Harjoittelut ovat odotettu osa ammattikorkeakoulututkintoa. Ne voivat parhaimmillaan innostaa ja lisätä opiskelumotivaatiota. Harjoittelut myös konkretisoivat opiskeltavia teemoja opiskelijoille yhdistäen teoriaa käytäntöön.
Kirjoittajat: Sanna Leppänen ja Kati Ojala
Sosionomikoulutuksen harjoittelujaksot ovat ennalta suunniteltuja ja toteutukseltaan tavoitteellisia (Helminen 2021, 45). Harjoittelu tähtää opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisten työelämätaitojen ja ammatillisen osaamisen lisäämiseen ja systemaattiseen kehittymiseen. Reflektointi ja oman osaamisen arviointi on osa jokaista harjoittelua. (LAB 2023.) LABin sosionomikoulutuksen opetussuunnitelmaan (LAB 2020) sisältyy 45 opintopistettä harjoittelua, joka on jaettu neljään eri vaiheeseen. Sosiaaliohjauksen harjoittelu sijoittuu opiskelijan neljännelle lukukaudelle osaksi opiskelijan valinnaista täydentävää osaamista. Sosiaaliohjauksen ohella opiskelijan on mahdollisuus suunnata omaa osaamista varhaiskasvatuksen pedagogiseen osaamiseen. Sosiaaliohjauksen suuntaava kokonaisuus on ollut opiskelijoiden keskuudessa suosittu vaihtoehto ja noin 80 prosenttia opiskelijoista valitsee tämän suuntauksen.
Sosiaaliohjaus on ollut paras harjoittelupaikkani. Pääsin haasteellisten tehtävien pariin ja sain toimia itsenäisesti
Onnistuneella harjoittelupaikan valinnalla saattaa olla suuri merkitys opiskelijan työuran rakentumiseen ja tulevaisuuteen. Monelle avautuu harjoittelun kautta mahdollisuus ensimmäiseen alan työpaikkaan opintojen aikana tai valmistumisen jälkeen. (LAB 2023.) Opiskelijat työllistyvätkin erityisen hyvin alan työtehtäviin. Systemaattisella ja tiiviillä yhteistyöllä työelämän kanssa voidaan varmistaa sosionomikoulutuksen harjoittelujen hyvien käytäntöjen säilyminen ja edelleen kehittyminen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. (Helminen 2021, 48).
Jonkin verran piti soveltaa harjoittelun tavoitteita suhteessa tavoitteisiin, mutta en silti kokenut että tavoitteet eivät olisi toteutuneet. Harjoittelupaikan työnkuva on vain niin erilainen kuin monessa muussa paikassa, jossa tehdään pitkäaikaista yksilötyötä/sosiaaliohjausta
Sosiaaliohjauksen harjoittelu
Sosiaaliohjauksen harjoittelun opetussuunnitelman mukaisissa osaamistavoitteissa korostuu sosionomi AMK -kompetensseista (ks. SOAMK 2023) sosiaalialan eettinen ja asiakastyön osaaminen sekä palvelujärjestelmäosaaminen. LABin sosionomikoulutuksen sosiaaliohjauksen harjoittelun tavoitteissa (LAB 2020) on vahva sosiaalihuollon näkökulma ja painopiste yksilökohtaisessa, tavoitteellisessa asiakastyössä. Opiskelijaa ohjataan hankkimaan harjoittelupaikka ensisijaisesti sosiaalihuollosta, joko asiakasohjauksesta tai palvelutuotannon puolelta, huomioiden niin julkiset kuin yksityiset palveluntuottajat. Sosionomi AMK on sosiaalihuollon laillistettu ammattihenkilö (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015) ja opiskelijalta edellytetään LABin sosionomikoulutuksessa yhden harjoittelun suorittamista sosiaalihuollon tehtävissä. Tällä halutaan varmistaa opiskelijan osaaminen sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisista toimenpiteistä, asiakastyön prosessista ja sen eri vaiheista sekä kirjaamiseen liittyvä osaaminen.
Sosiaaliohjauksen harjoittelun rinnalla opiskelijat vahvistavat omaa substanssiosaamista sosiaaliohjauksen keskeisistä teemoista. Opiskelijoille yhteisenä opintona on Erityisen tuen tarpeet ja tuen muodot -opintojakso, jolla opiskelija harjaantuu esimerkiksi tunnistamaan asiakkaan toimintakyvyn osa-alueita (Ojala 2022), erityisen tuen ja kuntoutuksen muotoja sekä ohjauksen menetelmiä. Kaikille yhteisen opintojakson ohella opiskelijat valitsevat kaksi itseään kiinnostavaa kokonaisuutta, jolla syvennytään palvelutehtäväkohtaiseen asiakasymmärrykseen.
Sosiaaliohjauksen moninainen työkenttä
Helmisen (2022) mukaan sosiaaliohjausta tehdään eri ikäisten ihmisten ja heidän elämäänsä haasteita tuovien asioiden ja ilmiöiden parissa sekä sosiaalihuollon eri työalueilla. Keskeiset asiakastyön alueet sosiaaliohjauksen tehtävissä sijoittuvat lapsiperheiden, lastensuojelun ja aikuisten palveluihin. LABin sosionomikoulutuksen sosiaaliohjauksen harjoittelukenttä on laaja, mutta suurin osa sosiaaliohjauksen harjoitteluista tehdään erilaisissa lastensuojelun palveluissa (kuva 1). Sosiaaliohjauksen harjoittelu on mahdollista tehdä myös opinnollistaen eli työsuhteessa omassa palkkatyössä. Sosiaaliohjauksen harjoittelua opinnollistetaan pääosin asumispalveluissa mielenterveys- ja vammaistyössä sekä lastensuojelun palveluissa.
Opiskelijoilla on vahva autonomia oman harjoittelupaikan valinnasta ja harjoitteluun liittyvistä käytäntöjärjestelyistä. Harjoittelupaikkojen valinnassa hyödynnetään jonkin verran valtakunnallista, ammattikorkeakoulujen yhteistä sosiaali- ja terveysalan harjoittelupaikkavarausjärjestelmää Jobiilia. Harjoittelupaikan valintaan liittyvässä ohjauksessa korostetaan ennakkoarvioinnin tärkeyttä. Opiskelijan on hyvä käydä tutustumassa harjoittelupaikkaan etukäteen ja keskustella omista odotuksistaan, toiveistaan ja opetussuunnitelman harjoittelulle asetetuista tavoitteista yhdessä mahdollisen harjoittelupaikan työelämäedustajan kanssa.
Onnistuessaan harjoittelupaikan luonne eli harjoittelupaikan asiakastyön sisältö ja työtehtävät tukevat opiskelijan oppimista ja antavat mahdollisuuden soveltaa opittua teoreettista osaamista käytäntöön. Työtehtävien ja vastuun tulee olla kohtuullista, mutta opiskelijalta odotetaan aktiivista roolia harjoittelijana asiakastyössä. Aina asiakastyön sisältö ei kuitenkaan ole luonteelta sellaista, että se mahdollista sosiaaliohjauksen harjoittelun tavoitteiden mukaisen työskentelyn.
Dokumentointi oli/on melko vähäistä harjoittelupaikassani, ja se oli kuitenkin yksi isoimmista harjoittelun tavotteista (palvelutarpeen arviointi, seuranta jne.)
Kirjaamisen harjoittelu oli vähintäänkin haastavaa. Harjoittelijalle olisi hyvä saada opiskelijan tunnukset.
Opiskelijoilta kerättyjen palautteiden mukaan yksi yleisemmin haasteita tavoitteiden toteutumiseen tuova asiakastyön osa-alue on kirjaaminen. Sosiaalihuollon asiakastietojen laadukkaan ja huolellisen kirjaamisen merkitys on korostunut yhä enemmän viime vuosina, kun kansalliset kirjaamisen käytänteet ovat kehittyneet (Hujanen 2021). Edelleen joissakin harjoittelupaikoissa opiskelijan on vaikeaa päästä harjoittelemaan tätä tärkeää osaa asiakastyöstä.
Sosiaaliohjauksen harjoittelua kehitetään verkostossa
Suomen ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen verkosto järjesti sosiaaliohjauksesta ensimmäisen, yhteisen valtakunnallisen webinaarin syyskuun lopussa DIAK-ammattikorkeakoulun johdolla. Sosiaaliohjauksen lähtökohdat ja käytännöt -webinaari keräsi zoomin linjoille 500 kuulijaa. Webinaarissa luotiin yhteistä ymmärrystä sosiaaliohjauksesta ja sen käytäntötyön sisällöistä sekä kehittämistarpeista. LAB ammattikorkeakoulun puheenvuoro esitteli sosiaaliohjauksen harjoittelun toteutustapaa. LABin sosionomikoulutuksen opetussuunnitelma uudistuu vuoden 2024 alussa ja myös sosiaaliohjauksen suuntaavien opintojen kokonaisuus sekä harjoittelun muodostama kokonaisuus tulee uudistumaan.
Lähteet
Helminen, J. 2021. Harjoittelu ammattitaitoa edistämässä – kartoitus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta sosionomikoulutuksessa. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak Puheenvuoro 37. 27.9.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-381-0
Helminen, J. 2022. Sosiaaliohjauksen tekijät ja tehtävät. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak Työelämä 27. Viitattu 27.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-400-8
Hujanen, K. 2021. Sosiaalityön laadukas rakenteinen kirjaaminen sosiaalityöntekijöiden kuvaamana Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Viitattu 28.9.2023. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/356163428_Sosiaalityon_laadukas_rakenteinen_kirjaaminen_sosiaalityontekijoiden_kuvaamana
LAB. 2023. Harjoittelut. Viitattu 27.9.2023. Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/harjoittelut
LAB. 2020. Sosionomikoulutuksen opetussuunnitelma. Viitattu 27.9.2023. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/68178/fi/68117/68143/1277/611
Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015. Finlex. Viitattu 28.9.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150817
SOAMK. 2023. Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit. Viitattu 27.9.2023. Saatavissa https://www.sosiaalialanamkverkosto.fi/wp-content/uploads/2023/04/SOSIAALIALAN-AMMATTIKORKEAKOULUTUKSEN-KOMPETENSSIT-2023.pdf
Ojala, K. 2022. Toimintakyvyn arviointi on sosionomin osaamista. LAB Focus. Viitattu 27.9.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/toimintakyvyn-arviointi-on-sosionomin-osaamista/
Kirjoittajat
Sanna Leppänen toimii sosiaalialan lehtorina LAB ammattikorkeakoulussa ja harjoitteluvastaavana sosionomikoulutuksessa Lappeenrannan kampuksella.
Kati Ojala toimii sosiaalialan lehtorina LAB ammattikorkeakoulussa ja harjoitteluvastaavana sosionomikoulutuksessa Lahden kampuksella ja verkkotutkinnossa.
Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/ihmiset-luova-toimisto-toissa-3810756/ (Pexels License)
Julkaistu: 9.10.2023
Viittausohje
Leppänen, S. & Ojala, K. 2023. Sosiaaliohjaus ammattitaitoa edistävänä harjoitteluna. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/sosiaaliohjaus-ammattitaitoa-edistavana-harjoitteluna/