Oikealle kohderyhmälle ammattimaisesti laadittu uutiskirjeen sisältö voi vahvistaa yrityskuvaa ja saavuttaa tehokkaasti asianmukaisen kohderyhmän. Hyvä tarina pysäyttää ja luo vahvan asiakaskokemuksen, sekä jättää hyvän muistijäljen yrityksestä. Asiakaskokemuksen hyödyntäminen onkin yrityksen B2B-markkinoinnissa tärkeässä asemassa. Nopeasti kehittyvän tekoälyn käyttö mahdollistaa myös tulevaisuudessa entistä paremmin kohdennettua viestintää ja kiinnostavampia sisältöjä uutiskirjeisiin, jotka edistävät markkinoinnin vaikuttavuutta ja lisäävät yrityksen kassavirtaa.

Kirjoittajat: Miia Lahtinen, Kaija Väisänen & Reko Juntto

Asiakaskokemus

Asiakasarvo, kilpailukeinot ja arvolupaus määrittävät, millaisella asiakaskokemuksella organisaatio aikoo menestyä ja tekevät siksi asiakaskokemuksesta strategisen. Asiakkaan näkökulmasta asiakaskokemuksen onnistumista arvioidaan perinteisesti asiakastyytyväisyyden, -uskollisuuden ja –suosittelun perusteella ja nämä ovat tärkeitä operatiivisen toiminnan mittareita, jotka selittävät yleisesti yrityksen kasvua ja kannattavuutta. (Saarijärvi & Puustinen 2020, 47, 49.) Asiakkaiden ymmärtäminen yksilöinä ja tietoisuus heidän ainutlaatuisista tarpeistaan oikealla hetkellä ovat keskeisiä luottamuksen ja uskollisuuden kehittämisessä (Marigold 2022).

Asiakaskokemuksien jakaminen ystäville ja lähipiirille on muuttunut merkittävästi digitalisoitumisen vuoksi ja asiakkaat hyödyntävät aktiivisesti tietoa. Asiakkaille kohdistettu markkinointiviestintä on kasvanut ja informaatiotulvasta on vaikeaa erottaa asioita. Yrityksen markkinoijille tämä on haaste, miten oma viesti tulee ymmärretyksi ja nähdyksi. (Filenius 2015, 19, 207.) Asiakaskokemus syntyy asiakkaan kokeman positiivisten tai negatiivisten tunnetilojen kautta (Motta-Filho 2021).

B2B-markkinointi ja vaikuttajamarkkinointi

Suojanen (2022) toteaa, että B2B-markkinointia ei suunnata yksityishenkilöille tai kuluttajille, elleivät he työnsä takia kuulu asianomaiseen kohderyhmään markkinoinnissa. B2B-markkinoinnin tavoitteiden taustalta tulee löytyä yrityksen liiketoiminnalliset vaatimukset. Mikäli ei löydy, niin yrityksen johto, myynti sekä markkinointi puhaltavat vain omaan hiileensä. Virtasen (2019, 136) mukaan yrityksen strategiseen suunnitteluun on yhdistettävä B2B-markkinoinnissa käytettävä sosiaalisen median käyttö.

Vaikuttajamarkkinoinnin tekijöitä käytetään yhä laajemmin osana yrityksen markkinointitoimintaa. Vaikuttajamarkkinoinnin hyöty saadaan parhainten irti, kun se sisällytetään yrityksen digimarkkinointisuunnitelmaan. Yritykset käyttävät vaikuttajia yhä enemmän yrityksen erilaisissa markkinointitoimissa. (Pentikäinen 2022.) Halonen (2019, 145) toteaa, että referenssit eli muiden asiakkaiden suositukset ovat B2B-puolella tavanomainen markkinointikeino.

Tekoäly

Tekoälyn hyödyntämisessä tietoa yhdistellään ja hyödynnetään tekoälyn luomaa koneoppimisen mallia ja tehdään sen pohjalta päätöksiä tai toimenpiteitä. Tekoäly on eri asia kuin markkinoinnin automaatio, jossa ihminen suunnittelee markkinoinnin toimenpiteet ja automaatio on toimenpiteiden toteuttajana. Tekoäly pääsääntöisesti käsittelee luokittelematonta tai luokiteltua nk. strukturoitua tietoa. Strukturoitu tieto voi olla esimerkiksi erilaisia asiakasluokkia. Tekoäly voi tutkia myös massoittain tarjottua luokittelematonta tietoa, josta tekoäly tunnistaa moninaisia ryhmiä esimerkiksi ryhmittämällä persoonallisuustyyppejä erilaisista asiakastietokannoista. Digitalisaation ratkaiseva askel tulee olemaan tekoälyssä. (Komulainen 2018, 299–300, 308.)

Uutiskirjeen laatiminen on aikaa vievä prosessi kokeneeltakin kirjoittajalta. Ennen uutiskirjeen tekemistä ja lähettämistä tekoälyn avulla voi pyytää ideoita aiheesta ja tarvittaessa korjata huomaamatta jääneet virheet ja esimerkiksi linkkeihin ja typografiaan liittyvät ongelmat. Kehittynyt tekoäly osaa jopa kirjoittaa, optimoida ja personoida uutiskirjeen mutta lopullisen viestin määrittely tulee jättää markkinoijalle ja yritykselle. Tekoälyn etu on sen nopeus tuottaa uutta tekstiä ja suorittaa toimenpiteitä. Tekoälyn avulla voi myös analysoida nykyisten ja potentiaalisten tulevien asiakkaiden tietoja, sekä ennustaa mitkä asiakkaat todennäköisimmin ovat lähellä ostopäätöksen tekoa. Tekoäly osaa suositella myös tärkeimpiä myyntitoimenpiteitä, ennustaa tuloksia ja optimoida hinnoittelua. (Kaput 2022.) Uutiskirjekokemuksen luomisessa kannattaa jäljitellä sanomalehden ilmettä, sillä uutiskirjeet ovat monella tapaa hyvin samanlaisia kuin varsinainen sanomalehti. Uutiskirjeen tulisi olla nimensä mukaisesti sekä uutisia sisältävä että myös kirje. (Motta-Filho 2021.)

Uutiskirje ja tarina

Hyvä tarina synnyttää näkijässään, kuulijassaan ja lukijassaan tunteita ja tämä on tarinan voima. Pelkät tosiasiat eivät jää mieleen yhtä hyvin kuin keksityt tarinat. Tarinan löytämiseksi tulee kuunnella asiakkaita, jotka ovat tekemisissä aidosti yrityksen kanssa. (Virtanen 2020, 55–56.) Saksalan (2022, 22, 27) mukaan tarinan on oltava totta sen ihmiselle, sinulle ja yhteisöllesi. Näin tarinaa voidaan pitää majakkana, joka kunnioittaa yhteisesti sovittuja tavoitteita ja suuntaa. Tarinankerronnan päätavoite on herättää vastaanottajan kiinnostus asiaan.

Lahtinen ym. (2022, 194) toteavat, että uutiskirjeen tilaaminen tulee olla helppoa ja tilaajille tulee kertoa uutiskirjeen tarkoitus sekä lähettää tervetuloviesti. Yrityksen brändin tulee olla uutiskirjeen pohjana ja sähköpostiviestin aihe ja otsikot tulee olla nopeasti silmäiltävissä. Asiakassegmentointi on tärkeä asia ja uutiskirjeen tilaajille tulee lähettää vain hänelle tarkoitettua sisältöä. Huomiota tulee kiinnittää siihen, että sähköpostia luetaan usein erilaisista päätelaitteista ja roskapostia ei tule tuottaa. Näin tehostetaan sähköpostimarkkinointia ja sähköpostista tulee yrityksen myyntikanava. Granger (2022) mukaan hyvän uutisen, myös uutiskirjeen tulisi pyytää lukijoiden palautetta ja ottaa se huomioon. Uutiskirjeen klikkausmäärien kehitys on arvokasta tietoa palvelun tuottajille. Sisällön merkitystä ja kiinnostavuutta lukijoille voi myös mitata viikoittaisella tilaajamäärien kehityksellä.

Tulevaisuuden näkymät

Tulevaisuudessa tulee huomioida, että asiakaskokemuksen tarinallistamisen avulla yritys vahvistaa omaa brändiä ja lisää yrityksen kassavirtaa. Tarinan kertomisessa voi lisäksi hyödyntää vaikuttajamarkkinoinnin tekijöitä eli influenssereita, joilla on omassa sosiaalisissa mediakanavissa paljon seuraajia. Vaikuttajamarkkinoinnin käyttö edellyttää kuitenkin yritykseltä vahvaa näkemystä kokonaisvaltaisesta markkinoinnista ollakseen tuottava ja menestyvä ja se vaatii läpinäkyvyyttä asiakkaiden suuntaan.

Oikein kohdennettu uutiskirje luo asiakkaille lisäarvoa, jonka avulla he saavat informaatiota heitä kiinnostavista asioista. Yrityksen tulee tuntea asiakkaiden tarpeet ja tunnistaa tekijät, jotka mahdollistavat yrityksen erottumisen kilpailijoista. Sähköpostimarkkinoinnissa voidaan hyödyntää asiakkaiden luomaa sisältöä siten, että esimerkiksi asiakaspalautteista kirjoitetaan tarina, jossa asiakasvaatimus suhteutetaan yrityksen arvoihin. Tänä päivänä jokaisen yrityksen sähköisen uutiskirjeen tekijän tulee olla ajantasalla digitaalisen markkinoinnin kehittyvistä keinoista kuten tekoälystä. Yrityksen tulee olla aina askeleen edellä kilpailijoita, jotta se ei jää jalkoihin sähköpostimarkkinoinnissa ja uusien menetelmien hyödyntämisessä.

Lähteet

Granger, J. 2022. What does the future hold for newsletters? Mousetrap Media Ltd. Viitattu 12.2.2023. Saatavissa https://www.journalism.co.uk/news/newsrewired-newsletters-guardian-economist-ft/s2/a934221/

Filenius, M. 2015. Digitaalinen asiakaskokemus. Menesty monikanavaisessa liiketoiminnassa. Helsinki: Docendo.

Halonen, M. 2019. Vaikuttajamarkkinointi. Helsinki: Alma Talent.

Kaput, M. 2022. AI for Sales: What You Need to Know. Marketing AI Institute. Viitattu 12.2.2023. Saatavissa https://www.marketingaiinstitute.com/blog/ai-in-sales

Komulainen, M. 2023. Menesty digimarkkinoilla. 3. uudistettu painos. Helsinki: Kauppakamari.

Lahtinen, N., Pulkka, K., Karjaluoto, H. & Mero, J. 2022. Digimarkkinointi: luo strategia, vie se käytäntöön, myy enemmän. Helsinki: Alma Talent.

Motta-Filho, M.A. 2021. Brand experience manual: bridging the gap between brand strategy and customer experience. Rev Manag Sci. Vol. 15, 1173–1204. Viitattu 12.2.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s11846-020-00399-9

Saarijärvi, H. & Puustinen, P. 2020. Strategiana asiakaskokemus; miksi, mitä, miten? Jyväskylä: Docendo.

Saksala, H. 2022. Uskallus ja tarinat bisneksessä. Helsinki: Alma Talent.

Suojanen, E. 2022. B2B-markkinointi – Konkreettiset keinot B2B-myynnin kasvattamiseen. Myynninmaailma. Viitattu 27.1.2023. Saatavissa https://myynninmaailma.fi/asiantuntija-artikkelit/kasvumarkkinointi/b2b-markkinointi-konkreettiset-keinot-b2b-myynnin-kasvattamiseen/

Virtanen, S. 2020. Somemarkkinoinnin työkirja. Helsinki: Kauppakamari.

Kirjoittajat

Miia Lahtinen on YAMK-opiskelijana LAB-ammattikorkeakoulussa Digitaaliset ratkaisut -koulutusohjelmassa.

Kaija Väisänen on YAMK-opiskelijana LAB-ammattikorkeakoulussa Digitaaliset ratkaisut -koulutusohjelmassa.

Reko Juntto toimii LAB-ammattikorkeakoulussa digitaalisen liiketoiminnan lehtorina.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kasivarsi-naine-lappari-selailu-4050334/ (Vlada Karpovich, Pexels Licence)

Julkaistu 2.5.2023

Viittausohje

Lahtinen, M., Väisänen, K. & Juntto, R. 2023. Tehoa uutiskirjeeseen tarinallistamisen avulla. LAB Pro. Viittauspvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tehoa-uutiskirjeeseen-tarinallistamisen-avulla/