Työkyky vaihtelee yksilöittäin ja voi heikentyä tilapäisesti tai pysyvästi, mikä vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin. Suomessa monet työikäiset tekevät vähemmän töitä kuin voisivat, mutta oikealla tuella he pystyisivät täysipainoiseen työskentelyyn. Täsmätyökykyisyyden termillä on pyritty poistamaan rajoitteiden korostamista ja huomioimaan sen, että jokaisella on kykyä tehdä jotakin työtä. Työkykyyn vaikuttavat monet eri tekijät, ja erityisesti johtaminen ja esihenkilön tuki ovat tärkeitä tekijöitä työkyvyn heikentyessä.

Kirjoittajat: Jenna Akkila, Teea Seppälä-Karppinen, Suvi Väisänen & Minna-Maria Behm

Työelämään tarvitaan jokainen

Jokaisella ihmisellä työkyky vaihtelee vuosien mittaan ja se voi heikentyä joko tilapäisesti tai pysyvästi. Alentunut työkyky voi vaikuttaa yksilön mahdollisuuksiin työllistyä tai pysyä työssä. (ELY-keskus 2022.) Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan Suomessa on työikäisiä henkilöitä, jotka tekevät vähemmän töitä kuin voisivat tai haluaisivat, mutta oikeanlaisella tuella kykenisivät tuottavampaan työhön. Yli puolet Suomen työikäisistä kärsii jonkinasteisesta kroonisesta sairaudesta tai vammasta, ja kolmasosa heistä kokee tämän vaikuttavan omaan työhön tai työllistymiseen. (STM 2020, 8, 17.) Yhdenvertaisuuslain mukaisesti työnantajien velvollisuus on edistää yhdenvertaisuutta eikä esimerkiksi osatyökykyisyyden perusteella työnhakijaa tai työntekijää saa asettaa eriarvoiseen asemaan (Yhdenvertaisuuslaki 1325/20214, 7§, 8§, 9§, 15§, 17§). Monen osatyökykyisen osaaminen ja kokemus jää työelämässä hyödyntämättä (ELY-keskus 2022).

Väestön ikääntyessä, hyvinvointipalveluiden ylläpitämiseksi ja myös talouskasvun näkökulmasta työmarkkinoille tulisi saada vahvistusta täsmätyökykyisistä henkilöistä. Sen lisäksi, että työelämään osallistuminen on kansalaisoikeus, myös terveydellisen näkökulman huomioimien on tärkeää; työn tekemisellä on usein positiivinen vaikutus yksilön hyvinvointiin. Täsmätyökykyisten työllistämisen mahdollistamiseksi on tärkeää huomioida työympäristön fyysinen esteettömyys ja hyödyntää erilaisia apuvälineitä. Työnantajat saattavat kuitenkin yhä nähdä ne merkittävänä esteenä, niiden mukanaan tuomien mahdollisuuksien sijaan. (Fyhn ym. 2021, 236; STM 2022.)

Mitä ovat työkyky ja täsmätyökykyisyys?

Työkyvylle ei ole olemassa yhtä määritelmää. Työterveyslaitoksen mukaan työkyky on laaja-alainen ja se vaihtelee eri elämän vaiheissa. Työkyvyn kokonaisuutta voidaan hahmottaa esimerkiksi Juhani Ilmarisen kuvaaman Työkykytalon avulla. Työkykytalo eli työkyky koostuu eri osa-alueista, joita ovat yksilön terveys ja toimintakyky, osaaminen, arvot, asenteet ja motivaatio sekä johtaminen, työyhteisö ja työolot. Näiden osa-alueiden lisäksi työkykyyn vaikuttavat esimerkiksi yksilön elämäntilanne ja yhteiskunnalliset tekijät. Työkykyä tulisi aina arvioida suhteessa työn vaatimuksiin, sillä työn vaatimuksista riippuen yksilö voi olla täysin työkykyinen yhdessä työtehtävässä, mutta osittain työkyvytön toisessa. (Työterveyslaitos 2024.) Työturvallisuuskeskuksen (2024) mukaan myös ikääntyminen saattaa vaikuttaa työkykyyn. Muutokset voivat liittyä fyysiseen työkykyyn, mutta myös tasapainoon ja muihin aisteihin sekä palautuminen työstä vie enemmän aikaa.

Työntekijän voidaan katsoa olevan työkykyinen silloin, kun yksilön terveys ja muut työkyvyn osa-alueet ovat tasapainossa suhteessa työn vaatimusten kanssa ja osatyökykyiseksi silloin, kun näin ei ole. Työkyvyn alenema voi olla tilapäistä tai pysyvää, ja osatyökykyiset ovatkin hyvin monimuotoinen ryhmä ja työtä muokkaamalla työkyvyn alenema ei useinkaan vaikuta työpanokseen. (THL 2019.)
Käsitteinä osatyökykyinen ja lainsäädännössä käytetty vajaakuntoinen, voivat olla työntekijää leimaavia korostaen työntekijän rajoitteita ja antaen työkyvystä liian negatiivisen sävyn. Vajaakuntoinen painottaa työntekijän työkyvyn puutteita, jonka vuoksi tilalle on otettu käyttöön osatyökykyinen. Käsitteenä osatyökykyinen ei ole kuitenkaan ongelmaton, sillä se viestii siitä, että työntekijä selviää työstä vain osittain. Tämän vuoksi Martimo ehdottaakin näiden sijaan käytettävän uutta käsitettä täsmätyökykyinen, sillä “kenestäkään meistä ei ole kaikkiin töihin, mutta kaikista on johonkin työhön”. (Martimo 2020; Martimo 2021.)

Täsmätyökykyisen työntekijän johtaminen

Täsmätyökykyisten työelämän osallisuuteen vaikuttavat tekijät voidaan jakaa kolmeen pääkategoriaan, jotka ovat yksilötason, organisaatiotason ja yhteiskuntatason tekijät. Yksilötasolla osatyökykyisten työllistymistä ja työntekoa tukevat tai haittaavat tekijät eivät asiantuntijoiden mukaan eroa merkittävästi muusta väestöstä. Tärkeitä yksilötason tekijöitä ovat ammattitaito, koulutus, kielitaito, työmotivaatio, halu oppia uutta ja luottamus omiin oppimismahdollisuuksiin. Negatiivisesti osallisuuteen vaikuttavat puutteet koulutuksessa, osaamisessa ja kielitaidossa sekä vähäinen motivaatio opiskeluun tai työhön. Organisaatiotasolla esihenkilöiden tuki on yksi tärkeimmistä tekijöistä, erityisesti liittyen työolosuhteiden mukauttamisen mahdollisuuksiin. Muita keskeisiä tekijöitä ovat avoimuus, suhtautuminen erilaisuuteen, osatyökykyisyyteen liittyvä osaaminen, yhteistyö työterveyshuollon kanssa, johdon tuki ja sitoutuminen sekä työkykyjohtaminen. Yhteiskunnan tasolla merkittäviä tekijöitä ovat asenteet täsmätyökykyisiä kohtaan, lainsäädäntö, työmarkkinatilanne sekä palvelujärjestelmän selkeys. (Nevala ym. 2015, 26-27.)

Esihenkilön tuki on tärkeimpiä tekijöitä myös täsmätyökykyisen jatkamiselle työssään. Täsmätyökykyisen tukemisen lähtökohta tuleekin aina olla työntekijän vahvuuksissa ja siinä, mitä hän pystyy olemassa olevalla työkyvyllä tekemään. Esihenkilöltä edellytetään riittävästi osaamista työkyvyn tukemiseksi, sen heikkenemisen tunnistamiseksi sekä työstä suoriutumisen seurantaan. (Työturvallisuuskeskus 2024.) Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on osa esihenkilötyötä, mikä tarkoittaa työntekijöiden erilaisia piirteitä, kuten työkyvyn lisäksi ikä tai terveys. Täsmätyökykyisen työllistäminen saattaa vaatia työtehtävien erilaista jakamista, uuden työnkuvan luomista tai käytäntöjen muovaamista työyhteisössä. Työyhteisön moninaisuus tulee nähdä ja hyödyntää osaamisena, mikä saattaa edellyttää esihenkilöltä uudenlaista tarkastelutapaa. Täsmätyökykyisen työllistäminen voi herättää keskustelua työyhteisössä, ja se edellyttääkin esihenkilön, työyhteisön sekä palkattavan keskinäistä yhteistyötä. Onnistumista lisää se, mikäli täsmätyökykyisen työkyky nähdään työyhteisössä mahdollisuutena ja kokonaiskuvaa täydentävänä. (Hietala ym. 2022, 42 – 44.)

LAB-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan uudistuvan johtamisen koulutusohjelman tavoitteena on, että opiskelijat saavat valmiuksia, jotka vastaavat muuttuvan työelämän haasteisiin ja johtamistyön vaatimuksiin (LAB 2024). Työyhteisön johtamisen opintojaksolla nousivat esiin työyhteisön toimivuuteen, työhyvinvointiin ja haasteellisten tilanteiden ratkaisemiseen liittyvät teemat. Työkyvyn muutokset voivat koskettaa jokaista ihmistä. Jokaisen työkyky voi vaihdella elämän eri vaiheissa ja työkyvyn muutokset voivat koskettaa työelämässä sekä työtoverin että johdettavan työntekijän työkyvyn muuttuessa. Työkyvyn kokonaisuuden ymmärtäminen helpottaa vastaamaan työkyvyn muutosten haasteisiin ja toisaalta löytämään mahdollisuuksia työllistymiseen tai nykyisessä työssä jatkamiseen. Täsmätyötykyisen työllistyminen tulisikin nähdä ennemmin yksilön ja työyhteisön sekä yhteiskunnan voimavarana kuin kuormitustekijänä.

Lähteet

ELY-keskus. 2022. Tavoitteena täsmätyökyky – Lapissa haetaan yhdessä ratkaisuja osatyökykyisten työllistymiseen (Lappi). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://www.ely-keskus.fi/-/tavoitteena-t%C3%A4sm%C3%A4ty%C3%B6kyky-lapissa-haetaan-yhdess%C3%A4-ratkaisuja-osaty%C3%B6kykyisten-ty%C3%B6llistymiseen-lappi-

Fyhn, T., Sveinsdottir, V., Reme, S. E. & Sandal, G. M. 2021. A mixed methods study of employers’ and employees’ evaluations of job seekers with a mental illness, disability, or of a cultural minority. Work. Vol. 70(1), 235-245. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3233/wor-213568

Hietala, O., Sippola, A., Riipinen, M., Lampinen, P. & Nevalainen, M. 2022. Uusi työyhteisölähtöinen toimintamalli. Osatyökykyisten työllistyminen voi onnistua. Kuntoutus Vol 38 (4), 40–45. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://journal.fi/kuntoutus/article/view/120861

LAB. 2024. YAMK-tutkinnot. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/koulutus/yamk-tutkinnot

Martimo, K-P. 2021. Tavoitteena työllistyminen 1: Keitä ovat osa- ja täsmätyökykyiset? -webinaari 30.3.2021. Vates-säätiö & Kiipulan ammatillinen erityisoppilaitos. Viitattu 19.9.2024. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=Gbend-YeWEc&t=134s

Martimo, K-P. 2020. Osittain vai riittävän työkykyinen? Blogi. Viitattu 19.9.2024. Saatavissa https://www.ilmarinen.fi/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/blogikirjoitukset/kari-pekka-martimo/osittain-vai-riittavan-tyokykyinen/

Nevala, N., Turunen, J., Tiainen, R. & Mattila-Wiro, P. 2015. Osatyökykyiset työssä toimintamallin (Osku) toteutuminen ja hyödyt erilaisissa toimintaympäristöissä. Raportteja ja muistioita 2015:48. STM & Työterveyslaitos. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3689-8

STM. 2022. Ikääntyneet työntekijät. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 20.9.2024. Saatavissa https://stm.fi/ikaantyneet-tyontekijat

STM. 2020. Faces of Joblessness in Finland. A People-centred Perspective on Employment Barriers and Policies. OECD. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://stm.fi/documents/1271139/0/Finland+FOJ.pdf/9834c041-b47c-d48f-e5dd-c91dca648af4/Finland+FOJ.pdf?t=1602073692563

THL. 2019. Osatyökykyisyys. Terveyden ja hyvinvoinnnin laitos. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/iisisti-toihin/osatyokykyisyys

Työterveyslaitos. 2024. Työkyky. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky

Työturvallisuuskeskus. 2024. Osatyökykyisyys työyhteisössä. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://ttk.fi/julkaisu/osatyokykyisyys-tyoyhteisossa/

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. Viitattu 4.10.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325

Kirjoittajat

Jenna Akkila on työterveyshoitaja, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja (AMK) opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuvan johtamisen (YAMK) koulutuksessa.

Teea Seppälä-Karppinen ja Suvi Väisänen ovat sosionomeja (AMK) ja opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuvan johtamisen (YAMK) koulutuksessa.

Minna-Maria Behm (TtT) työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1223858 (CC0)

Viittausohje

Akkila, J., Seppälä-Karppinen, T., Väisänen, S. & Behm, M-M. 2024. Täsmätyökykyisyys – työkyvyn johtaminen on tätä päivää. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tasmatyokykyisyys-tyokyvyn-johtaminen-on-tata-paivaa/