Taloudellinen hyvinvointi osana taloussosiaalityötä

Taloussosiaalityö on ollut viime vuosina varsin suurten muutosten kohteena perustoimeentulotuen siirryttyä Kelaan, ja edelleen muutosprosessia jatkaa hyvinvointialueiden rakentuminen.

Kirjoittajat: Virve Takala & Reetta Konttinen

Taloussosiaalityöllä tarkoitetaan talouteen ja toimeentuloon liittyvä sosiaalityön työorientaatiota, jonka tavoitteena on asiakkaan taloudellisen toimintakykyisyyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Taloudellinen toimintakykyisyys sisältää kyvyn sekä toimia että mahdollisuuden toimia ja olla osallisena (Sherraden 2010).

Taloussosiaalityö todentuu sosiaalityön käytännön työssä suunnitelmallisena sosiaalityönä, etuuksien myöntämisenä, taloudellisena ohjauksena ja neuvontana sekä psykososiaalisena ja rakenteellisena työnä. Perinteisesti kunnissa tehty aikuissosiaalityö on keskittynyt toimeentulotukeen ja työllistymistä edistäviin toimiin. Tämä näkökulma on osittain kapeuttanut sosiaalityön yhteiskunnallista tehtävää, vaikka perustyö sosiaalityössä on epätasa-arvon poistamisessa ja syrjinnän ehkäisyssä. (Viitasalo 2019, 8.)

Sosiaalityön asiakkaiden keskuudessa huono-osaisuus on usein kasaantunutta ja tällöin juurisyihin puuttuminen voi olla vaikeaa (Karjalainen & Kivipelto 2022, 4). Huono-osaisuuden kasautuminen vaatii kokonaisvaltaista työskentelyä ja siten myös taloussosiaalityötä on kehitetty vastaamaan paremmin asiakkaiden todellisia tuen tarpeita. Taloussosiaalityön tulevaisuuden näkökulmissa painottuneekin entistä enemmän taloudellisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin merkitys ja niiden vahvistaminen.

Talous ja hyvinvointi

Talousongelmat ja ylivelkaantuminen ovat merkittäviä pulmia sekä yksilötasolla että laajemmin yhteiskunnallisesti. Silti talousongelmien ohella ei yhä edelleenkään aina puhuta mielenterveydestä tai taloudellisesta hyvinvoinnista, vaikka taloushaasteet voivat mm. eristää ihmistä ja horjuttavaa uskoa tulevaisuuteen. Talouspulmiin voi liittyä myös vahvasti häpeän ja leimautumisen tunnetta, mielialan laskua, stressiä, fyysisen terveyden heikkenemistä ja ihmissuhteiden vaikeutumista. Seuraukset voivat olla moninaiset. Taloudellinen hyvinvointi vastaavasti suojaa ihmistä näiltä haitallisilta seurauksilta. (Mieli ry 2023.)

Taloudellisen hyvinvoinnin käsite on ammattikirjallisuudessa vielä jokseenkin vieras. Takala (2023, 16–19) sisällyttää taloudelliseen hyvinvointiin sekä toimintakyvyn että psyykkisen hyvinvoinnin. Viitasalo (2019, 8–9) puolestaan on tuonut esiin taloussosiaalityössä nimenomaan taloudellisen toimintakyvyn merkityksen. Tämä pohjautuu Yhdysvalloissa kehitettyyn taloussosiaalityön orientaatioon (financial social work), minkä oleellisena viitekehyksenä on toimintakykyteoria. Toimintakykyteoriassa hyvinvointia kuvataan osallisuuteen ja autonomiaan liittyvillä tekijöillä. Taloudellisessa toimintakyvyssä on osin kyse taloudenlukutaidosta sekä arjen taidoista ja osin käytöstä ohjaavista arvoista sekä kyvystä varautua tulevaan.

Viitasalo (2019, 10–13) esittää, että aikuissosiaalityössä taloudellista toimintakykyä voi vahvistaa kolmella tasolla. Ensimmäinen taso on pääasiassa asianajoa, missä puhutaan ja toimitaan asiakkaan puolesta. Tällä voidaan varmistaa mm. asiakkaan palveluiden saanti, mutta se ei edistä asiakkaan omaa toimijuutta. Toisella tasolla kohdataan asiakas vuorovaikutuksellisessa suhteessa ja pyritään ymmärtämään taustalla olevia tekijöitä ja asenteita. Tällöin asiakkaan saama psykososiaalinen tuki vahvistaa toimintakykyä. Kolmannella tasolla vahvistetaan taloudellista toimintakykyä erilaisilla menetelmillä lisäten asiakkaan elämänhallintaa. Kuviossa 1 on kuvattu nämä kolme taloudellisen toimintakyvyn vahvistamisen tasoa. Näistä etenkin kohtaaminen ja työmenetelmät vahvistavat asiakkaan taloudellista hyvinvointia.

Kuvio 1. Taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen sosiaalityössä (Viitasalo 2019, 10)

Psykososiaaliseen vahvistamiseen liittyy vahvasti ihmisen psyykkinen hyvinvointi. Psyykkisestä hyvinvoinnista on useita eri teorioita, mutta yhteistä niille on ajatus ihmisen itseohjautuvuudesta, tarkoituksellisuudesta, yhteenkuuluvuudesta ja itsehyväksynnästä. Esimerkiksi Dienerin kukoistusmittari lisää näihin vielä uppoutumisen, hyvän tekemisen ja optimismin. Mittari on osin myös haastanut tulojen vaikutusta elämäntyytyväisyyteen. Mittarin tulokset ovat viitanneet siihen, että elämän merkityksellisyys on ollut heikompaa vauraimmissa maissa, vaikka elämäntyytyväisyys olisi ollut hyvällä tasolla. (Uotinen & Vaalavuo 2022, 84–87.)

Taloudellisen hyvinvoinnin vahvistaminen asiakastyössä

Takala (2023) on laatinut opinnäytetyössään sosiaalitoimeen taloudellisen hyvinvoinnin vahvistamisen toimintamallin. Tässä yhdistyvät taloudellisen toimintakyvyn käsite sosiaalityön asiakkaan voimavaroja vahvistavaan ja psyykkistä hyvinvointia tukevaan työhön. Toimintamallissa on kuuden asiakastapaamisen kokonaisuus, missä keskitytään vahvistamaan asiakkaan taloudellista hyvinvointia dialogisuuden ja ratkaisukeskeisyyden keinoin käyttäen hyödyksi luovia menetelmiä. Näitä menetelmiä hyödyksi käyttäen voidaan ohjata asiakasta pohtimaan taloudelliseen toimintakykyyn liittyviä tausta-asenteita ja vahvistaa asiakkaan voimavaroja.

Toimeentulotuessa olleet muutokset ja nyt hyvinvointialueiden rakenteelliset uudistukset mahdollistavat edelleen myös sosiaalityön sisällöllistä ja menetelmällistä kehittämistä. Taloussosiaalityön käsitettä on jo rakennettu PRO SOS – hankkeessa, mutta uudistustyötä tulisi jatkaa. Talousongelmien vaikutukset ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ovat merkittävät. Taloussosiaalityötä ei pidä ajatella vain numeroina ja budjetointina, vaan yksilön taloudellisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukemisena. Voimavarojen ja elämänhallinnan lisääntyminen tukee asiakasta useiden vuosien päähän ja parhaimmillaan ylisukupolvisestikin.

Lähteet

Karjalainen, P. & Kivipelto, M. 2022. Alueellinen eriytyminen ja huono-osaisuus sosiaalityössä. THL, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 1/2022. Viitattu 14.8.2023. Saatavissa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-806-4

Karjalainen, S. 2019. Taloussosiaalityötä kehittämässä. Julkaisussa Zechner, M., Karjalainen, S. ja Viitasalo, K. (toim). Avauksia sosiaalityössä. 2019. Jyväskylän Yliopisto, Kokkolan Yliopistokeskus Chydenius. Viitattu 12.6.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7780-1

Mieli ry, 2023. Taloushuolet kuormittavat mielenterveyttä. Suomen Mielenterveys ry. Viitattu 12.6.2023. Saatavissa https://mieli.fi/vaikea-elamantilanne/talousvaikeudet-ja-mielenterveys/taloushuolet-kuormittavatmielenterveytta/

Sherraden, M. 2010. Financial capability: what is it and how can it be created? University of Missouri. St. Louis center for social development. CSD working paper, 10–17. Viitattu 15.9.2023. Saatavissa https://openscholarship.wustl.edu/csd_research/644/

Takala, V. 2023. Taloudellisen hyvinvoinnin vahvistaminen sosiaaliohjauksen keinoin – asiakasmateriaali ohjausprosessin tueksi. Opinnäytetyö, LAB ammattikorkeakoulu.

Uotinen, J. & Vaalavuo, M. 2022. Hyvinvointi Euroopassa: käsitteet, mittarit ja jakautuminen. Julkaisussa Karvonen, S., Kestilä, L. & Saikkonen, P. (toim.) 2022. Suomalaisten hyvinvointi 2022. Viitattu 12.6.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-996-2

Viitasalo, K. 2019. Mistä taloussosiaalityössä on kyse? Julkaisussa Zechner, M., Karjalainen, S. ja Viitasalo, K. (toim). Avauksia sosiaalityössä. 2019. Jyväskylän Yliopisto, Kokkolan Yliopistokeskus Chydenius. Viitattu 12.6.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7780-1