Taitopajatyöskentely sairaanhoitajakoulutuksen opetuksessa

Case-pohjainen taitopajatyöskentely on yleinen opetusmenetelmä eri ammattikorkeakoulujen hoitotyön koulutusohjelmissa. Taitopajatyöskentely on keskeinen osa sairaanhoitajakoulutukseen kuuluvaa kliinisten taitojen opetusta. LAB-ammattikorkeakoulussa opetusta on suunniteltu niin sairaanhoitajan osaamisvaatimusten kuin työelämän tarpeiden mukaan. Taitopajoissa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan erilaisia kliinisiä taitoja opettajan tukemana yhdessä opiskelijaryhmän muodostamissa pienryhmissä. Taitopajat tarjoavat opiskelijalle käytännönläheisen oppimistilanteet harjoitella erilaisia käytännön taitoja sekä erilaisia tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä kokemuksellisen oppimisen kautta.

Kirjoittajat: Tiia Kangassalo ja Katja Puhakainen

Jotta taitopajatyöskentely luo opiskelijoille mielekkään ja opiskelijalähtöisen oppimistilanteen, on tärkeä luoda turvallinen ilmapiiri harjoittelulle. Kliinisten taitojen harjoittelu hoitotyön tilanteita simuloiden voi aiheuttaa opiskelijoille epävarmuutta omasta osaamisesta sekä jännityksen tunteita onnistumisesta (Park & Kim 2021). Turvallisuuden tunnetta opiskelijoille luo käytännön taitojen harjoittelu vuorovaikutuksessa opettajan sekä muiden opiskelijoiden kanssa, mikä mahdollistaa osaamisen kehittymisen. Mahdollisuus harjoitella kädentaitoja turvallisesti ilman vastuuta ja potilasturvallisuuden vaarantumista edistää opiskelijoiden kokemaa turvallisuuden tunnetta ja osaamisen kehittymistä. (Strand, Nåden & Slettebø 2009, 19.) Opettaja toimii yhdessä opiskelijoiden kanssa tuoden hoitotilanteiden moninaisuutta ja asiakaslähtöisyyttä harjoitustilanteisiin. Yhteistyön kautta opiskelijat perehtyvät hoitotyön työskentelyyn ja oppivat vuorovaikutusta sekä kollegansa että potilaiden kanssa. Taitopajatyöskentelyssä opiskelijoiden on mahdollista oppia asioita yhdessä, oppia toisiltaan tai jopa opettaa toisilleen (Daley ym. 2008).

Menetelmänä flipped learning

Taitopajatyöskentelyssä hyödynnetään flipped learning-menetelmää (käänteinen opiskelu, flippaus), missä opiskelijat perehtyvät ennalta sovittuun materiaaliin ja teoriaan ennen taitopajaan osallistumista. Opetuksen menetelmänä flipped learning korostaa opiskelijan omaa aktiivisuutta ja oppimista (UEF 2024) sekä kehittää työelämässäkin arvostettuja itseohjautuvuuden taitoja (Kuokkanen 2018).

Opiskelijat käsittelevät teoriaa ennakkotehtävässä, mikä valmistaa heitä yhteiseen taitopajaan. Taitopajaan osallistutaan valmistautuneena, jolloin kulloisenkin taitopajan aiheen työstäminen saa merkityksensä teoriatiedon pohjalta. Käsiteltävän aiheen teoriatietoon perehtyminen ja ennakkotehtävien tekeminen tasaavat opiskelijoiden osaamistasoa, jolloin aktiivisesti osallistuminen taitojen harjoitteluun sekä aiheesta keskusteluun helpottuu huomattavasti (Kuokkanen 2018).

Taitopajatyöskentelyssä opettajalla on keskeinen rooli teoriatiedon ja käytännön yhdistämisessä kokonaisvaltaiseksi hoitotyön tilanteeksi, missä opiskelija harjoittelee asiakaskohtaamista, ohjausta sekä konkreettisia kliinisiä taitoja. Kuokkasen (2018) mukaan flipped learningin ideaan kuuluu vahvasti yhteisöllisyys ja yhteistyötaitojen kehittäminen opiskelijoiden työstäessä yhdessä ajatuksiaan aiheesta. Opettaja ohjaa opiskelijatiimit oppimaan ja näin ollen opettajalle vapautuu aikaa opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen.

Opiskelijoiden kokemus taitopajoista teorian ja käytännön yhdistäjänä on positiivinen

Erilaisten käytännön taitoihin liittyvien tilanteiden harjoittelu ja opettajalta saatu palaute tukee oppimista ja kehittää ammatillista itseluottamusta (Strand, Nåden & Slettebø 2009, 19.) Opiskelijat kokevat taitopajatyöskentelyn innostavana ja mielekkäänä tapana oppia. Kliinisen harjoittelun myötä teorian pystyi sisäistämään käytännönläheisissä aidoissa harjoitustilanteissa. Opettajan osallistuminen konkreettiseen harjoitteluun koettiin tärkeänä, sillä opiskelijat tarvitsevat ohjausta sekä jatkuvaa palautetta omasta toiminnastaan ammatillisen kasvunkin näkökulmasta. Opiskelijat itse kokivat saamansa palautteen kehittävän heidän taitojaan ja tukevan osaamisen kehittymistä. Yhteisopettajuus tuki opiskelijoiden oppimista, ja he kuvasivatkin tämän edesauttavan tuen saamisen mahdollisuutta opettajien jakaessa opetusvastuuta. Positiivinen ja kannustava ilmapiiri nähtiin voimavarana; on tärkeää uskaltaa kysyä ja pyytää apua niin opettajalta kuin opiskelijakaveriltakin. Opiskelijat korostivat kliinisten taitojen harjoittelun luomaa mahdollisuutta päästä harjoittelemaan potilasturvallisesti ennen harjoittelujakson tarjoamia aitoja asiakastilanteita.

Monet opiskelijoista kokivat, että harjoiteltavat asiat näyttävät videolta katsottuna yksinkertaisilta ja helpoilta, mutta käytäntö osoittautuikin hankalammaksi. Vaikka opiskelu taitopajoissa perustuukin siihen, että opiskelija itse perehtyy käsiteltävään aiheeseen, kävi ilmi, että asioiden kertaaminen taitopajan alussa yhteisesti nähtiin tarpeellisena. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan pienet ryhmäkoot tukisivat oppimista suuria ryhmiä paremmin. Pienissä ryhmissä opettajalla on paremmat mahdollisuudet tukea opiskelijoiden harjoittelua ja harjoitteluympäristö on rauhallisempi. Pienissä ryhmissä on helpompi jakaa kokemuksia ja oppia toisilta. Myös aikaa harjoitteluun toivottiin olevan enemmän. Nyt taitopajapäivät koettiin nopeatempoisina käsiteltävien asioiden määrään nähden.

Verkkoryhmässä opiskelevat opiskelijat kertoivat, että taitopajapäivissä ”kaverille saa kasvot”, kun verkko-opinnoissa muutoin opiskelukaveri saatetaan tuntea vain nimen perusteella. Taitopajapäivät koettiin ensisijaisen tärkeänä myös ryhmän sosiaalisen kehittymisen sekä verkostoitumisen kannalta.

Lähteet

Daley, LK., Menke, E., Kirkpatrick, B. & Sheets, D. 2008. Partners in practice: A winwin model for clinical education. Journal of Nursing Education 47 (1). Viitattu 23.1.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3928/01484834-20080101-01

Kuokkanen, A. 2018. Miten flipped learning kääntää perinteisen opetuksen? Viitattu 23.1.2024. Saatavissa https://www.mediamaisteri.com/blog/miten-flipped-learning-k%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4%C3%A4-perinteisen-opetuksen

Park, J. E. & Kim, J.-H. 2021. Nursing students’ experiences of psychological safety in simulation education: A qualitative study. Nurse Education in Practice, 55. Viitattu 21.1.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.nepr.2021.103163

Strand I., Nåden D. & Slettebø Å. 2009. Students Learning in a Skills Laboratory. Vård I Norden. 93 (29). 18 – 22. Viitattu 21.1.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1177/010740830902900305

University Of Eastern Finland. 2024. Flipped learning. Flippausmanuaali eli kuinka kääntää opetus? Viitattu 23.1.2024. Saatavissa https://sites.uef.fi/flippaus/flippausmanuaali/

Kirjoittajat

Tiia Kangassalo toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä.
Katja Puhakainen toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä.

Artikkelikuva: Sairaanhoitajaopiskelijat harjoittelevat kliinisiä taitoja taitopajassa. (Kuva: Katja Puhakainen)

Julkaistu 26.1.2024