VERSOTE -Verkostoituvat sote-yritykset- hankkeella tuettiin vuosina 2018-20 sosiaali- ja terveysalan pienyritysten kasvua ja kehitystä Päijät-Hämeessä, erityisesti verkostoyrittäjyyden näkökulmasta. Myös osuuskuntatoiminta mahdollistaa pienyrittäjälle paremmat valmiudet vastata sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteisiin. Sote-pienyrittäjien ja asiantuntijoiden näkemysten kartoitus osoitti, että osuuskuntatoiminnalle on edellytyksiä Päijät-Hämeessä. Osuuskuntatoiminta on varteenotettava mahdollisuus tarjota monipuolisia ja laadukkaita sote-palveluita alueella.

Kirjoittajat: Emilia Salminen ja Taina Anttonen

Yhteistyöllä kasvua pienyritystoimintaan

Pienyritykset edustavat valtaosaa olemassa olevista yrityksistä ja niiden merkitys taloudellisen kasvun moottoreina sekä uusien merkittävien innovaatioiden kehittäjänä on merkittävää. Yrityksen strategian lisäksi kasvun hallinta on noussut merkittäväksi yrityksen kilpailueduksi. Yritysten tuleekin kohdentaa rajalliset taloudelliset ja muut resurssit parhaalla mahdollisella tavalla saavuttaakseen kilpailuetua ja varmistaakseen yrityksen kasvun pitkällä tähtäimellä. (Toivola ym. 2008, 27.) Yhteistyön avulla pienyritykset voivat erikoistua omaan ydinosaamiseensa ja luoda yhdessä kilpailukykyisempiä kokonaisuuksia. Yhteistyö mahdollistaa pienyrityksille kilpailun suurempia yrityksiä vastaan, koska pienet ja nopeat verkostot kykenevät reagoimaan markkinamuutoksiin suuryrityksiä nopeammin ja saavuttavat näin etuja reagointikykynsä ja joustavuutensa ansiosta. (Jolkkonen & Jääskeläinen 2013, 20.)

Suurten työllistämisvaikutuksiensa lisäksi pienyrityksiä pidetään innovaatioiden kannalta hedelmällisempänä ympäristönä kuin suuria yrityksiä. Tämä johtuu pienyritysten koosta, joka mahdollistaa toiminnan joustavuuden sekä innovaatio-orientoituneisuudesta verrattuna suurempiin toimijoihin. (Piisinen 2016, 19.) Verkostoyhteistyö sisältää verkostoyritysten tiedon ja osaamisen yhdistämisen. Verkostoituminen nähdään strategisena kumppanuutena, joka on tavanomaista yhteistyötä syvempää ja monitasoisempaa. (Toivola 2005, 16.) Verkostoitumisen hyötyihin lukeutuvat yritysten resurssien, tiedon, osaamisen ja näkyvyyden yhdistyminen. Näin ollen verkostojen toiminta perustuukin useimmiten niille eduille, joita yhteistyöstä saadaan. Kaikkiaan vaikuttavien tekijöiden tuloksena verkostosuhteet ovatkin pidempiaikaisia ja kiinteämpiä kuin pelkästään markkinasuhteet. (Ahosola 2014, 15.)

Terveydenhuollossa organisaatioiden tasolla verkostot voivat tarkoittaa muun muassa yhteistoimintaverkostoja, joissa päätetään mitä palveluita kuntien asukkaille tarjotaan tai miten palveluita tuotetaan. Terveydenhuollossa on myös tyypillistä toimia moniammatillisissa verkostoissa. Moniammatillisuudella voidaan tarkoittaa saman ammattialan sisällä olevia keskenään erilaisia tai saman tehtävän suorittamiseen tarvittavia erilaisia ammatillista osaamista vaativia ammattiryhmiä. Onnistuneessa moniammatillisessa verkostossa pystytään ylittämään ammattikuntarajat, jakamaan osaamista ja oppimaan verkoston muilta jäseniltä. (Paloniemi 2017, 20.)

Osuuskuntatoiminta antaa mahdollisuuden joustavuuteen

Yritystoiminta voidaan nähdä toimintojen järjestelmänä, jossa on eri tasoja. Näihin tasoihin lukeutuvat visiot, tavoitteet, toimintaprosessit sekä operatiiviset toiminnat ja tapahtumat. Verkostoissa pyritään jatkossa yhä pidempiaikaisempiin yhteistyösopimuksiin. Verkostoituminen myös syvenee ja strategiset kumppanuudet lisääntyvät. Pienten yritysten verkostoituminen kehittyy yksinkertaisista verkostosuhteista kohti uudempia hybridejä organisaatiomalleja. Yksi esimerkki tämänkaltaisesta hybridiorganisaatiomallista on osuuskuntamalli. (Toivola 2005, 20.)

Yritysmuotona osuuskunta erottuu muista yritysmuodoista erityisesti jäsenten taloudellisen vastuun suhteen, sillä osuuskuntien jäsenillä taloudellinen vastuu rajoittuu ainoastaan osuusmaksuun. Tärkeimpinä eroina verrattuna osakeyhtiöihin on uusien jäsenten helpompi liittyminen osuuskuntiin, äänioikeuden rajoittuminen yhteen ääneen riippuen osuuksien määrästä ja se, ettei osuuskunnan jäsen voi myydä jäsenyyttään hyötyäkseen siitä taloudellisesti. Osuustoiminnan katsotaan tarjoavan yksilöille paljon mahdollisuuksia joustavuudellaan. Osuustoiminnassa oleellista on, ettei ulkopuolisella pääomalla ole mahdollisuutta ottaa osuuskuntaa valtaansa. Osuuskuntien pääasiallinen tehtävä onkin tarjota jäsenilleen edullisesti ja kattavasti tavaroita ja palveluita. Tärkeää on myös ollut jäsenten luottamus osuustoiminnalliseen yrittämiseen. Osuuskuntien on tarjottava jäsenilleen taloudellista hyötyä, jotta ne pystyvät houkuttelemaan jäseniä toimintaansa. Osuuskuntien tarjoamat etuisuudet kuluttajille korostuvatkin nykyisin vahvasti kilpailuilla markkinoilla. (Virtanen 2012, 40-42.)

Osuustoiminnan katsotaan soveltuvan hyvin sosiaali- ja terveysalan uudistamiseen ja tavoitteisiin. Kun julkinen tuotanto on vallitseva muoto, ei yksilöillä tai organisaatioilla ole suurta valinnanvapautta eikä omaan aktiivisuuteen kannusteta. Suomessa onkin viime vuosina pyritty muuttamaan palvelutuotantoa markkinoille, minkä nähdään lisäävän ihmisten vapautta tehdä muun muassa omaa hyvinvointia edistäviä valintoja palveluiden kuluttajina. Myös kolmannen sektorin odotetaan ottavan lisää vastuuta kantaakseen, mikä tarjoaisi järjestötoiminnan tukijoille uusia mahdollisuuksia tehdä valintoja palveluntarjoajien välillä. (Jussila ym. 2019, 20-22.)

Osuuskuntatoiminnalla edellytyksiä Päijät-Hämeessä

Salmisen (2020) ylempi AMK-opinnäytetyössä kartoitettiin VERSOTE -Verkostoituvat sote-yrittäjät -hankkeessa osuuskuntatoiminnan edellytyksistä Päijät-Hämeessä. Tarkoituksena oli edistää pienyrittäjien valmiuksia hyödyntää ja kehittää osuuskuntatoimintaa. Kartoitus toteutettiin sote-pienyrittäjille ja asiantuntijoille kohdennettuina lomakehaastatteluina. Kartoituksen tulos vahvistaa teoreettista näkemystä osuuskuntatoiminnasta.

Osuuskuntatoiminta lisää jäsenten sitoutumista ja tukee sitä kautta innovatiivisuutta sekä avaa eri mahdollisuuksia liiketoiminnan lisäämiseen. Kartoituksen kautta selvisi myös, että pienyrittäjät kaipaavat valmennusta ylipäätään liiketoimintaosaamiseen, joka vahvistaisi osaltaan valmiutta myös osuuskuntatoimintaan. Lisäksi saatiin tietoa siitä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota sote-palveluja kehitettäessä. Osuuskuntatoiminta nähdäänkin yhtenä sote-pienyrittäjien varteenotettavana keinona vastata tuleviin haasteisiin ja verkostoyrittäjämaisesti ylläpitää alueen monipuolista palvelutarjontaa.

Lähteet

Ahosola, N. 2014. Yksinäinen puurtaja vai uuden ajan yrittäjä? Analyysi freelance-graafikoiden verkostoasenteista ja verkostosuhteista. Pro gradu- tutkielma. Tampereen yliopisto, viestinnän, median ja tekniikan yksikkö. Tampere.[Viitattu 2.5.2020]. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/95769/GRADU-1403509554.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Jussila, I., Leskelä, R-L., Hänninen, J., Frondelius, E., Leminen, S., Noro, K., Pitkänen, L. ja Rissanen, A. 2019. Osuustoiminta ja järjestötoiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Helsinki: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston selvitys-ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 19/2019.  [Viitattu 29.4.2020]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161404/19-2019-Osuustoiminta%20ja%20jarjestotoiminta.pdf

Jolkkonen, V., & Jääskeläinen, A. 2013. Yrityksen kasvustrategiat talouden taantumassa. Kandidaatintyö. LUT-yliopisto, tuotantotalouden tiedekunta. Lappeenranta. [Viitattu 25.4.2020]. Saatavissa: https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/90995/Kandidaatinty%C3%B6_Jolkkonen-J%C3%A4%C3%A4skel%C3%A4inen.pdf?sequence=2

Paloniemi, J. 2017. Verkostojohtajan kompetenssit terveydenhuollossa. Sairaanhoitopiirien johtajien näkemyksiä verkostojohtajan kompetensseista julkisessa terveydenhuollossa nyt ja lähitulevaisuudessa. Pro gradu- tutkielma. Vaasan yliopisto, filosofinen tiedekunta. Vaasa. [Viitattu 22.4.2020]. Saatavissa: https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/3976/osuva_7548.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Piisinen, E. 2016. Pienten ja keskisuurten yritysten kasvun mahdollistavat ja rajoittavat tekijät. Pro gradu -tutkielma. LUT-yliopisto, School of business and management. Lappeenranta. [Viitattu 22.4.2020]. Saatavissa: https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/120013/ProGradu_Eetu_Piisinen.pdf?sequence=2

Salminen, E. 2020. PK-yritystoiminnan kehittäminen. Sote-osuuskuntatoiminnan edellytykset Päijät-Hämeessä. Ylempi AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. [Viitattu 14.5.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149120

Toivola, T., Tornikoski, E., Tuomi, L. & Varamäki, E. 2008. Rohkeasti kasvuun- Näkökulmia yrityksen kasvuun ja kehittymiseen. Helsinki: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Haaga-Helia puheenvuoroja 1/2018. [Viitattu 29.4.2020]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/97124/rohkeasti_kasvuun_verkkojulkaisu.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Toivola, T. 2005. Yrittäjyys verkostotaloudessa. Yksin tekemisestä verkostomaiseen toimintaan. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. Vaasa. Acta Wasaensia No 144. [Viitattu 21.4.2020]. Saatavissa: https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_952-476-099-1.pdf

Virtanen, V. 2012. Osuustoiminnan yhteiskunnallinen merkitys suomessa. Pro gradu- tutkielma. Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu. [Viitattu 2.5.2020]. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/83723/gradu06029.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kirjoittajat

Emilia Salminen. Ylempi AMK-opiskelija, Sosiaali- ja terveysala, digitaaliset ratkaisut, LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden kampus.

Taina Anttonen. Yliopettaja, Sosiaali- ja terveysala, digitaaliset ratkaisut -koulutuksen koordinaattori, Hyvinvointiyksikkö, LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden kampus ja asiantuntija VERSOTE -Verkostoituvat sote-yrittäjä -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1361002 (CC0)

Julkaistu 27.5.2020

Viittausohje

Salminen, E. & Anttonen, T. 2020. Sote-pienyrittäjyyttä osuuskuntatoiminnalla. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/sote-pienyrittajyytta-osuuskuntatoiminnalla/