Tavoitteena asiakaslähtöisempi täydennyskoulutus

Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen (JATKO) – hankkeessa kehitetään LAB-ammattikorkeakouluun ja Muotoiluinstituuttiin tarvelähtöistä täydennyskoulutusta. Hankkeessa on perehdytty työntekijöiden, yritysedustajien ja työnhakijoiden täydennyskoulutustarpeisiin haastattelujen, kyselyjen ja työpajojen avulla. Maaliskuussa tarjoutui mahdollisuus kartoittaa tulevaisuuden tekijöiden tarpeita kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta. Tässä artikkelissa kerrotaan hankeyhteistyönä järjestetystä työpajakokonaisuudesta.

Kirjoittaja: Katariina Pakarinen & Marjut Suokas

JATKO–hankkeen asiantuntijat fasilitoivat 14-16.3.2022 kolmen työpajan sarjan Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa (Kaakon Kokka) –hankkeelle. Työpajojen tavoitteena oli selvittää kuinka kansainvälisen osaajan tai opiskelijan työllistyminen / työllistäminen olisi mahdollisimman helppoa, sujuvaa ja tuloksellista. JATKO oli kiinnostunut erityisesti täydennyskoulutustarpeista ja miten niihin voidaan vastata tulevaisuuden täydennyskoulutuksella.

Työpajat järjestettiin samalla sisällöllä Lappeenrannassa, Kouvolassa ja Kotkassa. Osallistujat olivat kansainvälisiä opiskelijoita, yrityksien ja sidosryhmien edustajia. Työpajatyöskentely oli jaettu kolmeen vaiheeseen. Asiakkaan palvelupolkua tarkasteltiin ennen, aikana ja jälkeen -vaiheiden kautta. Kerätyt näkemykset ja kokemukset ovat tärkeää aineistoa, kun uusia tarvelähtöisiä täydennyskoulutuksia ja -koulutuskokonaisuuksia konseptoidaan tulevaisuuden tekijöille, työnantajille ja työllistymistä tukeville asiantuntijoille.

Tulevaisuuden työntekijöiden tarpeita ja toiveita

Kansainväliset opiskelijat ja työnhakijat tarkastelivat työpajoissa omaa polkuaan opinnoista työnhaun kautta työllistymiseen sekä työpaikan vakinaistamiseen tai vaihtoon. Opiskelijoita pyydettiin pohtimaan mahdollisia lisäkoulutustarpeita, jotta työllistyminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Keskeisimmiksi täydennyskoulutustarpeiksi nousivat:

oman osaamisen sanoittaminen ja osaamisesta viestiminen
tulevaisuusajattelu, resilienssi ja muutoskyvykkyys sekä tulevaisuuden työelämätaidot
suomalainen kulttuuri, työelämä ja sen käytännöt
alakohtaisen substanssin kasvattaminen
suomen kielen taito
yrittäjyys – tiedot, taidot ja asenne

Opiskelijoilta kaivattiin näkemyksiä, kuinka vahvistaa geneerisiä työelämätarpeita. Opiskelijoiden mukaan työ- ja harjoittelupaikkoista on kova kilpailu. Töihin on hankalaa päästä ilman aiempaa työkokemusta. Vahvuuksien tunnistamista ja oman osaamisen sanoittamista pidettiin merkityksellisinä taitoina. Keskeistä on osata kertoa, mitä lisäarvoa työnhakija voi organisaatiolle tarjota. Myös ymmärrys muuttuvasta maailmasta, nousevista trendeistä, aloista ja muuttuvasta työelämästä on tärkeää, jotta kompetenssia voi kehittää työelämän vaatimusten ja mahdollisuuksien mukaisesti. Suomen kielen taito on merkityksellisessä roolissa työllistymisessä. Kielellisiä valmiuksia voi ketterimmin ja tuloksellisimmin vahvistaa arkisissa tilanteissa. Opiskelijoilta tuli myös vahva toive vahvempaan ja konkreettisempaan yritysyhteistyöhön. Käytännön esimerkkeinä mainittiin muun muassa yritysvierailut ja –tutustumiset. Näillä mainittiin olevan vahvin verkostoitumisetu.

Opiskelijoiden mukaan työelämän tukipalvelut ovat avainasemassa muun muassa suomalaisen työelämän, käytänteiden ja lainsäädännön tuntemuksessa. Byrokratia (esimerkiksi sairauslomakäytänteet) koettiin ajoittain epäselvänä. Opiskelijat kertoivat olevansa kiinnostuneita erityisesti yrittäjyyskoulutuksesta, jota esimerkiksi alueelliset kehitysyhtiöt tarjoavat. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole osattu hyödyntää ja käyttää optimaalisesti. Suomalaisissa yrityksissä on tapahtumassa paljon omistajanvaihdoksia, jolloin niissä avautuu uusia mahdollisuuksia kv-osaajille.

Kuva 1. Lappeenrantalaiset opiskelijat pohtivat työpajassa mikä heitä jännittää, huolestuttaa tai pelottaa työnhaussa ja millainen lisäosaaminen tekisi heistä varmempia työnhakijoita. (Kuva: Katariina Pakarinen)

Työnantajien täydennyskoulutustarpeita

Työnantajat tarkastelivat omaa polkuaan rekrytoivan organisaation näkökulmasta, työllistämisestä työsuhteen muutosvaiheisiin. Yrityksiltä kysyttiin mitä he työnantajina tarvitsevat, jotta työllistäminen olisi mahdollisimman helppoa ja millaisesta lisäkoulutuksesta olisi heille hyötyä.

Työnantajien täydennyskoulutustarpeita olivat:

viestintä ja markkinointi
tuloksellinen rekrytointi- ja perehdytysprosessi
valmentava johtaminen ja kielitietoinen ohjaaminen
työyhteisötaidot ja ryhmäyttäminen ja osaamisen hyödyntäminen

Työnantajien mielestä keskeistä on, että ryhmäytyminen työyhteisöön tapahtuu luontevasti ja lujasti. Arkiset kohtaamiset ja vuorovaikutus näyttelevät isoa roolia, sillä oppaat ja muu tukimateriaali katoaa helposti tietotulvaan. Vahvistavina ja edistävinä tekijöinä mainittiin dynaaminen sisäinen viestintä, hyvä johtaminen ja valmentava asenne.

Kansainvälisellä taustalla oleva työntekijä on tärkeää nähdä voimavarana. Hän tuo yritykseen osaamisen lisäksi uusia näkökulmia ja verkostoja. Tästä syystä on tärkeää taltioida kv-osaajan työkokemus ja hiljainen tieto yritykseen, ettei se katoa työsuhteen päättyessä. Jokainen työntekijä on samalla yritykselle merkityksellinen brändilähettiläs.

Kuva 2. Yrittäjät listasivat haasteita, joita uuden työntekijän kanssa saatetaan kohdata ja etsivät näihin tunnistettuihin haasteisiin ratkaisuja. (Kuva: Katariina Pakarinen)

Työntukijoiden täydennyskoulutustarpeita

Työllistymistä tukevat tahot pohtivat tukitoimia ja tarjolla olevia palveluita, niin työn etsijöille kuin työnantajille. Osallistujia pyydettiin ideoimaan ratkaisuja, kuinka he voisivat asiantuntijana / asiantuntijaverkostona tukea asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti molempia osapuolia työsuhteen kaikissa vaiheissa. Työntukijat nostivat pohdinnoissaan keskeisiksi täydennyskoulutustarpeiksi:

Verkostoyhteistyö ja yhteiskehittäminen
Viestintä ja markkinointi
Asiakasymmärrys ja -lähtöisyys
Tulevaisuusajattelu
Systeeminen suunnittelu

Työllistymistä ja työllistämistä tukevien asiantuntijoiden välinen tiivis yhteistyö on tärkeää. Kehittämisintoa ja halukkuutta pidettiin vahvana, mutta tiedon siirtyminen koettiin vaillinaisena. Tiedon pirstaleisuus, päällekkäiset työt ja toimet hankaloittavat tuloksellisuutta. Ratkaisuksi ehdotettiin sitkeää ja aitoa yhteiskehittämistä kohti yhteistä toimintamallia ja asiakkaan etua. Yhteinen ymmärrys tavoitteesta, toimista, rooleista ja koko prosessista on merkityksellistä toimintakulttuuria luotaessa. Työpajassa tuli ilmi, että henkilökohtaistaminen, vahvan ja kattavan asiakasymmärryksen louhinta, toimeenpanon voimaa unohtamatta, ovat keskeisiä eduntarjoajia tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta tavoiteltaessa. Verkoston näkökulmasta tulevaisuusajattelun ja tulevaisuusorientoituneen asenteen vahvistaminen on kilpailuetu.

Kuva 3. Verkoston edustajat Kouvolassa keräsivät täydennystarpeita verkoston, opiskelijoiden, työnhakijoiden ja työnantajien näkökulmasta. (Kuva: Katariina Pakarinen)

Työpajasarjan tuotos ja tulos JATKO-hankkeen näkökulmasta on merkittävä. Työelämän käyttäjälähtöiselle muotoilulle ja kompetenssin kattavalle vahvistamiselle on tilaus ja tarve. Yhteiskehittämisen aika on nyt. Yhdessä voimme tehdä työelämästä asiakaslähtöisemmän ja sujuvamman. Elinikäinen oppiminen on etuoikeus, joka kannattaa käyttää. Ymmärrys kasvaa yhteistyössä. JATKO-hankkeessa opit ja oivallukset tullaan ottamaan käyttöön erilaisissa jatko-, täydennys-, ja lisäkoulutuspiloteissa. (LAB-ammattikorkeakoulu 2021)

Lähteet

LAB-ammattikorkeakoulu. 2021. JATKO -Muotoilukoulutuksen ja työelämän jatkuva vuorovaikutus ja oppiminen. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/jatko-muotoilukoulutuksen-ja-tyoelaman-jatkuva-vuorovaikutus-ja-oppiminen

Kirjoittajat

Katariina Pakarinen toimii projektipäällikkönä JATKO-hankkeessa. Katariina on erityisesti kiinnostunut asiakaslähtöisestä tuote- ja palvelukehityksestä ja tulevaisuusajattelusta.

Marjut Suokas toimii palvelumuotoilun asiantuntijana JATKO-hankkeessa. Marjut on erityisen kiinnostunut valmentavasta johtamisesta, vuorovaikutuksesta ja tietenkin asiakaslähtöisestä ja tuloksellisesta palveluiden yhteiskehittämisestä.

Artikkelikuva: Katariina Pakarinen

Julkaistu 25.4.2022