Sote-tiedon johtamisella parempiin palveluihin

Sosiaali- ja terveydenhuollossa kerätään päivittäin runsaasti tietoa eri lähteistä ja eri työntekijäryhmät käyttävät tietoa sote-organisaatioiden kaikilla tasoilla. Uusien hyvinvointialueiden aloitellessa nyt toimintaansa, tiedon siirtoihin liittyvät rajapintahaasteet vaativat hyvää tiedolla johtamisen osaamista. Sujuvilla tiedolla johtamisen prosesseilla voidaan tietoa hyödyntää asiakkaiden palvelujen parantamisessa.

Kirjoittaja: Hannele Tiittanen

Sote-tiedolla tarkoitetaan tietoa, jota kerätään asiakkailta ja palvelutapahtumista sekä erilaisista rekistereistä, joilla voidaan tuottaa kuvausta julkisen ja yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnasta. Luotettavan ja ajantasaisen tiedon saanti ja sen hyödyntäminen on perusedellytys uusien hyvinvointialueiden ja koko sote-uudistuksen onnistumiselle. Tiedon hyötykäytössä on vielä selkeitä puutteita ja tiedolla johtamisosaamiseen tarvitaan lisää osaamista niin, että tiedosta tulisi vaikuttava osa päätöksentekoa sote-organisaatioiden kaikilla tasoilla. (Sote-uudistus.fi.)

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton tuottamassa strategiassa ”Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena, Sote-tieto hyötykäyttöön 2020” on luotu linjaukset tiedon hallinnasta ja sähköisten palvelujen lisäämisestä sote-uudistuksen myötä uusille hyvinvointialueille. Strategiassa painotetaan muun muassa palvelujen saatavuutta ja tasa-arvoisuutta, kansalaisten osallisuutta omasta hyvinvoinnista sekä työ- ja toimintakykyä tukevia palveluja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2014.)

Erilaisten tietojärjestelmien tulee tukea sote-ammattilaisten toimintaa ja niiden tulee olla käytettävyydeltään helppoja, tukea päätöksentekoa ja toiminnanohjausta. Tiedon tulee olla läpinäkyvää, vertailukelpoista ja helposti ammattilaisten saatavilla. Lisäksi ammattilaisten tulee päästä mukaan toimintamallien suunnitteluun ja heidän osaamistaan tulisi vahvistaa erilaisten sovellusten ja järjestelmien käyttöön sekä tiedon hallinnan osaamiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2014.)

Sote-ammattilaisten näkemyksiä sote-uudistuksesta ja tiedolla johtamisesta

Strategian tavoitteisiin pääsemiseen ja tiedon hallinnan osaamisen lisäämiseen 14 ammattikorkeakoulua on vastannut valtakunnallisella ja yhteistyössä toteutetulla erikoistumiskoulutuksella ”Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä” (UUDO-hankehakemus). Osa koulutusta on Tiedolla johtamisen opintojakso, jossa opiskelijoiden yhtenä tehtävänä on käydä keskustelua verkossa liittyen sote-uudistukseen ja tiedolla johtamiseen. Syksyn 2022 opintojaksolle osallistui 69 opiskelijaa eri sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista kattavasti eri puolilta Suomea. Verkkototeutuksesta vastasi LAB-ammattikorkeakoulu yhdessä Oulun ammattikorkeakoulun kanssa. Keskusteluista nousi esille kuusi teemaa: Asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus, johtaminen, kehittäminen, osaaminen sekä tiedon luotettavuus ja eettisyys.

Asiakaslähtöisyysteemassa tuotiin esille asiakasymmärryksen tärkeys ja toivottiin asiakkaiden laajempaa osallistamista palvelujen suunnitteluun. Lisäksi pidettiin erityisen tärkeänä tasa-arvoisuutta ja joustavuutta palvelujen saatavuudessa ja erilaisten asiakasryhmien tarpeiden huomioimista palvelujen suunnittelussa. Omahoidon ratkaisuilla toivottiin myös ihmisten enemmän ottavan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Vaikuttavuusteeman keskustelussa toivottiin, että eri tavoin kerätty tieto koituisi aina asiakkaiden hyödyksi. Lisäksi tuotiin esille, että toiminnan tuloksia seurattaisiin enemmän juuri vaikuttavuuden näkökulmasta, ei pelkästään kustannusten näkökulmasta. Myös erilaisten projektien ja kokeilujen tulokset jäävät helposti näkymättömiksi operationaalisen tason työntekijöille. Valtakunnallisista laajoista hankkeista toivottiin, että tiedotettaisiin enemmän ja kerrottaisiin niiden tuloksista ja vaikutuksista.

Johtamisteemassa tuotiin esille ennakointitiedon ja yhtenäisten tietosisältöjen tärkeyttä toiminnan suunnittelussa ja strategiatyössä. Johtamisessa toivottiin esimiehiltä tavoitteiden kirkastamista työntekijöille sekä tiedon hallinnan prosessien ja tiedon merkityksen avaamista työntekijöille, nämä motivoisivat ja sitouttaisivat organisaation toiminnan kehittämiseen. Tietojohtamisen kyvykkyyttä toivottiin myös parannettavaksi, tähän ollaan joissakin terveydenhuollon organisaatioissa jo vastaamassa uusilla tiedolla johtamisen yksiköillä.

Kehittämisen teemaan liittyvässä keskustelussa nostettiin vahvasti esille tarve kehittää yhdenmukaisia yhteensopivia järjestelmiä ja varmistusta siitä, että tietoa kerätään ja analysoidaan myös yhdenmukaisesti eri puolilla Suomea. Tässä on vielä paljon tekemistä. Kehittämistyön tulisi olla käyttäjälähtöistä, avointa ja keskustelevaa ja siihen tarvitaan organisaatioissa toimintakulttuurin muutosta. Kehittämisen teemaan kytkeytyy myös osaamisen teema. Keskustelussa nostettiin selkeästi esille osaamisen puute, koulutusta tarvittaisiin esimerkiksi uusien järjestelmien käyttöönottoon, tiedon suuren määrän hallitsemiseen ja tekoälyn mahdollisuuksiin. Keskustelussa nousi esille huoli tarvittavista koulutusresursseista henkilöstölle. Tiedon keräämisen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä peräänkuulutettiin tiedon luotettavuutta ja eettisyyttä koskevassa teemassa. Huolta herätti tiedon väärinkäyttö ja luottamuksellisten tietojen käsittely. Myös sosiaalisen median luonteesta oltiin huolestuneita, miten yhdenkin ihmisen mielipide voi vaikuttaa laajasti usean ihmisen mielipiteisiin.

Koulutusta tarvitaan tiedolla johtamiseen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten keskustelu oli samoilla linjoilla kansallisten Sote-tieto hyötykäyttöön -tavoitteiden kanssa ja organisaatioissa on tunnistettu hyvin erilaiset puutteet ja kehittämisen tarpeet. Myös koulutustarve sote-tiedon hyödyntämiseen on ilmeinen. Laihosen ja Sarannon mukaan (2021) tiedon hallintaan ja tiedolla johtamiseen on vielä liian vähän koulutusta tarjolla. Myös Pepito ym (2018) toteavat artikkelissaan, että tekoälyn tuomat ratkaisut tiedon hallintaan ja käsittelyyn tulevat monella tavalla muuttamaan sote-ammattilaisten työtä ja he tarvitsevat lisää osaamista uusista teknologioista ja älykkäistä tekoälyä hyödyntävistä laitteista. Tämä tarve tulee huomioida jo sosiaali- ja terveysalan peruskoulutusten opetussuunnitelmissa.

Uusilla hyvinvointialueilla tarvitaan uudenlaista osaamista myös sektorirajat ylittävälle monialaiselle yhteistyöosaamiselle. Palvelujen yhteensovittaminen edellyttää, että tieto liikkuu sujuvasti rajapinnoilta toiselle asiakkaan siirtyessä sote-palvelusta toiseen. (Timperi 2022.) Agnolin et al. (2022) kirjallisuuskatsauksessa tuodaan esille laajojen organisaatioiden kompleksisuus, joissa työskentelee monen alan ja koulutustaustan omaavia ammattilaisia, jotka hyödyntävät erilaisia tiedon lähteitä oman taustansa mukaan. Tämä asettaa haasteita tiedon johtamisen osaamiselle ja esimiestoiminnalle, jonka tulisi mahdollistaa eri alojen yhteistyö ja rakentaa uudenlaista rajat ylittävää yhteistyökulttuuria. Karsikas ym. (2022) artikkelin mukaan esimiehillä on ratkaisevan tärkeä rooli tiedon hallinnan onnistumiselle ja että heillä tulee olla vahvaa tiedolla johtamisen osaamista. Hyvällä tiedolla johtamisen osaamisella voidaan parantaa palveluja ja vahvistaa henkilöstön työssä viihtymistä ja sitoutumista organisaation toimintaan.

Lähteet

Agnolin, G., Worma, L., Mafra Lapolli, Édis, Castro de Almeida Cunha, C. J. 2022. Leadership, healthcare and knowledge management: an integrative review. International Journal for Innovation Education and Research. Vol. 10(10), 61–73. Viitattu 3.2.2023. Saatavissa https://doi.org/10.31686/ijier.vol10.iss10.3942

Karsikas E, Meriläinen M, Tuomikoski AM, Koivunen K, Jarva E, Mikkonen K, Oikarinen A, Kääriäinen M, Jounila-Ilola P, Kanste O. Health care managers’ competence in knowledge management: A scoping review. Journal of Nursing Management. Vol. 30(5), 1168-1187. Viitattu 3.2.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1111/jonm.13626

Laihonen, H., Saranto, K. 2021. Tiedä ensin, johda sitten Sote-tietojohtamisen osaamistarpeet sekä kansallisen koulutuksen ja tutkimuksen nykytila. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:33. Viitattu 30.1.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6890-5

Pepito, J.A., Locsin, R. 2019. Can nurses remain relevant in a technologically advanced future? International Journal of Nursing Sciences. Vol. 6(1), 106-110. Viitattu 1.2.2023. Saatavilla https://doi.org/10.1016/j.ijnss.2018.09.013

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena: sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. Valtioneuvoston julkaisuja. Viitattu 30.1.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8

Soteuudistus.fi. Tiedolla johtaminen – sote-uudistuksen mahdollistaja. Viitattu 30.1.2023. Saatavissa www.soteuudistus.fi/tiedolla-johtaminen

UUDO. 2020. Hankehakemus. Julkaisematon lähde.

Timperi, T. 2022. Sote-integraation edellyttämä monialainen yhteistyöosaaminen: Selvityshenkilön raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:22. Viitattu 1.2.2023. Saatavilla http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5399-4