Kulttuurimatkailu on kasvava matkailun muoto, joka tarjoaa matkailijoille ainutlaatuisen mahdollisuuden uppoutua paikalliseen kulttuuriin, historiaan ja perinteisiin. Keskeinen tekijä tässä sektorissa on monenlaiset kulttuuritapahtumat. Festivaalit, näyttelyt, konsertit ja muut kulttuurikokoontumiset ovat ratkaisevia matkailijoiden houkuttelemisessa ja kulttuurikokemuksen rikastamisessa.
Kirjoittaja: Johanna Heinonen
Tapahtumien rooli kulttuurimatkailussa
Kulttuuritapahtumat eivät ole vain merkittäviä vetonauloja, vaan ne myös edistävät ja säilyttävät kulttuuriperintöä. Ne toimivat alustoina paikallisten perinteiden, taiteiden ja historian esittelylle. Musiikki- ja taidefestivaalit, historialliset esitykset ja ruokajuhlat tarjoavat elämyksiä, jotka usein ovat matkaohjelmien kohokohtia. Esimerkiksi Savonlinnan oopperajuhlat houkuttelee tuhansia vierailijoita ympäri maailmaa Suomeen vuosittain. Keskiaikaisessa Olavinlinnassa pidettävät festivaalit tarjoavat ainutlaatuisen yhdistelmän oopperaesityksiä ja historiallista ilmapiiriä syventäen matkailijoiden ymmärrystä ja arvostusta paikallista kulttuuria kohtaan (Heinonen 2019).
Kulttuuritapahtumien hyödyt ja haasteet
Kulttuuritapahtumat tuovat myös merkittävää taloudellista hyötyä paikallistaloudelle lisäämällä palveluiden, kuten hotellien, ravintoloiden ja liikenteen kysyntää. Ne luovat työpaikkoja ja edistävät paikallisten yritysten kehittymistä. Esimerkiksi Edinburgh Festival Fringe, yksi maailman suurimmista taidefestivaaleista, tuo paikallistaloudelle yli 200 miljoonaa puntaa vuosittain (Culture Finland 2019). Lisäksi kulttuuritapahtumat edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllistä ylpeyttä. Ne tarjoavat paikallisille yhteisöille mahdollisuuden juhlistaa perinteitään ja jakaa ne maailmanlaajuisen yleisön kanssa. Tämä vaihto edistää kulttuurien ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta lisäten sosiaalista harmoniaa. (Heinonen 2019)
Huolimatta lukuisista eduistaan kulttuuritapahtumien järjestäminen tuo mukanaan useita haasteita. Niiden rahoitus on merkittävä este. Nämä tapahtumat ovat usein riippuvaisia julkisista ja yksityisistä sponsoroinneista, jotka voivat olla ennakoimattomia. Kulttuuritapahtumien kestävyyden varmistaminen on myös ratkaisevaa. Tämä sisältää niiden ympäristövaikutusten hallinnan ja sen varmistamisen, että turistien määrän lisääntyminen ei vaikuta kielteisesti paikalliseen kulttuuriin ja yhteisöön (Frisk & Tulkki 2005). Lisäksi kulttuuritapahtumien aitouden säilyttäminen on olennaista. On olemassa riski, että kulttuurisia elementtejä kaupallistetaan turismin vuoksi, mikä voi johtaa kulttuurisen eheyden menettämiseen. Siksi on tärkeää löytää tasapaino matkailijoiden houkuttelemisen ja tarjottujen kulttuurielämysten aitouden säilyttämisen välillä.
Kestävä kulttuurimatkailu
Kestävyys kulttuurimatkailussa on elintärkeää kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, että matkailu hyödyttää sekä vierailijoita että paikallisyhteisöä. Kestäviä käytäntöjä ovat muun muassa ympäristöystävällisten matkustusvaihtoehtojen edistäminen, jätteen minimointi ja paikallisten yritysten tukeminen. Konsepti ”hidas matkailu” (slow tourism), joka kannustaa matkailijoita viettämään enemmän aikaa yhdessä paikassa täysin uppoutuakseen paikalliseen kulttuuriin, on yleistymässä. Tämä lähestymistapa hyödyttää sekä paikallistaloutta että vähentää matkailun ympäristövaikutuksia (Visit Finland 2019). Lisäksi paikallisten yhteisöjen osallistaminen tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen on ratkaisevaa niiden kestävyyden kannalta. Yhteisön osallistuminen varmistaa, että tapahtumat heijastavat paikallisen kulttuurin todellista olemusta ja että matkailun hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti. (Culture Creators 2018)
Digiteknologian vaikutus
Digiteknologian nousu on vaikuttanut merkittävästi kulttuurimatkailuun. Virtuaalitodellisuus (VR) ja lisätty todellisuus (AR) tarjoavat uusia tapoja kokea kulttuuritapahtumia. Esimerkiksi Berliinin filharmonikkojen digitaalinen konserttisali mahdollistaa käyttäjille ympäri maailman kokea livekonsertteja teräväpiirtona, mikä laajentaa yleisöpohjaa ja tekee kulttuuritapahtumista helpommin saavutettavia (Berlin Philharmonic 2023). Myös sosiaalisen median alustat ovat keskeisessä roolissa kulttuuritapahtumien edistämisessä. Hashtagit, live-lähetykset ja vaikuttajayhteistyöt voivat laajentaa tapahtumien näkyvyyttä ja houkutella maailmanlaajuista yleisöä.
LAB-ammattikorkeakoulu ja EKTAK-projekti
LAB-ammattikorkeakoulu, erityisesti EKTAK (Etelä-Karjalan Tapahtumaklusteri) -projektin kautta, on keskeisessä roolissa aiemmin mainittujen haasteiden ja mahdollisuuksien käsittelyssä. EKTAK-projekti keskittyy Etelä-Karjalan alueen tapahtumaklusterin kehittämiseen, pyrkien vahvistamaan alueellista kulttuurimatkailua parantamalla paikallisten tapahtumien laatua ja kestävyyttä (LAB ammattikorkeakoulu 2023).
Edistämällä yhteistyötä paikallisten sidosryhmien, kuten tapahtumajärjestäjien, yritysten ja yhteisöryhmien, välillä EKTAK varmistaa, että tapahtumat ovat hyvin rahoitettuja, kestäviä ja kulttuurisesti aitoja. Tämä hanke korostaa myös digitaalisten työkalujen merkitystä tapahtumien edistämisessä ja laajemman yleisön kanssa vuorovaikuttamisessa. Projekti auttaa paikallisia tapahtumia omaksumaan parhaat käytännöt kestävyyden suhteen, mukaan lukien ympäristöystävälliset toimintatavat ja matkailun ympäristövaikutusten minimoinnin.
EKTAK pyrkii myös lisäämään paikallisten yhteisöjen kapasiteettia tarjoamalla koulutusta ja resursseja tapahtumien hallintaan. Tämä auttaa varmistamaan, että paikalliset tapahtumat järjestetään ammattimaisesti ja houkuttelevat matkailijoita. Keskittymällä yhteisön osallistumiseen ja kestävyyteen EKTAK vastaa globaalin kulttuurimatkailun trendeihin, varmistaen että Etelä-Karjalan kulttuuritapahtumat pysyvät kilpailukykyisinä ja houkuttelevat kansainvälisiä vierailijoita.
Lähteet
Berlin Philharmoniker. 2023. Digital Concert Hall. Viitattu 13.6.2024. Saatavissa https://www.digitalconcerthall.com/en
Culture Creators. 2018. Luova matka – Culture Creators go Tourism. 25.10.2018. Viitattu 13.6.2024. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2018/luova-matka–culture-creators-go-turism/
Culture Finland. 2019. Culture Finland – Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Viitattu 13.6.2024. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/kulttuurimatkailu/
Frisk, O. & Tulkki, H. 2005. Kulttuuriavain. Helsinki: Otava.
Heinonen, J. 2019. Kulttuuria, matkailua – vai kulttuurimatkailua? AMK-lehti 4/2019. Viitattu 13.6.2024. Saatavissa https://uasjournal.fi/4-2019/kulttuurimatkailua/
LAB ammattikorkeakoulu. 2023. Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri. Viitattu 13.6.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/etela-karjalan-tapahtumaklusteri
Visit Finland. 2019. Vastuullisen matkailun puolesta. 16.7.2017. Viitattu 13.6.2024. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/2019/visit-finland/vastuullisen-matkailun-puolesta/
Kirjoittaja
Johanna Heinonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun monimuotoinen kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä. EKTAK-hankkeessa hän toimii TKI-asiantuntijana ja vastaa oppilaitosyhteistyöstä.
Artikkelikuva: Soila Puurtinen/Visit Finland
Julkaistu 24.6.2024
Viittausohje
Heinonen, J. 2024. Tapahtumien merkitys kulttuurimatkailussa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/tapahtumien-merkitys-kulttuurimatkailussa/