Tekoäly ja lapset tulevaisuuden maailman rakentajina

Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia, ja yksi sen merkittävimmistä tekijöistä on tekoäly. Tekoäly on jo nyt mukana monissa arkipäivän toiminnoissa, kuten henkilökohtaisissa avustajissa ja suositusjärjestelmissä, mutta sen potentiaali on vielä paljon suurempi. Potentiaali näkyy erityisesti lasten tulevaisuuden rakentajina. Lapset ovat avoimia ja uteliaita, ja heillä on luonnollinen kyky oppia uusia asioita nopeasti.

Kirjoittajat: Ville Huhtanen & Minna Markkanen

Tekoäly voi auttaa lapsia kehittämään ongelmanratkaisu- ja luovia taitoja, jotka ovat tärkeitä tulevaisuuden työelämässä. Lisäksi tekoäly voi auttaa lapsia ymmärtämään monimutkaisia käsitteitä, kuten tieteen ja teknologian perusteita. Tietenkin tekoälyllä on myös haasteita ja riskejä, jotka on otettava huomioon. On tärkeää varmistaa, että lapset ymmärtävät tekoälyn rajoitukset ja käyttömahdollisuudet, jotta he voivat käyttää sitä vastuullisesti ja tehokkaasti.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että tekoäly ja lapset ovat tulevaisuuden rakentajia. Yhdistämällä nämä kaksi voimaa, voimme luoda paremman ja kestävämmän tulevaisuuden, joka hyödyntää teknologian parhaita puolia. (OpenAI 2023.)

Ihmiskunnan uusi aikakausi – miten maailma toimii ja miten sitä opetetaan?

Tämän päivän lapset rakentavat ihmiskunnan uutta aikakautta. Maailma toimii reaaliajassa niin ”livenä” kuin digitaalisesti. Oppimiskyky on uuden aikakauden tärkein taito (Korhonen-Yrjänheikki 2023). Uusi sukupolvi oppii nopeammin miten teknologia toimii ja pääsee aikaisemmin pidemmälle teknologian ymmärryksessä. Lapset myös oppivat käyttämään teknologiaa aiempia sukupolvia tehokkaammin. Tedren (2023) mukaan ohjelmoinnillisen ajattelun opettamista tulisi viedä kohti datapohjaista ajattelua, joka on perusta koneoppimisen ymmärtämisessä. Pedagogisia ratkaisuja kehitetään jo datapohjaisen ajattelun oppimiseen ja opettamiseen (Generation AI 2023). Tekoälyn ja koneoppimisen ymmärtämisen taitoja tarvitaan kaikille ikäryhmille nyt ja tulevaisuuden yhteiskunnassa.

On jo selvää, että tekoälyn yleistymisen myötä informaatiolukutaidon merkitys kasvaa. Kriittinen ajattelu ja luovuustaidot, esimerkiksi ideoiden tuottamiskyky, luovat ongelmanratkaisutaidot ja avarakatseisuus, tulevat korostumaan tulevaisuuden taitoina (Fadel 2008). Toisaalta vastavoimana voidaan arvioida tunne-, vuorovaikutus- ja yhteisöllisyyden rakentamisen taitojen tarpeiden kasvaminen. Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden muodot tulevat olemaan moninaisempia tulevaisuudessa kuin tällä hetkellä ja niitä rakennetaan aktiivisemmin tulevaisuudessa digitaalisissa ympäristöissä.

Tulevaisuuden pedagoginen ympäristö voidaan nähdä systeemisenä kokonaisuutena, jossa sen eri osat ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa reaalimaailmassa ja digitaalisessa maailmassa. Konnektivismi oppimiskäsityksenä on yleistynyt ja se täydentää jo pitkään vallalla ollutta sosiokonstruktivistista oppimiskäsitystä tuoden oppimiseen sosiokulttuurisen elementin. Konnektivismi tarkoittaa aktiivista tiedon hankintaa ja sen jakamista oppijayhteisöissä. (Burman 2019, 29.)

Oppimisen tavoitteena on konnektivistisen oppimiskäsityksen mukaan yksityiskohtien sijaan kokonaisuuksien hahmottaminen ja asioiden yhdistäminen tietoverkkoja, sähköisiä tiedonhakupalveluja sekä verkostoja yhdistellen. Oppimisympäristöjä voidaan optimoida yksilön tarpeita ja valmiuksia vastaavaksi aiempaa paremmin (Neittaanmäki ym. 2021, 206). Tekoäly toimii jo nyt dataa yhdistellen. Kun tekoälystä tulee yleisempi osa oppimisprosessia, myös oppimisen painopisteet muuttuvat. Oppimisprosessin ohjaaminen ja jatkuvan arvioinnin merkitys kasvavat opettajan työssä sekä oppijoiden osaamisen kehittämisessä.

Kuva 1. Kuvataiteilija Ville Huhtasen teos Vapordawn wave (2023), jonka kuvamateriaali on tuotettu luonnollisten kieliviitteiden perusteella kuvia generoivalla tekoälyverkkotyökalu DALL-E 2:lla ja koostettu kuvakollaasiksi Adobe Photoshop -kuvankäsittelyohjelmalla (Kuva: Ville Huhtanen)

Luovien sisältöjen tuottaminen ja luovuuden muutos

Tekoälyyn perustuvien teknologioiden kehittyminen määrittää luovaa sisällöntuotantoa uudelleen, samalla tavalla kuin esimerkiksi valokuvauksen tai kuvankäsittelyn työkalujen kehitys. Esimerkiksi kuvallisessa ajattelussa korostuvat sisällön tuottamisen taitojen sijaan tyylien ja sisältöjen merkitysten ymmärtämisen taidot, ja ilmaisullisten merkityksien ymmärtäminen, esimerkiksi värin, muodon ja sommittelun osaaminen. Tekoälymallien tuottaessa luovia sisältöjä ihmisen rooli prosessissa siirtyy enemmän kohti ilmaisun valintojen tekijyyttä. Ihminen määrittelee ja valitsee esimerkiksi millaista genreä, valokuvaustekniikkaa tai tyyliä haluaa tuotoksessa käyttää, ja sen jälkeen valitsee generoiduista kuvista tarkoitusperiinsä sopivimman. Näiden valintojen tekemisessä kuvallisen ajattelun erilaiset taidot ovat tarpeen samalla tavalla kuin aiempiakin kuvan tuotannon työkaluja hyödynnettäessä.

Tekoälyn ja koneoppimisen tekniikat synnyttänevät nopeasti uusia ilmaisullisia tyylejä, ja muokkaavat sitä, miten aiempien tyylien merkityksiä luetaan uusilla tavoilla. Näissäkin työelämään heijastuvissa muutoksen prosesseissa luovuustaidot, yhteistyön taidot ja kriittinen ajattelu korostuvat. Opetussuunnitelmien perusteena oleva OECD:n määrittelemä 21st century skills sisältää näitä taitoja. Siten voidaan päätellä, että opetussuunnitelmien tasolla olemme varautuneet työelämän ja arjen tulevaisuuden vaatimuksiin.

Lähteet

Burman, O. 2019. Oppimisilmapiirin tekijöinä ilo, psykologinen omistajuus sekä yrittäjämäinen oppiminen – oppimisen ilon rakenneyhtälömallinnus. Väitöskirja. ItäSuomen yliopisto. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3106-1

Fadel, C. 2008. 21st century skills. How can you prepare students for the new global economy? Global Lead, Education Cisco Systems, Inc. OECD/CERI Paris, May 2008. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa https://www.oecd.org/site/educeri21st/40756908.pdf

Generation AI. 2023. Tekoälyn roolin kasvaessa yhteiskunnassa, lasten ja nuorten osaamista tulee kehittää jo esi- ja perusopetuksessa. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa https://www.generation-ai-stn.fi/stn-uutiskirje/tekoalyn-roolin-kasvaessa-yhteiskunnassa-lasten-ja-nuorten-osaamista-tulee-kehittaa-jo-esi-ja-perusopetuksessa/

Korhonen-Yrjänheikki, K. 2023. Tulevaisuuden työelämässä oppimiskyky on ratkaisevaa. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009593143.html

Neittaanmäki, P., Lehto, M. & Savonen, M. 2021. Yhteiskunnan digimurros. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8647-6

OpenAI. 2023. Voisitko kirjoittaa lyhyen blogitekstin aiheesta Tekoäly ja lapset tulevaisuuden maailman rakentajina? ChatGPT. [Kielimalli]. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://chat.openai.com/chat

Tedre, M. 2023. Tekoäly oppimisen kohteena ja luovan toiminnan lähteenä. Helsingin yliopisto. Luento DigiErkot kehittäjätoimijoina etämessutapahtumassa 3.5.2023.

Kirjoittajat

Ville Huhtanen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Muotoiluinstituutissa lehtorina ja Varhaiskasvatuksen digiosaajaksi! -hankkeessa asiantuntijana. Ville on nykytaiteilija ja hyödyntänyt viimeaikaisissa teoksissaan vuorovaikutteista robotiikkaa ja pelitaidetta.

Minna Markkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Varhaiskasvatuksen digiosaajaksi! -hankkeen projektipäällikkönä ja sosionomikoulutuksen lehtorina. Hän on erikoistunut oppimiseen ja opettamiseen digitaalisissa ympäristöissä.

Artikkelikuva: Curious encounter, toteutettu DALL-E 2:lla ja Adobe Photoshopilla (Kuva: Ville Huhtanen)

Julkaistu 14.6.2023