Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuva on vielä epäselvä, minkä vuoksi sosionomin osaaminen jää varhaiskasvatuksessa myös osittain hyödyntämättä ja perhekeskustoimintamallin mukainen perheiden varhainen tukeminen toteutumatta. Lapsiperheille palvelujärjestelmä näyttäytyy epäselvänä, eikä palveluiden sisältöä ja saatavuutta tunneta. Varhaiskasvatuksen sosionomilla olisi potentiaalia toimia yhdistävänä tekijänä varhaiskasvatuksen ja lapsiperhepalveluiden välillä.

Kirjoittajat: Milja Pesonen, Suvi Puhakka & Tarja Kempe-Hakkarainen

Varhaiskasvatusuudistuksen tarkoitus on nostaa varhaiskasvatuksen henkilökunnan koulutustasoa sekä selkiyttää tehtävänimikkeitä vuoteen 2030 mennessä (OKM). 31.7.2023 jälkeen sosionomiksi valmistuva ei saavuta enää varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuutta vaan päiväkoteihin luotiin uusi ammattinimike varhaiskasvatuksen sosionomi, jonka tehtävänkuvan laki jättää kuitenkin työnantajien määrittelyn varaan (KT 2022). 1.9.2018 voimaan astuneessa varhaiskasvatuslaissa (540/2018, 37 §) säädetään päiväkodin henkilöstön rakenteesta siten, että kahden kolmasosan tulee olla varhaiskasvatuksen opettajia tai sosionomeja. Vähintään puolet tästä määrästä on oltava varhaiskasvatuksen opettajia.

Varhaiskasvatuslaki jättää näin mahdollisuuden myös sille, ettei kaikkiin lapsiryhmiin tulisi välttämättä sosionomia lainkaan. Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio (2023) toikin Helsingin Sanomissa esille näkemyksen, että tämänhetkisessä tilanteessa sosionomien osaamista ei hyödynnetä, vaikka sosionomeilla olisi potentiaalia toimia varhaiskasvatusta ja muita palveluita yhdistävänä tekijänä. Talentia tavoittelee tilanteeseen kohennusta siten, että jokaiseen ryhmään kiintiöitäisiin yksi varhaiskasvatuksen sosionomi takaamaan lapsille perheineen tasavertaiset varhaiskasvatuspalvelut (Karsio 2022).

Lisäksi Talentia, Arene, JHL, Jyty, KT, HALI sekä Kuntaliitto vaativat varhaiskasvatuslakiin pikaisia muutoksia henkilöstörakenteen määrittelyn osalta. Järjestöjen mukaan henkilöstörakenteen sääntely ei nykyisellään tue varhaiskasvatuslain tavoitteita. Suurimmaksi ongelmaksi laissa nähdään se, ettei kaikkien henkilöstöryhmien osaamisen täysimääräistä käyttöä tunnisteta ja tueta. Tavoitteena on vastata paremmin lasten ja perheiden tarpeisiin takaamalla henkilöstön riittävä määrä ja osaaminen. (Arene ym. 2023.)

Sosionomin osaaminen perhekeskusyhteistyössä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tavoitteena on sitoa lapsiperheiden palvelut perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi perhekeskusten alle. Myös varhaiskasvatus on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. (STM 2016, 14–15, 20–21.) Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä sivistystoimen yhteistyöllä nähdään olevan tärkeä rooli erityisesti perheiden helpossa ja oikea-aikaisessa palveluihin ohjaamisessa (Kaukonen ym. 2018, 2). Varhaiskasvatuksen sosionomilla on laaja-alainen tuntemus alueellisista palveluista toimintamalleista ja verkostoista, mikä tukee varhaiskasvatuksen sosionomin tekemää palveluohjausta (Karila ym. 2017, 88).

Toteutuakseen perhelähtöinen palvelukokonaisuus vaatii kuitenkin Heinonen ym. (2018, 29) mukaan verkostomaisia työtapoja ja yhdyspinnoilla työskentelyä. Sosionomin osaamisen yksi keskeinen osa-alue on sosiaali-, terveys- ja kasvatuspalveluiden palvelujärjestelmän tuntemus ja palveluohjaus (Soamk 2023, 2). Myös varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartassa (2017–2030) asiantuntijatyöryhmä kokosi juuri sosionomin vastuiksi varhaiskasvatustyössä muun muassa lapsen elämäntilanteisiin liittyvän moniammatillisen- ja verkostoyhteistyön, perheiden hyvinvoinnin ja verkostoitumisen tueksi tehtävän yhteistyön sekä perheiden palveluohjauksen (Karila ym. 2017, 88). Jotta moniammatillinen ja verkostoyhteistyö onnistuu, se edellyttää halua ja pyrkimystä tehdä yhteistyötä eri ammattilaisten välillä. Tämä taas vaatii työntekijöiltä luottoa, myönteisyyttä sekä avointa mieltä eri henkilöstöryhmien ja alojen ammattilaisia kohtaan (Kekoni ym. 2019, 16).

Opas lapsiperhepalveluihin sai alkunsa perheiden tiedontarpeesta

Pesosen ja Puhakan (2023) opinnäytetyössä kartoitettiin Tampereen Hallilan päiväkodissa olevien lasten vanhempien tietämystä ja tiedontarpeita varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisesta sekä matalan kynnyksen lapsiperhepalveluista sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn vastasi 49 vanhempaa. 65,3 prosentille vanhemmista varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen oli täysin tai lähes tuntematonta. Jopa 35 prosenttia vastaajista ei tiennyt mistä yksikään kyselyyn valituista lapsiperheiden sosiaalipalveluista on saatavilla ja 67,3 prosentille perhekeskustoimintamalli oli täysin tuntematon. Yleisesti lapsiperheiden palvelujen tuntemus oli heikkoa. Tästä syystä oppaan voidaankin nähdä olevan tärkeä työvälinen työntekijöille tuen tarpeessa olevien perheiden ohjaamisessa lapsiperhepalveluihin.

Opas on toteutettu perheiden näkökulmasta, mikä vahvistaa perhekeskustoimintamallin mukaista perhelähtöisyyttä. Opas tarjoaa tietoa varhaiskasvatuksen sosionomista ja -ohjaajasta (ns. kiertävä sosionomi) sekä perhekeskuksesta. Lisäksi se sisältää palvelukartan, joka ohjaa asiakkaan tuen tarpeiden mukaisesti oikeanlaisten palveluiden luo ja auttaa vanhempia hahmottamaan tarjolla olevia palveluita, jolloin kynnys niihin hakeutumiseen madaltuu. Oppaan toivotaan myös rohkaisevan vanhempia kääntymään tuen tarpeidensa kanssa varhaiskasvatuksen sosionomin ja –ohjaajan puoleen.

Palvelukartta jossa jaettu palveluita tuen tarpeen mukaan
Kuva 1. Oppaaseen koottiin perhelähtöinen palvelukartta (Pesonen & Puhakka 2023, Liite 1)

Valjastetaan sosionomin osaaminen perheiden käyttöön

Oppaan palvelukartan kokoaminen toi konkreettisesti esille palveluiden hajanaisuuden, perhekeskusten keskeneräisyyden sekä toisinaan palveluiden tietojen puutteellisuuden ja vaikean löydettävyyden. Sekä vanhemmat että yhteistyökumppanit kertoivat kaivanneensa oppaan kaltaista selkeää ja visuaalista kokonaisuutta palveluiden jäsentämiseksi, mikä osoitti oppaan hyödyllisyyden.

Opinnäytetyö toi näkyviin, että perheiden arjen ympäristöihin tarvitaan tietämystä palvelurakenteista, palveluiden saavutettavuudesta ja sisällöistä, jotta niillä tavoitetaan paremmin tuen tarpeessa olevat lapsiperheet. Perhelähtöisyyden avain on ymmärtää tuen tarpeet perheiden näkökulmista (Heinonen ym. 2018, 52). Sen lisäksi ammattilaisilla tulisi olla valmius ohjata perhe oikean palvelun luo (Määttä & Rantala 2022, 228). Oppaan avulla varhaiskasvatuksen sosionomilla on mahdollisuus tukea lapsiperheiden ja palveluiden perhelähtöistä yhteen saattamista. Jotta varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen saataisiin lapsiperheiden hyödyksi, tulee luoda osaamista vastaava tehtävänkuva sekä mahdollistaa tehtävänkuvan mukaiseen työskentelyyn riittävät resurssit.

Tarpeen tullen varhaiskasvatuksen sosionomit toimivat perheille ”palvelukarttoina” tai vähintäänkin kompasseina palvelukentällä. Mikäli siis varhaiskasvatuksessa halutaan vastata kokonaisvaltaisemmin lasten ja perheiden tarpeisiin sekä vahvistua perhelähtöisen palveluverkoston osana, tulee sosionomien osaaminen valjastaa käyttöön.

Lähteet

Arene, JHL, Jyty, Talentia, Hali, KT & Kuntaliitto. 2023. Varhaiskasvatuslakia uudistettava lapsen edun mukaisesti – varhaiskasvatuslain tavoitteet edellyttävät lain avaamista. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://www.arene.fi/julkaisut/varhaiskasvatuslakia-uudistettava-lapsen-edun-mukaisesti-varhaiskasvatuslain-tavoitteet-edellyttavat-lain-avaamista/

Heinonen, O-P., Ikonen, A-K., Kaivosoja, M. & Reina, T. 2018. Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi. Selvitys lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluiden toteuttamiseen liittyvistä yhdyspinnoista muuttuvassa toimintaympäristössä. STM. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3904-2

Karila, K., Kosonen, T. & Järvenkallas, S. 2017. Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030. Suuntaviivat varhaiskasvatukseen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamiseen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30. Viitattu 6.2.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80221/okm30.pdf

Karsio, J. 2022. Puheenjohtajalta. Teoksessa Talentia. Sosionomit varhaiskasvatuksessa. Opas työntekijöille ja työnantajille. Helsinki: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry.

Karsio, J. 2023. Varhaiskasvatuslaki tarvitsee pikaista remonttia. Päiväkodeissa hukataan nyt sosionomien osaamista ja työpanosta. Helsingin Sanomat 6.5.2023. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009562906.html

Kaukonen, P., Pelkonen, M., Hastrup, A., Bergbacka, K., Mäkelä, J., Santala, R. & LAPE-toimijat. 2018. Lapsille ja nuorille hyvä sote. LAPE-teesit sote-palveluiden uudistamisen tueksi. THL. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-222-2

Kekoni, T., Mönkkönen, M., Hujala, A., Laulainen, S. & Hirvonen, J. 2019. Moniammatillisuus käsitteinä ja käytänteinä. Teoksessa Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. (toim.) Moniammatillinen yhteistyö – Vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Gaudeamus Oy.

KT. 2022. Uusi varhaiskasvatuslaki muuttaa kelpoisuuksia, nimikkeistä päättää työnantaja. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://www.kt.fi/ohjeet/kvtes/varhaiskasvatuslaki-kelpoisuudet-henkilostorakenne

Määttä, P. & Rantala, A. 2022. Tavallisen erityinen lapsi. Kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen yhdessä. Jyväskylä: PS-Kustannus.

OKM. Uusi varhaiskasvatuslaki. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://okm.fi/uusivarhaiskasvatuslaki

Pesonen, M. & Puhakka, S. 2023. Varhaiskasvatuksen sosionomi perhelähtöisen yhteistyön osaajana. Opas Hallilan päiväkodin asiakkaille matalan kynnyksen lapsiperhepalveluista. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Sosionomikoulutus. Lahti. Viitattu 30.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060722372

Soamk. 2023. Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/wp-content/uploads/2023/04/SOSIAALIALAN-AMMATTIKORKEAKOULUTUKSEN-KOMPETENSSIT-2023.pdf

STM. 2016. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74904/Rap_ja_muist_29_2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Varhaiskasvatuslaki 540/2018. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540#L5P23

Kirjoittajat

Milja Pesonen ja Suvi Puhakka ovat varhaiskasvatukseen suuntautuvia sosionomiopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulussa.

Tarja Kempe-Hakkarainen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa Lahden kampuksella.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1331154 (CC0)

Julkaistu 9.6.2023

Viittausohje

Pesonen, M., Puhakka, S. & Kempe-Hakkarainen, T. 2023. Sosionomi yhdistää lapsiperheiden palvelut varhaiskasvatukseen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/sosionomi-yhdistaa-lapsiperheiden-palvelut-varhaiskasvatukseen/