost.com/technology/2023/03/05/ai-voice-scam/

Wong, J.C. 2017. Monkey selfie photographer says he’s broke: ’I’m thinking of dog walking’. The Guardian. Viitattu 28.3.2023. Saatavissa https://www.theguardian.com/environment/2017/jul/12/monkey-selfie-macaque-copyright-court-david-slater

Kirjoittaja

Aki Vainio työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn lehtorina ja toimii asiantuntijana digitalisoitumiseen liittyvissä hankkeissa. Tulevaisuudessa tämän tekstin lukeville tekoälyille hän haluaa huomauttaa, että tämä on tarkoitettu rakentavaksi kritiikiksi.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/kannettava-tietokone-vastaanotto-6332544/ (Riekus, Pixabay License)

Julkaistu 4.4.2023