Ravitsemushoito on tärkeä osa ikäihmisten päivittäistä hoitoa ja teknologia voi olla tässä tukena. Teknologian käytettävyys ravitsemuksen seurannassa koetaan hyvänä, mutta uuden teknologian käyttöönotto vaatii aina lisäresursseja. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata teknologian tuomaa helpotusta käytettävyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta ravitsemustilan seurannassa ikäihmisten palveluasumisessa.

Kirjoittajat: Hanna Eskola, Johanna Hunttila, Laura Pellikka, Essi Ripatti, Tuija Rinkinen & Hannele Tiittanen

Teknologia on tullut pysyväksi osaksi ikääntyneiden palveluja, ja sitä tarvitaan avuksi vastaamaan ikääntyvän väestön hoidon haasteisiin (Kaasalainen & Neittaanmäki 2018). Hoitohenkilöstön asenteet teknologiaa ja digitaalisia palveluja kohtaan ovat yleisesti myönteiset. Teknologia nähdään tarpeellisena apuvälineenä työssä. (Kivekäs ym. 2020, 233–234.) Teknologian toivotaan vastaavan tarkoitustaan, olevan helppokäyttöistä ja toimivan ilman häiriöitä. Eri ohjelmilta toivotaan yhteensopivuutta ja tietojen kirjaamiselta joustavuutta sekä päällekkäisen kirjaamisen välttämistä. (Rytkönen 2018, 145, 168.)

Ravitsemukseen liittyvien ongelmien syitä tunnistetaan huonosti hoitokodeissa ja kotisairaanhoidossa. Ravitsemushoito ei kata vain ruoan ja juoman tarjoamista, vaan se sisältää ravitsemustilan arviointia, mahdollista diagnosointia, seurantaa sekä arviointia tekijöistä, jotka mahdollisesti voivat vaikuttaa ravitsemustilaan. (Håkonsen ym. 2019.) Ikääntyneistä laitoshoidon asiakkaista jopa 90 % on vajaaravitsemuksessa tai sen riskissä (Strandberg ym. 2021). Hoitolaitoksissa suurimmaksi esteeksi oikeanlaisen ravitsemuksen toteuttamiselle nousee työntekijöiden kiire. Ravitsemusta ja sen dokumentointia ei koeta yhtä tärkeäksi hoitotoimenpiteeksi kuin muita päivittäisiä hoitotoimenpiteitä. (Håkonsen ym. 2019; Harris ym. 2019.)

Kustannusten näkökulmasta vajaaravitsemuksen ennaltaehkäisy on edullisempaa kuin sen korjaaminen (Alanne ym. 2019, 1). Vajaaravitut pitkäaikaishoivan asiakkaat tarvitsevat tutkitusti enemmän tukea arjen toimintoihin. Tämä nostaa hoitokuluja, joten iäkkäiden ravitsemushoidolla nähdään olevan terveystaloudellisia hyötyjä. (Hugo ym. 2018, 364.) Viimeisimpien arvioiden mukaan aikuisikäisten vajaaravitsemus aiheuttaa vuosittain noin 600 miljoonan euron lisäkustannukset, kun sairastavuus ja hoitoisuus lisääntyvät (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023, 36).

MuonaHealth -sovelluksen käytettävyys ja saavutettavuus

Teknologian käytettävyydestä puhutaan useissa eri tutkimuksissa. Nielsen (1993) määrittää käytettävyyden käsitteen viiteen osa-alueeseen: oppimiskykyyn, tehokkuuteen, muistettavuuteen, virheisiin ja tyytyväisyyteen. Käytännössä siis laitteen tai ohjelman tulee olla helposti opittava, tehokas sekä tuottava. Oleellista on myös, että laitteen käyttö on helppoa muistaa ja tähän on helppo palata pidemmänkin ajan jälkeen. Ohjelmassa tai laitteessa tulisi myös olla mahdollisimman matala riski virheisiin ja niiden korjaaminen olisi mahdollisimman helppoa. Sen on myös oltava miellyttävä käyttää, jotta käyttäjät pysyvät tyytyväisenä. (Nielsen 1993, 26–27.)

Digitaalisten palveluiden saavutettavuus tarkoittaa, että mahdollisimman moni kykenee käyttämään palveluja mahdollisimman helposti (Aluehallintovirasto 2023). Saavutettavuus liittyy melko vakiintuneesti digipalvelujen, verkkosivujen ja mobiilisovelluksien yhteyteen. Saavutettavuuden yhteydessä voidaan puhua myös digitaalisesta esteettömyydestä. Suunnittelun yhteydessä on tärkeää ottaa huomioon erilaisten käyttäjien tarpeet ja tilanteet. (AVI 2023; Voutilainen 2023, 128.) Digitaalinen saavutettavuus voidaan nähdä ketjuna, jossa koulutus, laitteisto, ohjelmisto ja sisältö toimivat harmonisesti yhdessä (Botelho 2021, 27). Digitaalisten palveluiden osalta tärkeää on niiden toimintavarmuus (Voutilainen 2023, 131). Teknologian kokeilumahdollisuus ja tunnettavuus lisäävät niiden hyväksymistä niin henkilöstön kuin asiakkaidenkin parissa. Mainostaminen levittää tietoisuutta teknologisista apuvälineistä ja palveluista. (Rytkönen 2018, 169.)

MuonaHealth -ohjelma on työkalu hoitohenkilökunnalle asiakkaiden vajaaravitsemustilan tunnistamaan. LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiteknologia ja innovaatiot -opintojakson YAMK-opiskelijat testasivat MuonaHealth –ohjelmaa viikon ajan ja huomioita käytettävyydestä tehtiin Nielsenin teoriaan pohjaten. Testiviikon havainnoista ja kokemuksista opiskelijat loivat asiakaspolun MuonaHealth –ohjelman käytöstä (kuva 1). Asiakaspolusta voidaan huomata, että johdon sitoutuminen, hyvä perehdytys ja yhteisten käytänteiden sopiminen ovat tärkeitä tekijöitä. Useat eri kirjautumiset voivat turhauttaa henkilökuntaa, ja asiakkaan ravitsemussuunnitelman tekemiseen olisi hyvä olla apuna asiantuntija tai valmiita suunnitelmapohjia ja ehdotuksia.

Muona – asiakaspolku palveluasumisyksikössä. Muona ohjelman käyttöönotto ja hyödyntäminen palveluasumisyksikössä.
Kuva 1. Asiakaspolku MuonaHealth ohjelmassa. (Kuva: Hanna Eskola, Johanna Hunttila, Laura Pellikka, Essi Ripatti 2023)

Kehittämistä tarvitaan vielä

Haasteellista teknologian ja digitaalisten palvelujen valmistajien näkökulmasta on se, että runsaasta tarjonnasta huolimatta sote-alalla hyödynnetään teknologioita niukasti. Teknologioiden hyödyt näkyvät vasta pitkällä aikavälillä, ja varsinkin pienissä kunnissa investoidaan teknologiaan varovasti. Toiveissa on muutos tilanteeseen sote-uudistuksen myötä päätösten siirtyessä suurempiin yksiköihin. Toisena haasteena on tuotu esiin uusien teknologioiden integroituminen tietojärjestelmiin ja prosesseihin. (Lähteenmäki ym. 2020, 51.) Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuositusten mukaan teknologiaa tulee kuitenkin käyttää ikäihmisten terveyden ja hoitohenkilökunnan tukena (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020,35).

MuonaHealth -ohjelma suosittelee tietyin väliajoin riskitestien tekemistä, josta huomataan ikäihmisen mahdollinen vajaaravitsemus. Ohjelman käyttäminen yhtenäistää kirjaamiskäytäntöjä ja näin helpottaa myös ravitsemuksen seurantaa. Lisäksi ohjelmasta on saatavissa erilaisia tilastoja organisaation ravitsemushoidosta ja sen vaikuttavuudesta. Henkilökunnan käytössä tulisi olla ohjelman käyttöön sopivat työkalut, esimerkiksi älypuhelimet (Kivistö 2022). Testiviikon perusteella käytettävyyttä voisi parantaa ohjelman sovellusversio, joka nopeuttaisi Muonaan kirjautumista ja sen käyttöä. Sovelluksen käytettävyyttä lisäisi myös, jos se olisi mahdollista integroida potilastietojärjestelmiin. Ohjelmasta voisi tulla palautteena konkreettisia ehdotuksia ravitsemustilan parantamiseksi tekoälyä hyödyntäen. Perehdytyksen tukena voisi hyödyntää lyhyitä videoita, joissa käytäisiin yksityiskohtaisemmin läpi ohjelman eri osa-alueita. Tulevaisuudessa ravitsemussovelluksen uusia käyttökohteita voisivat olla esimerkiksi kotihoidon ja kuntoutuksen yksiköt, päiväkodit ja syömishäiriöyksiköt.

Lähteet

Alanne, S., Siljamäki-Ojansuu, U. & Saarnio, J. 2019. Vajaaravitsemuksen kustannukset. Lääkärilehti 20/2019. Viitattu 2.10.2023. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2020091869997 

Aluehallintovirasto. 2023. Yleistä saavutettavuudesta. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta/

Botelho, F. 2021. Accessibility to Digital Technology: Virtual Barriers, Real Opportunities. Assistive Technology 33(S1) 27–34. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1080/10400435.2021.1945705

Harris P.S., Payne L., Morrison L., Green S.M., Ghio D., Hallett C., Parsons E.L., Aveyard P., Roberts H.C., Sutcliffe M., Robinson S., Slodkowska-Barabasz J., Little P.S., Stroud M.A., Yardley S. 2019. Barriers and facilitators to screening and treating malnutrition in older adults living in the community: a mixed-methods synthesis. BMC Family Practice 20, 100. Viitattu 27.9.2023.  Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12875-019-0983-y

Hugo, C., Isenring, E., Miller, M.  & Marshall, S.  2018. Cost-effectiveness of food, supplement and environmental interventions to address malnutrition in residential aged care: a systematic review. Age and ageing 47(3). Oxford University Press. Viitattu 2.10.2023. Saatavissa https://doi:10.1093/ageing/afx187

Håkonsen S.J, Pedersen P.U, Bygholm A, Thisted C.N, Bjerrum M, 2019. Lack of focus on nutrition and documentation in nursing homes, home care- and home nursing: the self-perceived views of the primary care workforce. BMC Health Services Research 19: 642–651.  Viitattu 4.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12913-019-4450-1

Kaasalainen, K. & Neittaanmäki, P. 2018. Terveys- ja hyvinvointiteknologian sovelluksia ikääntyneiden terveyden edistämisessä ja kustannusvaikuttavien palvelujen kehittämisessä. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja 63/2018. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 3.10.2023. Saatavissa  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7616-3

Kivekäs, E., Kekäläinen, H., Kaija-Kortelainen, M., Kinnunen, A., Kämäräinen, P., Aallosvirta, V. & Saranto, K. 2020. Hyvinvointiteknologia kotihoidossa – Myönteinen odotus teknologian hyödyistä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 12(3), 229–240. Viitattu 4.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.94782

Kivistö, S. 2022. Digitaalinen ohjelmisto ravitsemushoidon tukena ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa. Itä-Suomen yliopisto. Lääketieteen laitos. Pro gradu –tutkielma. Viitattu: 6.10.2023. Saatavissa https://erepo.uef.fi/handle/123456789/28489

Lähteenmäki, J., Niemelä, M., Hammar, T., Alastalo, H., Noro, A., Pylsy, A., Anttila, H. 2020. Kotona asumista tukeva teknologia: Kansallinen toimintamalli ja tietojärjestelmät (KATI-malli). VTT Technical Research Centre of Finland. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://doi.org/10.32040/2242-122X.2020.T373

Nielsen, J. 1993. Usability engineering. Boston (MA): Academic Press.

Rytkönen, A. 2018. Hoivatyöntekijöiden työn kuormittavuus ja teknologian käyttö vanhustyössä. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Akateeminen väitöskirja. Viitattu 4.10.2023. Saatavissa  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0829-2.

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Viitattu 5.10.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1

Strandberg, T. & Nykänen, I. 2021. Ravitsemustiede. Ikääntyneiden vajaaravitsemus. Duodecim Oppiportti. Viitattu 2.10.2023. Saatavissa https://www.oppiportti.fi/op/rvt00164/do

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Ravitsemushoitosuositus. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 2.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-977-1

Voutilainen, T. 2023. Digitaalisten palvelujen sääntely. 2. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 2.10.2023. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/1js2888/alma992103325106254

Kirjoittajat

Hanna Eskola, Johanna Hunttila, Laura Pellikka ja Essi Ripatti ovat valmistuvia opiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) -koulutuksesta.

Tuija Rinkinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Hannele Tiittanen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/vihannekset-kori-vihanneskori-sato-752153/ (congerdesign, Pixabay License)

Julkaistu 19.2.2024

Viittausohje

Eskola, H., Hunttila, J., Pellikka, L. Ripatti, E., Rinkinen, T., & Tiittanen, H. 2024. Teknologia apuna ravitsemushoidon toteutuksessa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/teknologia-apuna-ravitsemushoidon-toteutuksessa/