Suomen Geopark-alueet tiivistävät yhteistyötään matkailun kehittämisessä

Suomen luonto ja siihen liittyvät palvelut ovat maamme kenties vahvin matkailuvaltti. Kansallispuistomme ovat kaikkien tuntema luontomatkailun ympäristö, joka palvelee myös luonnonsuojelua. Kansallispuistojemme rinnalle kestävän matkailun vetovoimakohteiksi on Suomessa hyvää vauhtia vahvistumassa myös toinen ympäristöarvoja ja matkailua yhdistävä konsepti, UNESCO Global Geopark alueet -Geoparks Finland.

Kirjoittaja: Päivi Tommola

Maailmanlaajuisen verkoston muodostavia UGG-alueita on tällä hetkellä 48: ssa maassa yhteensä 195 kpl (UNESCO 2023). Geoparkin perusidea on kertoa maapallon tarinaa alueensa geologian, elollisen luonnon sekä maisemien ja kulttuuriperinnön kautta. Alueen tärkeimpiä tehtäviä ovat luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen, paikallisidentiteetin vahvistaminen sekä kestävän kehityksen mukaisen elinkeinotoiminnan edistäminen, jonka eräs keskeisistä osa-alueista on matkailu (Geoparks Finland 2023).

Voimaa kasvavista yhteistyöverkostoista

Suomessa UGG-statuksen ovat tähän mennessä saaneet Rokua Geopark (2010), Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark (2020), Saimaa Geopark (2021) ja Salpausselkä Geopark (2022). Viidentenä suomalaisena alueena UGG-alueeksi pyrkii Kraatterijärvi Geopark, jonka statuksen odotetaan astuvan voimaan vuoden 2023 aikana (Elhaimer 2023). Kaikki UGG-alueet ovat jo ennen statuksen saamista kulkeneet pitkän tien alueen geologisen perinnön kartoittamisen, yhteistyöverkoston kokoamisen, aluehallinnon organisoinnin ja näkyvyyden kehittämisen kautta. Sen vuoksi niiden toiminnalla on vahva ja kestävä pohja, vaikka itse alueiden resurssit toiminnan kehittämiseen alkuvaiheessa olisivatkin pienet. Konseptin kansainvälisyyden ja UNESCOn toiminnan kautta alueilla on jo elinkaarensa alkuvaiheessa myös vahvat kansainväliset yhteistyöverkostot, jotka mahdollistavat uusien kehitysideoiden leviämisen eri puolilla maapalloamme sijaitsevien alueiden välillä.

Kuva 1. Suomen viidestä Geopark-alueesta neljä on saanut Unescon virallisen statuksen. Alueiden valtakunnallinen merkitys on kolmen uuden alueen toiminnan vakiintumisen myötä noussut viimeisen kolmen vuoden aikana merkittävästi. (Kuva: Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke)

Suomessa Rokua Geopark on muita UGG-alueita huomattavasti pidemmän historiansa vuoksi toiminut pioneerina monella eri osa-alueella. Matkailun kehittämisessä muut alueet tulevat kuitenkin tulevat vauhdilla perässä. Verkoston viimeaikaisen vahvistumisen myötä alueet ovat alkaneet yhdessä tavoitella Geopark-alueille entistä vahvempaa jalansijaa ja suurempaa näkyvyyttä myös omien alueidensa ulkopuolella. Alueiden valtakunnallista yhteistyötä koordinoi vuosina 2021-2023 LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen Geopark-alueiden yhteinen Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke (LAB 2023a), jonka tavoitteena on vahvistaa geomatkailun veto- ja pitovoimaa uutena, vastuullisen matkailijan intresseihin sopivana matkailun muotona.

Yhteiset kehittämisen teemat luovat synergiaa

Kaikilla Suomen Geopark-alueilla matkailun kehittämisen läpileikkaavana kärkenä on vastuullisuus ja useimmilla alueilla on tälläkin hetkellä käynnissä Sustainable Travel Finland -ohjelma. Läpileikkaavan kärjen takana alueiden matkailun kehittämisessä näkyvät tällä hetkellä monin painoin samat teemat. Ekologisena liikkumisen muotona pyörämatkailu on ollut paljon esillä Rokuan, Lauhanvuori-Hämeenkankaan, Saimaan ja Salpausselän alueilla (Rokua Geopark 2023, Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark 2023, Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö 2023, LAB 2023b). Muita Geopark-alueille yhteisiä kehittämisen teemoja ovat mm. kulttuuriperintö sekä ruokamatkailu/ruokatuotteet, johon UNESCO Global Geopark -alueilla on oma yhteinen brändinsä (GEOfood 2023).

Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeessa on tarkoitus edistää alueiden yhteisten palvelujen kehittämistä. Hankkeessa tullaan kehittämään Suomen Geopark-alueille yhteinen palvelukonsepti ja etsimään sille alueittain parhaiten soveltuvat palveluympäristöt sekä verkostot. Tuotteistamisen teemaksi ollaan nostamassa esteettömyyttä ja konseptista on tarkoitus rakentaa sekä maalle että vesistöympäristöön soveltuvat versiot.

Työkaluja ja toimintamalleja yhteistyön tueksi

Suomen viiden Geopark-alueen yhteisen näkyvyyden rakentaminen on hankkeessa aloitettu mm. luomalla Suomen Geopark-alueiden yhteinen tarina sekä alueiden yhteinen viestinnällinen ilme ja landing page -sivusto, joka esittelee Geopark-teemaa ja ohjaa siitä kiinnostuneen kävijän eteenpäin alueiden omille sivuille. Parhaillaan työn alla on myös alueiden esittelyvideo sekä yhteisiä markkinointimateriaaleja. Näkyvyyden edistämiseksi on pian käynnistymässä myös alueiden yhteinen mediakampanja, jonka teemana on ympärivuotinen geomatkailu. Kotimaan markkinoiden lisäksi alueet hakevat jalansijaa myös kansainvälisillä matkailun markkinoilla.
Pitkän tähtäimen kehittämistyön tueksi hankkeessa valmistellaan myös geomatkailun valtakunnallista kehittämissuunnitelmaa, jossa kootaan yhteen eri alueiden toimijoiden visiot ja hahmotetaan yhteiset visiot ja kehityskohteet.

Lähteet

Elhaimer, A. 2023. Kraatterijärven Geopark-hankkeelle ”vihreä kortti” ‒ Status on jo käytännössä varma. Yle.fi. Viitattu 9.11.2023. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20049252

Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö. 2023. Hanketoiminta. Viitattu 9.11.2023. Saatavissa https://ekvas.fi/ekvas/hanketoiminta/

GEOfood. 2023. GEOfood: Geoparks, People, Nature and Food. Viitattu 9.11.2023. Saatavissa https://geofood.no/

Geoparks Finland. 2023. Suomen Geopark-alueet. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke. Viitattu 9.11.2023. Saatavissa https://geoparksfinland.fi/

LAB. 2023a. Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hanke. Viitattu 9.11.2023 2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/geopuistot-kestavan-matkailun-vetovoimatekijoiksi

LAB. 2023b. Pyörämatkailijan Päijät-Häme -hanke. Viitattu 9.11.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/pyoramatkailijan-paijat-hame

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark. 2023. Geopark pyörämatkailun maailmankartalle -hanke. Viitattu 9.11.2023. Saatavissa https://lhgeopark.fi/geopark/hankkeet/

Metsähallitus. 2023. Kansallispuistot. Viitattu 9.11.2023. Saatavissa https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/suojelualueet/kansallispuistot/

Rokua Geopark. 2023. Maastopyöräily. Viitattu 9.11.2023. Saatavissa https://www.rokuageopark.fi/matkailu/aktiviteetit/maastopyoraily

UNESCO. 2023. UNESCO Global Geoparks. Viitattu 9.11.2023. Saatavissa https://www.unesco.org/en/iggp/geoparks/about

Visit Finland. 2023. Luontomatkailu. Viitattu 9.11.2023. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/liiketoiminnan-kehittaminen/tuotekehitysteemat/luontomatkailu

Kirjoittaja

Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen osatoteuttajina ovat Suomen viisi Geopark-aluetta.

Artikkelikuva: Rokua Geopark on Suomen pitkäikäisin UNESCO Global Geopark -alue. Kuva: Harri Tarvainen /Rokua Geopark.

Julkaistu 17.11.2023