Sosiaalisen median kanavat kehittävät rekrytointia. Kuinka pysyä ajan hermolla?

Kirjoittajat: Maria Sumusalmi, Melissa Virtanen & Ritva Kinnunen

Hakukanavan valinta merkittävänä osana rekrytointiprosessia

Suomessa työttömien määrä oli 2022 heinäkuussa työvoimatutkimuksen mukaan noin 190 000 henkilöä, joista 97 000 miehiä ja 93 000 naisia.  Vaikeista ajoista huolimatta määrä oli jopa 12 000 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. (Tilastokeskus 2022.)

Tutkimusten valossa työttömiä on, joten voisi uskoa hakijoiden tavoittamisen olevan yksinkertaista. Työpaikkoja ei kuitenkaan enää etsitä vain virallisilta työpaikkoja listaavilta sivustoilta. Osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden tavoittaminen on ensisijaisen tärkeää työpaikkojen täyttämiseksi. Tämä edellyttää työnantajilta houkuttelevia ja selkeitä työpaikkailmoituksia sekä oikeiden hakukanavien käyttämistä.

Tehtävä saattaa löytyä sosiaalisen median kautta täysin yllättäen tai ystävän suosittelemana. Sosiaalisen median kautta rekrytointia tukee ahkera verkostoituminen ja aktiivisuus. (Työnhakijana verkossa.) Sitran (2017) mukaan työnhaussa kannattaa hyödyntää perinteisiä ja uusia kanavia. Työelämässä verkostojen rakentaminen on merkityksellistä, koska niiden kautta voi löytyä etenkin piilotyöpaikkoja.

Eri sosiaalisen median palvelut rekrytoinnin työvälineenä

Kukaan ei voi olla läsnä kaikissa mahdollisissa kanavissa koko aikaa, joten hyödyttävintä on valita sopivien kanavien yhdistelmä. Yrityksillä kuin ihmisilläkin on omat vahvuusalueensa verkossa. Isoimmat sosiaalisen median kanavat kuten Facebook, Twitter ja LinkedIn ovat suosittuja palveluita, joiden kautta kannattaa lähteä suunnittelemaan yksilön tai yrityksen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. (Kortesuo 2019, 32.)

LinkedIn profiilia voisi jopa verrata yritysmaailman Facebookiksi. Palveluun on saatavilla maksullinen versio, Recruiter, rekrytoinnin ammattilaisille. LinkedIn (2022) kuvaa Recruiter-palvelussaan olevan mahdollista rajata profiileja esimerkiksi tehtävänimikkeen mukaan suodattamalla. Suodattamalla työtehtäviä etsiviä profiileja, rekrytoija pääsee rajaamaan potentiaalisia työnhakijoita nopeasti ja yksinkertaisesti häntä parhaiten palvelevalla tavalla. Lisäksi rekrytoija voi lähettää rajaamilleen ehdokkaille yksityisviestin palvelun kautta, jonka myötä mahdollinen rekrytointiprosessi kandidaatin kanssa saattaa edetä.

Työnhakijan näkökulmasta LinkedIn profiili kannattaa pitää aina ajan tasalla ansioluettelon tapaan. Profiiliin voi päivittää eri osa-alueita omasta työhistoriasta, osaamisesta sekä kiinnostuksen kohteista. Tämä voi hyvin toteutettuna edesauttaa sopivien tehtävien löytämistä ja verkostoitumista. Tieto siitä, että rekrytoijat hyödyntävät LinkedInia työnhaussa, voi parhaimmillaan tuoda uralla vastaan ennalta-arvaamattomia mahdollisuuksia.

Instagramin kautta hakija voi tuoda esiin omaa osaamistaan ja persoonaansa. Työnantajat voivat käyttää Instagramia luomaan työnantajamielikuvaa yrityksestä jakamalla kuvia tai videoita palveluun esimerkiksi yritykselle luodulle profiilille. Julkaisujen aiheena voi olla yrityksen tapahtumat tai henkilökuntaan liittyvät asiat. Instagram–julkaisut selventävät työnhakijalle, minkälainen organisaatiokulttuuri ja henkilökunta kyseisessä yrityksessä on. (Fager 2018.)  Instagram-tili toimii erinomaisena portfoliona esimerkiksi työhakemukseen mallintamaan omaa osaamista ja visuaalisia taitoja kuvien sekä videoiden muodossa.

Twitteriä voi myös hyödyntää työnhaussa helposti ja nopeasti. Yksityiset henkilöt voivat jakaa työnhakuun liittyvää sisältöä ja seurata niitä yrityksiä, jotka itseä kiinnostavat. Julkaisun sisältönä voi olla esimerkiksi ilmoitus, jossa voi kertoa hakevansa töitä. Twitter-julkaisuun voi myös linkittää esimerkiksi pääsyn LinkedIn profiiliin. Yritykset sekä muut rekrytoinnin ammattilaiset voivat jakaa työpaikkailmoituksia Twitterissä. Twiittaus eli julkaisu Twitterissä voi olla määrältään 280 merkkiä ja sisältää hashtageja, joten sisältö kannattaa mitoittaa merkkimäärään selkeästi ja ytimekkäästi.  (Duunitori 2015.) Twitter-ilmoituksessa voi työnhakija käyttää seuraavaa #työnhaku-hashtagia.

Facebookia hyödyntämällä yritykset voivat saada mahdollisuuden rekrytointiin, mainontaan ja myyntiin. Palvelua käyttää todella moni suomalainen. Facebookin käytössä hakijan omalla aktiivisuudella on merkitystä, eli itse tulee etsiä työpaikkailmoituksia ja mahdollisia kiinnostavia profiileja. Facebookin kautta voi löytää erilaisia yrityssivuja, työpaikkailmoituksia ja työnhakuun liittyvää tietoa. Monet kunnat ja kaupungit ovat mukana Facebookissa ja luoneet rekrytointiprofiileja Facebookiin, esimerkiksi Helsingin kaupunki. (Hoppe & Laine 2014, 163–164.)

Mielikuvin luomista, hakukoneoptimointia ja itsensä esille tuomista

Isokankaan & Kankkusen (2011, 54—55) mukaan sosiaalisen median kautta voidaan siis rakentaa ja luoda mielikuvia. Yksi keskeinen syy olla yrityksenä mukana sosiaalisessa mediassa on työnantajamielikuvan rakentaminen. Lisäksi on arvokasta, mikäli työnantaja saa työntekijät oma-aloitteisesti jakamaan sanaa omille verkostoilleen. Sosiaalisessa mediassa voidaan etsiä myös vaivihkaa tietoa ja seurata mahdollisia tulevia työntekijöitä. Sosiaalisesta mediaa käyttämällä yritykset saattavat myös tavoittaa henkilöitä, jotka ehkä etsivät uutta työtä, mutta eivät kuitenkaan välttämättä ole halukkaita heti vaihtamaan.

Työtä hakiessa tai työntekijää etsiessä kannattaa panostaa myös hakukoneoptimointiin.
Mitä useammassa paikassa tiedot näkyvät, sitä paremmin voi esiintyä hakutuloksissa esimerkiksi Googlen kautta. Tämä helpottaa myös työnhakijaa löytämään helpommin yrityksen tai työantajan työntekijän. (Talent Group -konserni 2022.)

Työntekijöille on myös tarjolla muita kanavia itsensä esille tuomiseen kuten Piilo-osaajat ry:n sivusto, joka mainostaa itseään valtakunnallisena asiantuntijaverkostona ja osaajagalleriana (Piilo-osaajat ry).

Kuva 1. Kuvakaappaus Piilo-osaajat Ry:n verkkosivuilta (Piilo-osaajat ry)

Tärkeintä on löytää mielenkiintoinen yritys ja tehtävä. Sanomalehdet julkaisevat edelleen työpaikkailmoituksia. Toisinaan työpaikka voi löytyä toisen käden kautta tai TE-toimistossa asioinnin myötä. Monesti yritykset julkaisevat myös omilla nettisivuillaan tietoja avoimista tehtävistä, joten kannattaa käyttää niitä hakukanavia, jotka itselle parhaiten sopii. Digipalveluiden käyttäminen kuitenkin helpottaa hakemusten lähettämistä ja edesauttaa työllistymistä.

Lähteet

Duunitori. 2015. 4 vinkkiä: Näin hyödynnät Twitteriä työnhaussa. Viitattu 7.2.2022
Saatavissa https://duunitori.fi/tyoelama/twitter-tyonhaku/

Fager T. 2018. TE-palvelut. Sosiaalinen media työnhaussa – Instagram. Viitattu 29.1.2022. Saatavissa https://toimistot.te-palvelut.fi/-/sosiaalinen-media-tyonhaussa-instagram

Hoppe T. & Laine T. 2014. Työnhakuopas: Mitä, miten ja missä? Helsinki: Alma Talent Oy.

Isokangas A. & Kankkunen P. 2011. Suora-yhteys: Näin sosiaalinen media muuttaa yritykset. Helsinki: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Viitattu 19.2.2022.  Saatavissa http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/05/Suora-yhteys.pdf

Kortesuo K. 2019. Kaikenkattava sisällöntuotannon opas yrityksille. Kaikenkattava sisällöntuotannon opas yrityksille : tee teksti, kokoa kuva, puhu podcast. Helsinki: Kauppakamari.

LinkedIn. 2022.  LinkedIn Recruiter. Viitattu 29.1.2022. Saatavissa https://business.linkedin.com/talent-solutions/recruiter

Piilo-osaajat ry. 2022. Työnhaku. Itseohjautuvuus työelämässä ja työnhaussa. Viitattu 6.3.2022. Saatavissa https://piilo-osaajat.com/2019/02/13/itseohjautuvuus-tyoelamassa-ja-tyonhaussa/

Sitra 2017. Työelämätutkimus 2017: Somen kautta voi löytää töitä tai tulla löydetyksi -uutinen. Viitattu 6.3.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/uutiset/tyoelamatutkimus-2017-yli-puolet-suomalaisista-vahtanut-ammattia-tai-alaa/

Talent Group -konserni. 2022. Tiedämme, miten yrityksesi löydetään paremmin verkossa. Hakukonenäkyvyyden parantaminen. Viitattu 6.3.2022. Saatavissa https://talent.fi/hakukonenakyvyys

Tilastokeskus. 2022. Työvoimatutkimus. Työllisiä heinäkuussa 2022 enemmän kuin vuosi sitten. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2022. Saatavissa https://www.stat.fi/julkaisu/ckttr2evs8b1w0b53yjlbeoks

Työnhakijana verkossa. Työnhaun kanavat. Viitattu 26.01.2022. Saatavissa https://tyonhakijanaverkossa.fi/tyonhaun-kanavat/

Kirjoittajat

Maria Sumusalmi työskentelee julkisella sektorilla ja kohtaa päivittäin lukuisia eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Maria opiskelelee liiketalouden YAMK-tutkintoa LAB-ammattikorkeakoulussa.

Melissa Virtasen työssä isona osana on rekrytointi ja sitä tukee oikeiden hakukanavien löytäminen. Kiinnostus artikkelin kirjoittamiseen sosiaalisen median hyödyntämisestä osana rekrytointia syntyi kirjoittajien taustojen ja digitaalisen markkinoinnin kurssilla käytyjen keskustelujen kautta. Melissa opiskelelee liiketalouden YAMK-tutkintoa LAB-ammattikorkeakoulussa.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/644378

Julkaistu 13.9.2022

Viittausohje

Sumusalmi, M., Virtanen, M. & Kinnunen, R. 2022. Sosiaalisen median kanavat kehittävät rekrytointia. Kuinka pysyä ajan hermolla? LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/sosiaalisen-median-kanavat-kehittavat-rekrytointia-kuinka-pysya-ajan-hermolla/