Tähtäintyöskentely suuntaa nuoren katseen tulevaisuuteen

Oppivelvollisuuden laajentuminen mahdollistaa nuorelle opintojen jatkamisen siihen asti, kun hän täyttää 18 vuotta. Mahdollisuus opintojen jatkamiseen ei kuitenkaan aina ole ongelmatonta. Varsinkin huostaanotettujen nuorten kohdalla opintoihin hakeutumiseen ja tutkinnon suorittamiseen liittyy useita haasteita, joihin pyritään vastaamaan erilaisin keinoin.

Kirjoittajat: Mia Janhunen ja Helena Hatakka

Toimintamalli toisen asteen opintoihin saattamiseksi

Uusi oppivelvollisuuslaki (1214/2020, 2 §) velvoittaa nuoria pääsääntöisesti jatkamaan opintojaan, kunnes he täyttävät 18 vuotta tai saavuttavat toisen asteen tutkinnon. Myös työttömyysturvalaki (1290/2002, 13 §) määrittää aktiivisen koulutukseen hakeutumisvelvollisuuden kaikille alle 25-vuotiaille nuorille, mikäli heillä ei vielä ole ammattia. Lakien tavoitteena on turvata kaikille tarpeellinen perusosaaminen ja sivistys sekä lisätä koulutuksen kautta hyvinvointia ja työllistymisen edellytyksiä. Kääriälän (2020, 62) mukaan sijoitettuina olleet nuoret ovat kuitenkin yleisesti ottaen ryhmänä askeleen jäljessä ikätovereistaan opiskelu-uralla. Tämä pitäisikin ottaa vahvasti huomioon koulutuspolun tukea rakentaessa, jotta tilanne pysyisi nuorten hallinnassa muuttuvissa olosuhteissa.

Huostaanotettu nuori tarvitsee kohdennettua tukea nivelvaiheeseen peruskoulusta toisen asteen koulutukseen, sillä heillä on usein taustalla suuriakin koulunkäyntiin liittyviä tai heijastuvia haasteita. Janhunen (2022) kehitti konkreettisen voimavaroja kehittävän nivelvaihetyöskentelymallin (kuva 1) vastaamaan sijoitettujen nuorten toisen asteen koulutukseen etenemisen haasteellisuuteen ja sen tukemisen mahdollisuuksiin. Toimintamalli kehitettiin Konstan Koti ja Koulu Oy:n Hollolan yksikössä, joka on yksityinen, 24-paikkainen lastensuojelulaitos. Konstan Koti ja Koulu Oy:llä on kolme toimintayksikköä: Hollolassa, Heinolassa ja Varkaudessa. (Konstan Koti ja Koulu Oy 2022.)

Kuva 1. Toisen asteen opintoihin saattamisen polku (Janhunen 2022, 20)

Toisen asteen opintoihin saattamisen polun keskiössä on tavoitteellinen työskentely nuoren kanssa ja työntekijöiden välinen suunnitelmallinen, yhteistyötä lisäävä työote. Toimintamallilla pyritään kannustamaan nuoria päämäärätietoisiin valintoihin ja sisäisen opiskelumotivaation kasvuun. Työskentely linkittyy samalla nuoren sijaishuollon hoito- ja kasvatussuunnitelmaan ja mahdollistaa yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisen.

Tähtäin-haastattelumenetelmällä saadaan kokonaiskuva nuoren voimavaroista

Toimintamallin työvälineenä ja työskentelyn vaikuttavuuden arvioinnin mittarina toimii Janhusen (2022) Tähtäin-haastattelumenetelmä. Tähtäin on helppokäyttöinen työkalu, joka auttaa arvioimaan ja hahmottamaan nuorten vahvuuksia sekä kehitettäviä voimavarojen osatekijöitä dialogisesti ja havainnollisesti. Tähtäin sisältää kahdeksan voimavaroihin liittyvää osatekijää, joiden suhteen nuoren tilannetta arvioidaan keskustellen ohjaajan kanssa (Kuva 2). Osatekijöitä arvioidaan numeerisesti asteikolla 1–10 merkitsemällä numero lomakkeen lukusuorille.

Kuva 2. Tähtäin-haastattelulomake (Mänty 2016, muokannut Janhunen 2022, 25)

Yhdistämällä arvioidut pisteet toisiinsa järjestyksessä, Tähtäin luo nuoren voimavaroista visuaalisen tuloksen ja tekee sen avulla kokonaistilanteen näkyväksi niin nuorelle kuin ohjaajallekin: Mitä suurempi alue pisteiden väliin jää, sitä enemmän nuorella on voimavaroja selvitä erilaisista tilanteista. Haastattelu antaa samalla ohjaukselle suunnan osoittamalla havainnollisesti asiakkaan kehitystarpeita. Toistamalla Tähtäin-haastattelua ohjausprosessin edetessä, menetelmä tuottaa mitattavaa tietoa ohjauksen hyödyistä ja vaikuttavuudesta.

Toimintamallilla tähdätään pidemmälle kuin vain nivelvaiheen yli

Lähtökohtaisesti toimintamallilla pyritään ennakoiden helpottamaan lastensuojelunuorten opintopolkujen haasteita etenkin itsenäistymisvaiheessa, jolloin koulutuksen keskeytyminen on suuri riski. Myös jälkihuoltotyössä toisen asteen koulutuksen haasteet näyttelevät yhä vahvempaa roolia. Heikko suoriutuminen opinnoissa ja elämäntaidoissa korostuvat entisestään. Jälkihuollon nuoret tuottavat keskusteluissa laajasti samoja opiskeluhaasteita ja tilanteita, joita aiheeseen liittyvissä tutkimuksissakin on nostettu esille. Koulutuksen keskeytyminen sekä ammattiin valmistuminen ovat yhä suurempia haasteita ja riski yhteiskunnasta syrjäytymiseen kasvaa. Kääriälän (2021, 287) Pohjoismainen tutkimus vahvistaakin, että yli puolet sijoitetuista lapsista ovat vailla toisen asteen tutkintoa vielä 23 vuoden iässä.

Nuoriso- ja Amisbarometrien (Sakki ry 2018) mukaan pääasiallisimmat syyt opintojen keskeyttämiselle ovat väärä alavalinta opintoihin hakeutuessa ja puutteellinen oppimisen tuki. Haasteena huostaanotettujen nuorten kohdalla ovat myös opiskelumotivaation sijoittuminen pääasiallisesti ulkoisiin motiiveihin, jolloin ne eivät jaksa kantaa opintojen loppuun saakka (Törnblom 2021, 51–58). Toimintamallin avulla pyritään kehittämään nuoren taitoja ja voimavaroja kohdentaen ajatuksia jo samalla pidemmälle tulevaisuuteen ja urapolun suunnitteluun ja vahvistaa sisäistä motivaatiota. Näillä keinoin pyritään rakentamaan nuorelle lähtökohdat helpommin hallittavasta kokonaisuudesta, jolloin myöhemmätkin haasteet vähenevät.

Lastensuojeluun kaivataan tietoa työskentelyn vaikuttavuudesta

Tähtäin-haastattelumenetelmä soveltuu hyvin käytettäväksi myös osana itsenäistymisohjausta sekä jälkihuollon työtä. Työyhteisöltä nousi kuitenkin jo heti alkumetreillä kehitysajatus, että menetelmää voitaisiin hyödyntää työvälineenä laajemminkin, myös jo varhaisemmassa vaiheessa sijoitusta ja kokonaissijoituksen aikaisen työskentelyn arvioimiseksi. Ja miksei; Tähtäimen sisältämät voimavarojen osa-alueet toimivat haastattelussa sovellettuina hyvin myös nuorempien kanssa. Voimavara-ajattelun tavoitteena on vahvistaa ihmisen omia voimavaroja ja niiden välityksellä kykyä auttaa itseään ja lisäämään elämän hallittavuutta (Terveyskylä 2020).

Huostaanotetulle lapselle on tarjottava laadukasta ja kuntouttavaa hoivaa ja huolenpitoa, jonka avulla hän pystyy kasvamaan oman elämänsä toimijuuteen. Laatu koostuu systemaattisesta ja suunnitellusta työstä, kun taas vaikuttavuus näkyy yksinkertaisesti ongelmien ratkeamisena tai elämänlaadun kohenemisena. (Lönnqvist & Hyytinen 2019.) Lastensuojelunuorten monisyisten haasteiden vyyhdissä on kuitenkin usein hankalaa arvioida, muuttuuko jokin ja kuinka paljon. Lastensuojelun työskentelyn menetelmistä on olemassa valitettavan vähän vaikuttavuustutkimusta. Tähtäimen avulla työskentelyä ja sen tuloksia saadaan näkyväksi; Tähtäin antaa välineen työskentelyn vaikuttavuuden mittaamiseen ja vahvistamiseen, kun tuloksia arvioidaan säännöllisesti. Tähtäin tekee työskentelyn tulokset näkyviksi paitsi ammattilaisille, myös nuorille, jotka usein kyseenalaistavat työskentelyn tarpeellisuutta.

Lähteet

Janhunen, M. 2022. Toisen asteen opintoihin saattamisen polku. Lastensuojelulaitoksen ennakoiva toimintamalli opintojen nivelvaihetyöskentelyssä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaaliala. Viitattu 16.12. 2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225962

Konstan Koti ja Koulu Oy. 2022. 100% suomalaista lastensuojelun sijais- ja jälkihuoltopalvelua sekä luokkamuotoista kotiopetusta yhteiskuntavastuullisesti vuodesta 1996! Viitattu 19.11.2022. Saatavissa https://www.konsta.net/

Kääriälä, A. 2020. ALWAYS A STEP BEHIND? Educational and Employment Transitions among Children in Out-of-home Care. Doctoral Dissertation. University of Helsinki. Viitattu 8.2.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-6396-7

Kääriälä, A. 2021. Aina askeleen jäljessä? Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten koulutus- ja työllisyys jäävät keskimäärin muuta väestöä matalammaksi. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti. Vol. 29 (3), 286–291. Viitattu 9.2.2022. Saatavissa https://doi.org/10.30668/janus.101880

Lönnqvist, T. & Hyytinen, R. 2019. Mitä on laatu ja vaikuttavuus lastensuojelussa? Viitattu 15.12.2022. Saatavissa https://www.pelastakaalapset.fi/blogi/mita-on-laatu-ja-vaikuttavuus-lastensuojelussa/

Oppivelvollisuuslaki 1214/2020. Finlex. Viitattu 16.12.2022. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20201214

Sakki ry. 2018. Nuorisobarometri nosti esiin koulutuksen keskeyttämisen syyt. Sakki ry:n blogi 06.04.2018. Viitattu 9.2.2022. Saatavissa https://sakkiry.fi/nuorisobarometri-nosti-esiin-koulutuksen-keskeyttamisen-syyt/

Terveyskylä. 2020. Mistä on kyse, kun puhutaan voimavaroista? Viitattu 19.11.2022. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/kuntoutujalle/oma-hyvinvointi/opas-omien-voimavarojen-tunnistamiseen-ja-vahvistamiseen/mist%C3%A4-on-kyse-kun-puhutaan-voimavaroista

Työttömyysturvalaki 1290/2002. Finlex. Viitattu 16.12.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20021290

Törnblom, M. 2021. ”Jos mulla ei ois siellä kavereita, ni en mä jaksais käydä siel yhtää”: Kouluun kiinnittymiseen liittyvät tekijät huostaanotetuilla nuorilla toisen asteen opinnoissa. Pro Gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, kasvatustieteiden maisteriohjelma. Viitattu 16.12.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202107053403

Kirjoittajat

Mia Janhunen on jouluna 2022 valmistuva sosionomiopiskelija LAB-ammattikorkeakoulusta. Janhunen työskentelee Konstan Koti ja Koulu Oy:ssä itsenäistymisohjaajana.

Helena Hatakka toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä ja hänen kiinnostuksen kohteinaan ovat oppimisympäristöt, oppiminen ja sen tukeminen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1561197 (CC0)

Julkaistu 16.12.2022