Teknologiaan liittyvät eettiset kysymykset pohdituttavat kotihoitopalveluita tuottavia yrityksiä

Kirjoittajat: Anniina Kääriäinen, Viljo Siekkinen, Marita Siipola, Joonas Vainio & Hannele Tiittanen

Eettiset ja moraaliset kysymykset ovat jatkuvasti läsnä hoitotyötä tehtäessä. Hoitajien lupauksessa sanotaan, että hoitaja on valmis noudattamaan ammattieettisiä periaatteita, kehittämään omaa ammattitaitoa sekä on sitoutunut sosiaali- ja terveysalan kehittämiseen. (Nevala ym. 2019.) Hoitotyössä ihmisten kohtaaminen on avainasemassa ja jokainen hoitaja on sitoutunut noudattamaan eettisiä periaatteita. Tämä tarkoittaa karrikoidusti hyvän luomista ja pahan välttämistä puntaroimalla vaihtoehtoja hyötyjen ja haittojen kannalta. (ETENE 2010.)

Teknologian tullessa hoitotyöhön mukaan, on pohdittava minkälaisia eettisiä kysymyksiä se tuo tullessaan. Kysyimme Päijät-Hämeessä kotihoitoa tuottavilta toimijoilta (16), mitkä arvot ovat heille tärkeitä digitaalisten palveluiden käyttöönotossa ja mitä riskejä digitaaliset palvelut tuovat mukanaan. Suurin osa vastaajista nosti esiin turvallisuuden, luotettavuuden sekä asiakkaan etusijalla olemisen. Riskeissä esiin nousi koulutuksen ja tietotaidon puute palveluita käytettäessä.

Uusien digitaalisten palveluiden käyttöönotossa yritysten tärkeimpinä arvoina korostuivat tietoturva, turvallisuus sekä asiakaslähtöisyys ja -keskeisyys. Tietoturva on avainasemassa digitaalisissa palveluissa sekä myös niiden turvallinen käyttäminen. Asiakaslähtöisyyttä kuvattiin asiakkaan pitämistä palveluiden keskipisteenä ja ettei asiakas saa kärsiä palveluiden digitalisoinnin uudistamisten yhteydessä. Tärkeä huomio oli myös se, että digitaalisuus ei saa korvata fyysistä kohtaamista vaan digitaalisuuden täytyy tuoda palveluun jotain lisää. Yritysten arvoina tuli esiin digitaalisiin palveluihin siirryttäessä myös paperittomuus, henkilökunnan työhyvinvointi sekä helppokäyttöisyys.

Digitaalisten palveluiden käyttöönottoon liittyvät riskit yritykset liittivät erityisesti laitteiden kustannuksiin. Myös digitaalisten laitteiden käyttökoulutus henkilökunnalle ja käytön opettelu koettiin haasteeksi. Esiin nousi myös huoli siitä, että digitaalisuuteen panostetaan ja tähdätään niin voimakkaasti, että usein jää pohtimatta, ovatko kaikki uudistukset tarpeellisia ja tuovatko ne mitään hyötyä asiakkaalle, työntekijälle tai edes organisaatiolle.  Lisäksi kaikki yritysten edustajat kokivat, ettei heillä ole riittävästi tietoa liittyen hyvinvointiteknologian tai sovellusten käyttöönottoon liittyviin vastuukysymyksiin.

Kyselyllä selvitettiin myös yritysten huolestuneisuutta liittyen hyvinvointiteknologian nopeaan kehittymiseen, henkilökunnan asenteeseen teknologiaa kohtaan, asiakkaiden yksityisyydensuojaan sekä kerätyn tiedon omistamiseen (Talukko 1).

Väittämä, huolestuminen	En ollenkaan	Vähän	Jonkin verran	Paljon
Hyvinvointiteknologian nopea kehittyminen	4	6	4	2
Henkilökunnan asenne teknologiaa kohtaan	2	6	6	2
Asiakkaiden yksityisyydensuoja	0	3	5	8
Kerätyn tiedon omistaminen	1	1	4	10

Taulukko 1. Kotipalveluyritysten esimiesten huolestuneisuus liittyen joihinkin teknologian käyttöönoton eettisyyskysymyksiin (n=16).

Hyvinvointiteknologian nopea kehittyminen herätti vastausten perusteella vähiten huolta yrittäjissä. Henkilökunnan asenne teknologiaa kohtaan sen sijaan jakoi selvästi eniten yrittäjien mielipiteitä. Eniten huolta yrittäjissä herätti asiakkaiden yksityisyyden suojaan liittyvät asiat sekä kerätyn tiedon omistamiseen liittyvät kysymykset. 

Asiakaslähtöisyyttä, turvallisuutta ja luotettavuutta palveluihin

Kyselyyn vastanneiden määrä oli varsin pieni, mutta tulokset vastasivat hyvin aikaisempien tutkimusten tuloksia keskeisistä arvoista kuten asiakaslähtöisyydestä, turvallisuudesta ja luotettavuudesta. Koivunen (2017) huomauttaa artikkelissaan, että asiakaslähtöisyys-käsite on moniulotteinen ja vaikeasti määriteltävissä, koska yhtenäistä ymmärrystä asiakaslähtöisyys-käsitteestä on vaikea saada eri sektorien yhteistyön puutteen vuoksi. Koivunen on kuitenkin määritellyt asiakaslähtöisyyden tarkoittamaan asiakkaan ja ammattilaisen tasa-arvoista vaikuttamista, voimaannuttavaa kumppanuutta ja vuoropuhelua palvelussa. Koivusen mukaan asiakaslähtöisyys tarkoittaa myös palveluun liittyvien yhteisten päätösten tekemistä ja palvelun toteuttamista ja kehittämistä asiakkaan kokonaisvaltaisuus ja ympäristö huomioiden hänen tarpeistaan käsin. Lisäksi Koivunen lainaa artikkelissaan Koivuniemeä ja Simosta, jotka määrittelevät asiakkuuden ihmisen ja alan asiantuntijoiden välillä tapahtuvaksi vuorovaikutteiseksi prosessiksi, jossa yhdistetään voimavaroja ja jossa syntyy arvoa molemmille osapuolille. Tällöin asiakas ei ole vain toimenpiteiden kohteena vaan palveluun aktiivisesti osallistuvana toimijana.  Asiakaslähtöisyys on tekoja, jotka näkyvät asiakkaan saamassa palvelussa.

”Yksityisyyden suoja kattaa fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen intimiteetin sekä henkilökohtaiset tiedot. ” (ETENE 2010). Tiedon omistajuudessa keskeistä on, kenelle tallennu tieto kuuluu, kuka sitä hallinnoi ja saa käyttää. Tekoäly viranomaistoiminnassa artikkelin mukaan yksi tietotalouteen liittyvistä keskustelluimmista aiheista on tiedon omistajuus (Koivisto ym. 2019, 10). Tietotekniikkayhteiskunnassa kuluttajia koskevasta yksityisestä datasta on tullut keskeinen kauppaväline, joka kiinnostaa useita kaupallisia toimijoita. Lisäksi on hyvä huomioida, että erityisen arkaluontoista henkilökohtaista dataa voidaan käyttää jopa yksityishenkilön kiristämiseen, kuten kävi laajasti uutisoidussa Psykoterapiakeskus Vastaamoon kohdistuneessa tietomurrossa vuosina 2018-2021.

Jokaisella kansalaisella on oikeus sähköisten tietopalveluiden hyödyntämiseen. Laadukkaiden sähköisten palvelujen tulee olla saavutettavia, helppokäyttöisiä ja esteettömiä. Etenkin ikääntyvälle väestölle verkkopalvelujen abstraktisuus ja vaikeaselkoisuus voivat tuottaa haasteita niiden käytölle. Asiakkaan tarpeiden tunteminen ja huomioiminen verkkopalveluiden suunnittelussa vaikuttaa palveluiden käytettävyyteen ja teknologian käytöstä on aina sovittava yhdessä asiakkaan kanssa laadittaessa palvelusuunnitelmaa. Teknologian käytön arvoperusta kiinnittyy ihmisarvoon ja teknologian käytössä on noudatettava eettisiä periaatteita hyvän tekemisestä ja vahingon välttämisestä sekä pidettävä huolta asiakkaan itsemääräämisoikeudesta, yksityisyyden suojasta, oikeudenmukaisuudesta ja turvallisuudesta. (ETENE 2010.)

Teknologian käyttöönotto kotipalveluyrityksissä edellyttää myös valmiutta asiakkaan opastamiseen osana esteetöntä palveluketjua (ETENE 2010), tämä haastaa yrityksiä miettimään miten tuki- ja neuvontapalveluja tullaan järjestämään. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan myös syksyllä 2021 alkaneella kotihoitopalveluihin teknologiaa ja digitalisaatiota (KOHOTE) -hankkeella. Hankkeella tuetaan pieniä kotipalveluyrityksiä sekä kolmannen sektorin toimijoita Päijät-Hämeen alueella teknologian käyttöönotossa ja digitalisuuteen siirtymisessä palvelutuotannossa. (LAB 2021.)

Lähteet

ETENE 2010. Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa. ETENE-julkaisuja 30. Viitattu 26.12.2021. Saatavissa https://etene.fi/documents/66861912/66865172/ETENE-julkaisuja+30+Teknologia+ja+etiikka+sosiaali-+ja+terveysalan+hoidossa+ja+hoivassa.pdf/fb6eee4a-38e5-4c11-9254-74b138d1935a/ETENE-julkaisuja+30+Teknologia+ja+etiikka+sosiaali-+ja+terveysalan+hoidossa+ja+hoivassa.pdf?t=1439805466000

Koivisto, R., Leikas, J., Auvinen, H., Vakkuri, V., Saariluoma, P., Hakkarainen, J., Koulu, R. 2019. Tekoäly viranomaistoiminnassa: Eettiset kysymykset ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 14. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 27.12.2021. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-643-0

Koivunen, K. 2017. Asiakas- tai ihmislähtöisyys – tasavertaisuutta ja vastavuoroisuutta ammattilaisten ja palvelun käyttäjien kanssa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 62. Viitattu 27.12.2021. Saatavissa http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-141-8

LAB. 2021. KOHOTE-hanke. Viitattu 23.12.2021. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/kotihoitopalveluihin-teknologiaa-ja-digitalisaatiota

Nevala, Perez & Lehtinen 2019. Lähihoitajan eettiset ohjeet. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto, SuPer. Viitattu 27.12.2021. Saatavissa https://www.superliitto.fi/site/assets/files/4599/superliitto-lahihoitajan-eettiset-ohjeet-2019.pdf

Kirjoittajat

Anniina Kääriäinen, Viljo Siekkinen, Marita Siipola ja Joonas Vainio opiskelevat ylempää ammattikorkeakoulututkintoa LAB-ammattikorkeakoulussa.

Hannele Tiittanen toimii yliopettajana LAB ammattikorkeakoulussa.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/k%c3%a4det-ipad-tabletti-tekniikkaa-820272/ (CC0)

Julkaistu 25.1.2022

Viittausohje

Kääriäinen, A., Siekkinen, V., Siipola, M., Vainio, J. & Tiittanen, H. 2022. Teknologiaan liittyvät eettiset kysymykset pohdituttavat kotihoitopalveluita tuottavia yrityksiä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/teknologiaan-liittyvat-eettiset-kysymykset-pohdituttavat-kotihoitopalveluita-tuottavia-yrityksia/